Luen nykytilasta ja hämmästyn. Pelkoni ovat yhtä käskyjeni kanssa. Sinulla on vaatimuksesi ja tarpeesi. Minulla 50-luvun hartiat.

Todellisuuteni ympäri on sidottu vahva köysi. Katselen itseäni, kun sinun kätesi irrottaa sitä säie kerrallaan, ja hitaasti mutta vääjäämättömästi minä nousen, nousen. Selkäni taipuu kaarelle. Hengitän ohutta ilmaa, sinun ilmaasi. Vähitellen unohdan pitää kiinni.            Ja jonakin salattuna hetkenä            kirjahyllyni kirjoista                  katoavat sanat            ja huoneeni                  vaihtavat järjestystä. Sinkoudun avaruuteen, joka on … Jatka lukemista "Todellisuuteni ympäri on sidottu vahva köysi"

Tartun kynään viimeisenä. Juon kahvia. Tuo minulle paperia niin kirjoitan sinut puhki, märäksi. Viipyilen kirjaimissa, talven loppuhetkissä, reidelläsi. Hidastan. Annan kevään ottaa, mitä keväälle kuuluu. En omista sanoja. En hallitse matkaa. Jalkani ovat toisen. Kuljetan sormeani. Haukon ilmaa. En voi ymmärtää. Juokset purona luokseni. Ihmettelen. Äänesi tuo kesän. Minä olen yö lämmin ja valoisa.

Etsin rytmiä, jossa vereni virtaa

kaikkien aikojen kanssa.

Huomaamatta alan hengittää sen mukana

ja olen läsnä mutta kauniimmin.

Tuntemattomien ihmisten

          intohimo  valuu lävitseni.

Kasvan kiinni syvälle sitkeiden juurakoiden

ja kivenlohkareiden täyttämään multaan.

Sinä näet kuvia,

joissa yksinäinen muovituoli

seisoo vanhan lehmuksen juurella

ja me muutumme siksi pariksi,

jonka jalat liikkuvat

täsmälleen samaan tahtiin.

Sinun kuvasi, minun rytmini.

Etsin rytmiä, jossa vereni virtaa kaikkien aikojen kanssa. Huomaamatta alan hengittää sen mukana ja olen läsnä mutta kauniimmin. Tuntemattomien ihmisten           intohimo  valuu lävitseni. Kasvan kiinni syvälle sitkeiden juurakoiden ja kivenlohkareiden täyttämään multaan. Sinä näet kuvia, joissa yksinäinen muovituoli seisoo vanhan lehmuksen juurella ja me muutumme siksi pariksi, jonka jalat liikkuvat täsmälleen samaan tahtiin. Sinun … Jatka lukemista "Etsin rytmiä"

Pelkoni ovat yhtä käskyjeni kanssa.

Sinulla on vaatimuksesi ja tarpeesi.

Minulla 50-luvun hartiat.

Luen nykytilasta ja hämmästyn. Pelkoni ovat yhtä käskyjeni kanssa. Sinulla on vaatimuksesi ja tarpeesi. Minulla 50-luvun hartiat.

Todellisuuteni ympäri on sidottu vahva köysi.

Katselen itseäni,

kun sinun kätesi irrottaa sitä säie kerrallaan,

ja hitaasti mutta vääjäämättömästi

minä nousen, nousen.

Selkäni taipuu kaarelle.

Hengitän ohutta ilmaa, sinun ilmaasi.

Vähitellen unohdan pitää kiinni.

           Ja jonakin salattuna hetkenä

           kirjahyllyni kirjoista

                 katoavat sanat

           ja huoneeni

                 vaihtavat järjestystä.

Sinkoudun avaruuteen,

joka on tuhansia värejä

ja lauluja, joita ei ole koskaan laulettu.

Ja minä näen enää sinun kasvosi.

Todellisuuteni ympäri on sidottu vahva köysi. Katselen itseäni, kun sinun kätesi irrottaa sitä säie kerrallaan, ja hitaasti mutta vääjäämättömästi minä nousen, nousen. Selkäni taipuu kaarelle. Hengitän ohutta ilmaa, sinun ilmaasi. Vähitellen unohdan pitää kiinni.            Ja jonakin salattuna hetkenä            kirjahyllyni kirjoista                  katoavat sanat            ja huoneeni                  vaihtavat järjestystä. Sinkoudun avaruuteen, joka on … Jatka lukemista "Todellisuuteni ympäri on sidottu vahva köysi"

Tartun kynään viimeisenä. Juon kahvia.

Tuo minulle paperia niin kirjoitan sinut puhki,

märäksi.

Viipyilen kirjaimissa, talven loppuhetkissä,

reidelläsi.

Hidastan.

Annan kevään ottaa, mitä keväälle kuuluu.

En omista sanoja. En hallitse matkaa.

Jalkani ovat toisen.

Kuljetan sormeani. Haukon ilmaa.

En voi ymmärtää.

Juokset purona luokseni. Ihmettelen.

Äänesi tuo kesän.

Minä olen yö

lämmin ja valoisa.