Kun lopulta valo osuu sysitummaan (mutta silti vielä kirkkaaseen)        aurinkoja                        onkin             tuhat ja jokaisen pohjalla makaavan kiven yksilölliset muodot voi erottaa. Sellaista en osannut kuvitella.     Runo on osa Sävyt-sarjaa.

tuntemattomien perheenjäsenten läsnäollessa.

mutta jotkin hedelmät ovat minulle liian viisaita.

Sinut minä tunnen. Sinulle minä kirjoitan.

Syötän mansikoita ja sinä uit jälleen.

että palan. Sinulle minä palan en hedelmille.

Jatka uimista. Minä soudan vierelläsi.

Istun laiturilla ilman paitaa tuntemattomien perheenjäsenten läsnäollessa. Yritän päästä eroon itsestäni, mutta jotkin hedelmät ovat minulle liian viisaita. Mistä muusta minä kirjoittaisin? Sinä uit. Sinut minä tunnen. Sinulle minä kirjoitan. Syötän mansikoita ja sinä uit jälleen. Käsket minua riisumaan paitani ja pelkäät, että palan. Sinulle minä palan en hedelmille. Jatka uimista. Minä soudan vierelläsi.

Suodata tästä runo. Minulla on käsivarsi, pamppu ja muutakin. Arvaa. Pakollinen kokeileva osuus Ahmatova kohtaa Hellaakosken, Bryggerin, Leinon ja Leinon: Ei tuskailet. Valkoinen pilkota; kukkaset metsässä kaikki. Nyt musta puut löydä enintään tai ei unelmat loimuu – valkoinen. Sulje kuoreen, nuole ja (Luetaan monotonisesti)

Suodata tästä runo. Minulla on käsivarsi,

pamppu ja muutakin. Arvaa.

Pakollinen kokeileva osuus

Ahmatova kohtaa Hellaakosken,

Bryggerin, Leinon ja Leinon:

Ei tuskailet. Valkoinen pilkota;

kukkaset metsässä kaikki.

Nyt musta puut löydä enintään

tai ei unelmat loimuu – valkoinen.

Sulje kuoreen, nuole ja

(Luetaan monotonisesti)

Suodata tästä runo. Minulla on käsivarsi, pamppu ja muutakin. Arvaa. Pakollinen kokeileva osuus Ahmatova kohtaa Hellaakosken, Bryggerin, Leinon ja Leinon: Ei tuskailet. Valkoinen pilkota; kukkaset metsässä kaikki. Nyt musta puut löydä enintään tai ei unelmat loimuu – valkoinen. Sulje kuoreen, nuole ja (Luetaan monotonisesti)

Joskus onni on niin puhdasta, että sen olemusta voi tarkastella kuin taiteilija, joka nostaa juuri muovaamansa teoksen jalustalle tutkiakseen sitä tinkimättömin ja kaiken näkevin silmin. Pitkään ajattelin, että täydellisyys syntyy sääntöjen noudattamisesta omintakeisella, kokonaan yksilöllisellä tavalla – muutoin onni on kuin kirjoittaisi vanhoihin kaikkien tuntemiin lauluihin uudet sanat. Kun nyt katson onneamme, sen kaikki kliseet … Jatka lukemista "Sävyt II"

Eilen olimme täynnä malttamattomuutta ja riemua, jolta voi kyllä kieltää sanat, mutta silmiään on mahdoton vartioida. Sinusta kätkeminen on turhaa ja aarre lisääntyy jaettaessa. Minä näen joskus ympärillämme verhon, jonka raoista kukaan ei tohdi kurkkia.     Runo on osa Sävyt-sarjaa.

kuin taiteilija, joka nostaa juuri muovaamansa teoksen jalustalle

tutkiakseen sitä tinkimättömin ja kaiken näkevin silmin.

omintakeisella, kokonaan yksilöllisellä tavalla – muutoin onni on

kuin kirjoittaisi vanhoihin kaikkien tuntemiin lauluihin uudet sanat.

Joskus onni on niin puhdasta, että sen olemusta voi tarkastella kuin taiteilija, joka nostaa juuri muovaamansa teoksen jalustalle tutkiakseen sitä tinkimättömin ja kaiken näkevin silmin. Pitkään ajattelin, että täydellisyys syntyy sääntöjen noudattamisesta omintakeisella, kokonaan yksilöllisellä tavalla – muutoin onni on kuin kirjoittaisi vanhoihin kaikkien tuntemiin lauluihin uudet sanat. Kun nyt katson onneamme, sen kaikki kliseet … Jatka lukemista "Sävyt II"