Petankin SM-kilpailut ovat parhaillaan käynnissä Jyväskylässä Hippoksella, Lähitapiola areenan parkkipaikalla. 

Järjestävän seuran Jyväskylän Valon Juha Karppanen kertoo Radio Keskisuomalaiselle kilpailujen sujuneen tähän asti hyvin. Helteen takia kuitenkin muutama kilpailija on joutunut jättämään pelit kesken.

Kilpailunjärjestäjät ovat saaneet positiivista palautetta järjestelyistä sekä pelikentistä.

Tämän vuoden SM-kilpailuihin osallistui 741 aikuista ja noin 30 junioria.

Karppanen itse osallistuu myös kisoihin. Hän kertoo petankin olevan koukuttava laji ja etenkin kilpailujen olevan kivoja tapahtumia, kun pelaajia saapuu paikalle ympäri Suomea.

Petankin Karppanen nimittää herrasmieslajiksi. Vastustajalle annetaan heittorauha, mutta heittojen välissä on aikaa jutella.  

Petankin SM-kilpailut ovat käynnissä Hippoksella lauantaihin asti.

Poikkeusvuosi on Jyväskylän Kesän toiminnanjohtajan Kyösti Ylikuljun mukaan pakottanut keksimään uusia tapoja toimia, ja tämän seurauksena syntyi idea festareista radiossa. Tänä vuonna Jyväskylän Kesä -festivaalit toteutuvat myös radiossa jo toista kertaa.

Huomenna alkavia festivaaleja on järjestetty jo lähes kaksi vuotta, sillä viime vuoden festivaalit totutussa muodossaan jäivät toteutumatta. 

Festivaalien lipunmyynti on käynyt kiivaana ja osa tapahtumista on jo loppuunmyytyjä. Tapahtumien yleisökapasiteettia on tänä vuonna vähennetty turvallisuussyistä. 

Jyväskylän Kesää on järjestetty aiemmin jo 65 kertaa.  

– Sen vuoksi, että ohjelmistokattauksessa on uutta ja eksoottista, kattaus myötäilee vanhoja perinteitä. Tämä on suuri kumarrus historiaan, sillä meillä on ympäristö teemainen vuosi. Jyväskylän Kesää on järjestetty ympäristö teemalla vuosikymmenien välein, kertoo Ylikulju Radio Keskisuomalaisen haastattelussa.

Radio Jyväskylän Kesä -lähetykset kuullaan Radio Keskisuomalaisen taajuudella 95,9 sekä nettiradiossa tiistaina 6.7., keskiviikkona 7.7. ja torstaina 8.7. kello 18–20.

Kuuntele Ylikuljun haastattelu alta.

Laulaja-lauluntekijä Mika Nuorvan uuden levyn “Tähtiportti” työstäminen kesti kolme vuotta. Toisin kuin hänen aiemmilla levyillään, uutukaisimmalla pohditaan maailman asioita ja katsellaan ympärille.  

Laulun lisäksi Nuorva soittaa jokaisella kappaleellaan instrumentteja. Hän kuitenkin mieltää itsensä enemmän lauluntekijäksi. 

Valokuvaamisen Nuorva aloitti 16-vuotiaana, kun ensimmäisillä kesätyörahoillaan hän osti filmikameran. Nykyisin Nuorva on ammattivalokuvaaja. 

– On mystistä, miten luovat työt tukevat toisiaan, mutta toisaalta myös syövät luovuutta, Nuorva pohtii Radio Keskisuomalaisen haastattelussa.

Kun Nuorva valokuvaa, musiikki jää taka-alalle. Hänen mielestään valokuvaamisessa on muusikkoudesta hyötyä. Molemmissa täytyy suunnitella työtä, mutta sattuman varaan jää myös.   

– Musiikissa ja kuvaamisessa on niin älyttömän paljon muuttujia, lopputulos on aina uniikki”, Nuorva summaa.  

