Kielipuoli

By Sveriges RadioScience

Kielipuoli episodes

March 13, 2020Kielipuoli: Bondata, koppeli ja nuijasota
Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Tarja Larsson vastaavat yleisön kielikysymyksiin muun muassa sanoista bondata, koppeli ja nuijasota.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
Onko sanalle bondata suomenkielistä vastinetta? Onko koppeli ruotsinsuomalainen koiran talutushihna vai junavaunujen kytkentälaite tai jotain muuta?
"Bondata tulee englannista ja tarkoittaa luoda tuttavuuksia tai ystävyyssiteitä, sen voi ilmaista eri tavoin suomeksi", sanoo Tarja Larsson.
Riina Heikkilä kertoo, että Suomen murteiden sanakirjasta löytyy koko joukko merkityksiä sanalle koppeli.
26 min
March 06, 2020Kielipuoli: Kirosanoilla on monia tehtäviä, hyvässä ja pahassa
Kirosanojen avulla voi sadatella, päivitellä, vahvistaa, huudahtaa tai solvata, kuvaa kielentutkija Ulla Tiililä Kotimaisten kielten keskuksesta.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
Kiroilun sanotaan myös kasvattavan kivunsietokykyä ja parantavan suorituskykyä.
" Kiroilu on kuin verkkarit, hyvät ja mukavat, mutta eivät sovi kaikkiin tilanteisiin", sanoo päivittäin kiroileva biolääketieteenanalyytikko Suvi Vallius Kvist, joka saa kirosanoista pontta ja voimaa.
Merja Laitinen
[email protected]
26 min
February 28, 2020Kielipuoli: Ääniohjaus toimii edelleen vain harvoilla kielillä
Ääniohjattavien laitteiden odotetaan pian kuuluvan joka kodin vakiovarusteisiin, mutta toistaiseksi laitteet puhuvat vain muutamia kymmeniä suurimpia kieliä, suomea melko kehnosti.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
Ääniohjattavia älylaitemarkkinoita hallitsevista yrityksistä Google kattaa noin 40 kieltä, Microsoft, Apple ja Amazon kymmenisen kukin, yksikään ei suomea hyvin. Teknologian kehitystä seuraava toimittaja Teemu Hallamaa Yle:stä kertoo, ettei Yle vielä voi tarjota sisältöjään älykaiuttimiin suomeksi.
"Täällä Suomessa odotellaan, että nämä suuret alustat alkavat tukemaan suomen kieltä, jolloin niille on sitten helpompi tulla", teknologiatoimittaja Teemu Hallamaa sanoo.
Merja Laitinen
[email protected]
18 min
February 21, 2020Kielipuoli: Suomen murteet kehittyvät eri suuntiin Suomessa ja Ruotsissa
Suomen murteiden sanotaan säilyvän vanhemmassa muodossa Ruotsissa kuin Suomessa.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
Ruotsista löytyy useimpien suomalaisten murteiden käyttäjiä, esimerkiksi Marja Peju, Eila Carlsson ja Mirjam Pilhjerta Torshällasta edustavat kolmea eri murrealuetta, Karhula, Sotkamo ja Turku.
"Voi ajatella, että sanasto jää siihen missä se ollut kun muutti Suomesta pois", sanoo murretutkija Erkki Lyytikäinen, jonka mukaan suomen murteet ja ruotsinsuomi saavat erilaisia vaikutteita omista kieliympäristöistään ja kehittyvät eri suuntiin.
Merja Laitinen
[email protected]
17 min
February 14, 2020Kielipuoli: Suomen kieli jäi lapsen tasolle
Moni on puhunut lapsena suomea, ehkä opetellut sitä hieman koulussakin, mutta sitten kielen kehitys on jysähtänyt paikalleen käytön puutteessa.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
Tutkimus osoittaa, että lapsen tasolle jäänyttä kieltä voi kehittää taitavan puhujan tasolle yhdistämällä eri menetelmiä etenkin jos käyttötilanteita kielelle on tarjolla ympäröivässä yhteiskunnassa.