Harrastuksenaan Nuorva kuvaa yöllisiä maisemakuvia ja revontulia. Tulevaisuudessa hän haluaisi valokuvata vielä villieläimiä.  

Iskelmä Festivaali järjestettiin menneenä viikonloppuna Jämsän Himoksella sekä Porissa. Monet artistit esiintyivät ensimmäistä kertaa pitkään aikaan.

Nelonen Median markkinointipäällikkö Matti Markkola kertoo helteen aiheuttaneen päänvaivaa järjestäjille. Festivaaliyleisöä muistutettiin riittävästä nesteytyksestä sekä aurinkorasvan käytöstä. Lisäksi kuuman sään vuoksi tapahtuma-alueille rakennettiin lisää vesipisteitä.

Sekä Himoksella että Porissa festivaaleille myytiin 5000 lippua päivää kohden eli molemmat tapahtumat olivat loppuunmyytyjä.

Festivaalijärjestäjiä koski tartuntatautilain määrittämät velvollisuudet sekä THL:ltä ja opetusministeriöltä saadut erilliset ohjeet. Järjestäjien tuli pitää huolta, että tapahtumissa on mahdollista noudattaa riittäviä turvavälejä. Tämä varmistettiin ottamalla yleisöä vain puolet tavanomaisesta Iskelmä festivaalien yleisökapasiteetista. Pitkiä jonoja ja ruuhkia pyrittiin välttämään, ja käsienpesupisteitä ja käsidesiä oli tarjolla ympäri festivaalialuetta. Järjestäjien tärkein viesti ennen tapahtumia oli, ettei paikan päälle voi tulla sairaana, altistuneena tai jos on karanteenissa.

Kuuntele Markkolan radiohaastattelu alta.

Lauantaina 3. heinäkuuta ensi-iltansa saa Lastenteatteri Pikku-Sohvin esittämä Tatu ja Patu, syömään! -näytelmä. "Tatu ja Patu -näytelmä valittiin tälle kesälle, sillä sitä suomalaiset lukevat paljon", kertoo ohjaaja ja näyttelijä Erika Hast. Hastin mukaan lastenteatteri vaatii samanlaisen intensiteetin ja laadun kuin aikuiselle yleisölle esitetty teatteri. Kaikki tykkäävät kuunnella tarinoita, ja erityisesti näytellyt tarinat jäävät hyvin lasten mieleen. "Olen nauttinut lastenteatterista, lapset ovat paras ja antoisin yleisö", iloitsee toinen näyttelijöistä Juha Valkama. Tatu ja Patu, Syömään! kertoo syömisestä, miten syödään ja mitä syödään. Aiheita käsitellään kahden vekkulin veljeksen huiman seikkailun avulla. Näytelmässä on sanomaa sekä lapsille että aikuisille. Erika Hast ja Juha Valkama esiintyvät lavalla kahdestaan ja näyttelevät itse kaikki esityksen hahmot. Yleisö saa osallistua esitykseen esimerkiksi tanssimalla tai kommentoimalla, näyttelijät pitävät rakenteen kasassa ja reagoivat yleisön mukanaoloon. Näytelmässä on mukana myös paljon musiikkia, leikkiä, sanahelinää ja meneviä kappaleita. Näytelmä perustuu Aino Havukaisen ja Sami Toivosen lasten kirjaan Tatu ja Patu, syömään! Näytöksiä on Mäki-Matin perhepuistossa heinäkuun aikana lähes kolmekymmentä.

Pohjola Rakennus rakentaa Jyväskylän Kalevankadulle ison tornitalon, 16-kerroksisen Puistolan tornin. Lähelle keskustaa tehtävässä projektissa suurimmat haasteet ovat tuoneet tontin koko ja sijainti, sillä ylimääräistä tilaa ympärillä ei ole. Lisäksi korkeus tuo rakenteisiin ja pohjaolosuhteisiin paljon kuormaa, mikä lisää haasteita. Näkymätöntä työtä on jo tehty noin puolentoista vuoden ajan, mutta pian alkaa myös yleisölle näkyä muutoksia Kalevankadulla. “Nykyinen rakennus puretaan loppuvuoden aikana ja uuden rakentaminen aloitetaan alkuvuoden 2022 aikana”, kertoo projektipäällikkö Jani Karusalmi. Myyntikoordinaattori Anu Kaleniuksen mukaan Puistolan torni on herättänyt paljon kiinnostusta asunnon ostajissa, sijainti ja korkeus viehättävät. Erityisesti isot asunnot ovat kiinnostaneet. Käynnissä on ennakkomarkkinoinnin valmistelu, ja elokuussa alkaa kohteen virallinen ennakkomarkkinointi. Ennakkorekisteriin liittyneet pääsevät näkemään ennen muita asuntojen pohjat ja hinnaston. Projektin palvelukoordinaattorina toimiva Maarit Rauhanen vastaa kohteen asukasmuutoksista ja auttaa uusia asukkaita asuntojen materiaalivalinnoissa. Asukkaat pyritään vakuuttamaan uudiskohteista esitteissä olevilla visualisointikuvilla. Uudiskohteissa on mahdollista laittaa jopa kaikki pinnat asukkaan toiveen mukaiseksi. Usein kuitenkin tulevat asukkaat valitsevat uusiin koteihinsa vakiotuotteita esitteestä. “Mitä aikaisemmin on liikkeellä, sitä paremmin asukas pystyy vaikuttamaan materiaalivalintoihin”, Rauhanen muistuttaa.

Kuoronjohtaja Kaisa Halmemies perusti Kipinät-kuoron keväällä 2018. Halmemies halusi perustaa erilaisen kuoron, jolla on rytmimunasuuntautuneisuus. Noin neljänkymmenen jäsenen sekakuorossa on ikäjakauma 18-vuotiaista yli 50-vuotiaisiin. Pandemian aikana Kipinät-kuoro on pitänyt pienryhmäharjoituksia, joita muut kuorolaiset ovat voineet seurata Zoom-yhteyden välityksellä. Lisäksi kuoro on yhdessä pyrkinyt keksimään uusia tapoja toimia, on tehty videoprojekteja ja äänityksiä. Kipinät-kuoroon on parhaillaan haku käynnissä. Kuoroon haluaville pidetään koelaulut ja haastattelu. Miehiä kaivataan lisää ja erityisesti tenoreista on pulaa. Halmemies on Kipinät-kuoron lisäksi kuoronjohtajana Rytmihäiriö-, Koskenlaulu- sekä Jazz-kuoroissa. Hän opettaa myös pienempiä lauluryhmiä, musiikinteoriaa ja jazz-laulua. Itse Halmemies laulaa bilebändi Kajo 5:n solistina sekä hänellä on muita oman musiikin projekteja. Viulua Halmemies on soittanut pienestä asti ja pianoa opintojen yhteydessä. Tulevaisuudessa Halmemiestä kiinnostaa oman ja uuden luominen. Hän ei sulje mitään pois, vaan jättää tilaa uusille ideoille ja projekteille. "Jos on valmiuksia tehdä jotakin uutta, niin kannustan ja yritän itsekin pyrkiä siihen", Halmemies summaa.

Radio Keskisuomalaisen aamukahvivieraina kävivät TV:stä tuttu imitaattori Kimmo Töyrylä sekä korpilahtelainen nuori rallilupaus Jooa Iivari. Töyrylä sai idean järjestää Rallitalent 2021 -huutokaupan, jonka tuotot lahjoitetaan lupaaville nuorille kuljettajille. Ajatus virisi hänen 40-vuotissyntymäpäivien juhlistamisesta, jolloin tarkoitus on ajaa Kerava-ralli. Jatkoideana oli halu tehdä samalla jotain hyvää, jolloin kyseinen huutokauppa sai alkunsa. Huutokauppaan on satanut jo lahjoituksia suurnimiltä, muun muassa Esa Tikkasen Stanley Cup -maila vuodelta 1998, Mika Häkkisen McLaren-taulu ja Niklas Ajon MotoGP-puku. Pyrkimyksenä on, että mahdollisimman moni nuori saa stipendin, jolla tuetaan heidän uraansa. Korpilahdelta kotoisin oleva nuori 16-vuotias rallilupaus Jooa Iivari on juuri tällainen ehdokas. Hänen innostuksensa ralliin lähti isän kautta pikkupoikana, jolloin tuli seurailtua hänen ajojaan. Tänä vuonna nuorten SM-sarjaa ajanut Iivari nappasi kauden ensimmäisestä osakilpailusta voiton, mutta kausi kaatui sähkövikoihin ja oikaisuesteen törmäykseen. Hänen tavoitteenaan on päästä mahdollisimman pitkälle lajissa, aina huipulle asti.