"Jos on puhunut suomea lapsena, kieli kehittyy aika nopeasti, kun sitä alkaa harjoittaa", toteaa suomen kielen opettaja ja tutkija Sari Pesonen Tukholman yliopistosta.
Merja Laitinen
[email protected]
28 min
February 07, 2020Kielipuoli: Eri persoona eri kielillä
Aija Svensson tuntee olevansa eri ihminen eri kielillä englanniksi keveä ja huoleton suomeksi vakava, mutta aito.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
Äänen tutkimukseen syventynyt puhevalmentaja Marja Suurpalo sanoo, että toki itsestään voi antaa erilaisen vaikutelman eri kielillä.
"Esimerkiksi äänen korkeus, voimakkuus, laatu ja puherytmi vaikuttavat, vieraan kielen puhuminen voi myös olla hankalaa ja se värjää puhetta".
Merja Laitinen
[email protected]
15 min
January 31, 2020Kielipuoli: Kymmenen 2010-lukua kuvaavaa sanaa
Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Tarja Larsson ovat koostaneet kymmenen uudissanan listan, sanat kuvaavat tavalla tai toisella 2010-lukua.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
Uusien sanojen aihepiirit ovat ilmasto, sosiaalinen media, politiikka, tasa-arvo ja kansanterveys.
"Erikoisuutena mukana on harvinaisella tavalla muodostettu verbi, joka on vakiintunut suomenkielisiin mainoksiin", kertoo Riina Heikkilä.
Merja Laitinen
[email protected]
17 min
January 24, 2020Lastenkirjojen kielen yksinkertaistaminen – uhka vai mahdollisuus
Ruotsissa asuville suomalaistaustaisille lapsille on tehty lukukirjoja, joissa kieltä on yksinkertaistettu, mukautettu ruotsin kielen värjäämään kielenkäyttöön ja/tai kirjoitettu kahdella kielellä.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
Kaikki lapset eivät tarvitse yksinkertaistettua kieltä vaan pystyvät lukemaan vaikeampaakin, jäävätkö he ilman kielellisiä haasteita?
" En usko, että suomea hyvin taitaville lapsillekaan on haitaksi lukea yksinkertaistettuja kirjoja, mutta heille on tarjottava myös haastavampaa tekstiä ja näin teemme koulussa", sanoo peruskoulun opettaja Minna Tuovila.
Merja Laitinen
[email protected]
20 min
January 17, 2020Kielipuoli: Viisi syytä oppia kieltä musiikin avulla
Musiikki helpottaa kielen oppimista monella tavalla.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
Melodia tukee muistamista, lauluissa on toistoa se auttaa, musiikki lisää motivaatiota, ääntäminen helpottuu, musiikki luo turvallisuutta ja yhteenkuuluvuutta.
"Silloin kun laulaa niin sanat ja rakenteet jäävät paremmin mieleen", kertoo musiikin käytön hyötyjä oppimisessa tutkinut Jenni Alisaari Turun yliopistosta.
Merja Laitinen
[email protected]
18 min
January 10, 2020Kielipuoli: Ovatko sananlaskut katoamassa?
Suomalaiset sananlaskut sisältävät sanoja, joita ei enää käytetä eikä edes aina ymmärretä.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
Monet sananlaskut ovat peräisin satojen vuosien takaa agraariyhteiskunnan ajoilta. Siksi niissä on vanhoja, vaikeaselkoisia sanoja esimerkiksi allikko ja pivo.

Suomen kielen huoltajat Riina Heikkilä ja Tarja Larsson eivät silti anna sananlaskuille kuolemantuomiota:"Vanhoja sananlaskuja käytetään vielä ja uusia syntyy monella eri tavalla".
[email protected]
26 min