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin valtuusto ja Keski-Suomen maakuntaliiton hallitus ovat hyväksyneet Keski-Suomen hyvinvointiohjelman vuosille 2021–2024. Radio Keskisuomalaisen haastattelussa oli Keski-Suomen soteuudistuksen projektipäällikkö Nina Peränen. Kyseinen ohjelma tehtiin hieman ennakoiden, jolloin ajoitus sattui nappiin. "Päätettiin lähteä tekemään tätä soteuudistushankkeen aikana. Nyt kun lait ovat voimassa, meillä on jo ohjelma valmiina", Peränen riemuitsee. Hänen mukaansa suurin osa keskisuomalaisista voi todella hyvin, mutta petrattavaakin on. Kun lähdetään tutkimaan pienempiä väestöryhmiä, siellä on valtavia alueellisia ja väestöryhmittäisiä eroja. Muun muassa työikäisten jaksamisessa on haasteita, vaikkakin hyvää kehitystä on tapahtunut aiempaan verrattuna. "Laajemmassa kuvassa työvoiman sijoittuminen ja saanti meidän täytyy turvata jatkossakin", Peränen sanoo. Hyvinvointiohjelmassa on viisi kärkeä, ikään kuin pääsuuntaa, jotka on päätetty laajojen tutkimustietojen pohjalta. Peränen harmittelee ohjelmasta ulosjääneitä tärkeitä asioita, mutta peräänkuuluttaa kuntien vastuuta tässä. "On kahlattu valtava määrä läpi mittaritietoa, ja tiedämme, että ulkopuolelle jää paljon tärkeitä asioita, mutta kun tätä jalkautetaan kuntiin, kunnat pystyvät nostamaan ohjelman ulkopuolelta heille tärkeitä painotuksia."

Radio Keskisuomalaisen vieraana kävi Jyväskylän kaupungin katupäällikkö Tuula Smolander. Hän otti kantaa viime aikoina kiivaana käyneeseen torikeskusteluun yrittäjien ja kaupungin välillä. Smolander kertoo, että säännöt ovat kaikille samat. Tarkoituksena ei ole vaikeuttaa yrittäjien toimintaa, vaan torivalvojan tehtävänä on varmistaa, että jokaista yrittäjää kohdellaan samoin ja lautakunnan vahvistamaa torijärjestystä ja torikarttaa noudatetaan. Yrittäjien mielestä tiukalta tuntuvat säännökset ovat tärkeitä siksikin, että tällä turvataan ihmisten liikkuminen torilla sekä huoltoväylien ja pelastusreittien esteetön kulku. "Kaupungin näkökulmasta on tärkeää, että noudatetaan samoja sääntöjä kaikkien kohdalla. Mikäli näin toimitaan, ei ole mitään tarvetta puuttua. Samat säännöt on kaikilla", hän sanoo. Smolander kertoo myös torin uudesta sijainnista, jota on kaavailtu jo vuosia. Lisäksi puhetta käytiin kaupungin aikeista lisätä nopeusvalvontakameroita tämän vuoden aikana kaksi ja ensi vuoden aikana viisi lisää. Paikat on valittu onnettomuustietojen perusteella yhdessä poliisin kanssa. Kuuntele podcast.