Kirjaintyyppien kesäjaksossa käsitellään somea, erilaisia tyylejä esittää itsensä siellä sekä Nelli Kentän ja Katri Norrlin kirjaa Vitun ruma (2021). Nauhoitus katkeaa kesken, kun Henri on etsimässä nimeä Heider-Simmel illuusiolle. Heider-Simmel illuusio on animaatiokoe, jolla testattiin ihmisten voimakasta taipumusta nähdä tarinoita, persoonia ja motiiveja, jopa kaksiulotteisten geometristen muotojen liikkeissä. Jakson lopussa soitetaan elokuvaohjaaja Saila Kivelälle, jolta kysytään hänen itse-representaatiosta Instagramissa.

Pitkän tauon jälkeen Kirjaintyypit-kaksikko kohtaa jälleen – jopa kirjan äärellä. Käsiteltävänä on kirja Diagrams of Power, jossa sukelletaan kriittisen infografiikan maailmaan erilaisten visualisointien kautta. Usein näissä informaatiografiikka-genren töissä tuodaan esille marginalisoituja ryhmiä ja yritetään murtaa sortavia, dominoivia tapoja esittää tietoa visuaalisesti. 

Jaksossa haahuillaan kirjan aiheen lisäksi kuulumisten parissa: Henrin Espoo-aiheinen valokuvanäyttely on juuri tullut loppuunsa, kun taas Oona paljastaa olevansa raskaana ja siten hänen ajatuksensa harhailevat jo uuden elämän ja identiteetin rakentamisessa.

Jaksossa ei käsitellä perinteiseen tapaan yhtä graafista suunnittelua käsittelevää kirjaa, koska Henri on ollut viime kuukaudet reissussa ja lukulistat eivät ole synkassa.

Sen sijaan puhumme itsenäisten kehittäjävelhojen graafisen suunnittelun verkkotyökaluista. Onko niistä mihinkään ja jos on, niin mihin niistä on?

Mihin suuntaa graafinen suunnittelu on ylipäänsä menossa. Tuleeko siitä enemmän vain vähemmän teknistä jatkuvasti kehittyvien suunnittelusoftien myötä? 

Oonan elämä sisältää vielä toistaiseksi salaisia isoja muutoksia ja Henrin Esko Valtaoja -henkiset woke-dissailut eivät vanhentuneet hyvin niiden kahden viikon aikana mitä meillä kesti saada jakso julkaistua...

Marraskuun loputon ottajan käsi on vienyt lähes kaiken elämänilon ja säädyllisyyden Oonan ja Henrin elämästä ja se saattaa kuulua nauhoituksessa.

Podcastissa käsitellyt työkalut:

https://glyphdrawing.club/

https://spacetypegenerator.com/

https://www.metaflop.com/

https://www.pentacom.jp/pentacom/bitfontmaker2/

https://lingojam.com/FancyTextGenerator

Kirjalähde:

Alfred Hermida, Tell everyone – Why We Share & Why It Matters

Jakson kansitaide näppäiltiin Glyph Drawing Club -työkalulla.

Kirjaintyypit aloittavat syyskauden höpinällä rasistisesta typografiasta. Tiedätkö sinä kenen kirjaimia ladot? Jakson kirjana on pieneksi klassikoksi muodostunut Ruben Paterin The Politics of Design, jossa sivutaan myös rasistisen typografiaa. Klassiset esimerkit rasistisesta typografiasta ovat kyrillisiä aakkosia imitoivat latinalaisten aakkosten fontit, jotka lainaavat aasialaista estetiikkaa tai merkkien muotoilua tökerösti kirjainten muotoiluun.

Sekä Henri että Oona ovat olleet kiireisiä ja stressaantuneita työn saralta – eli perus. Typografian lisäksi jakso sisältää pohdintaa siitä, tuleeko kaiken työn olla aina hauskaa. 

Kuudennessa Kirjaintyyppien jaksossa käsitellään kirjaa nimeltä Extra-curricular. Teos käsittelee graafisen suunnittelun opiskelua ja pedagogiikkaa. Kirjan teema vie sekä Oonan että Henrin koulumuistoihin. Keskustelun teemoiksi nousevat arvosanat, miespokka sekä opiskelijoiden hyvinvointi.

Krapulaista höpinää typografiasta. Kevät-kiireet ovat jarruttaneet kirjojen lukemista. Nyt kuitenkin kesän koittaessa päästään taas yhden teoksen äärelle. 

Kirjana tässä jaksossa on 'Graphic Design in Conservative Times'. Kirjassa haastetaan graafisen suunnittelun historian kaanonia ja se sisältää kolme kriittistä esseetä aiheesta. Jaksossa pohditaan sankaritarinoiden tarpeellisuutta, eri kirjoitusjärjestelmiä sekä typografian valtasuhteita. 

Lisäksi Oonalta ja Henriltä sataa kritiikkiä koronatesti- sekä rokotuspisteiden huonolle karttasuunnittelulle. Suosituksissa nousee esille timanttinen dokumenttisarja typografian ystäville.

Oonaa väsyttää ja kyllästyttää Covid, kun taas Henrille kuuluu jälleen "ihan hyvää". Jakso pitää sisällään keskustelua Corporate Memphis -kuvitustyylistä, ketä ja millaisia ihmisiä kuvituksissa edustetaan sekä Angela Merkelin kaula-aukosta vuoden 2009 Saksan paikallisvaalimainoksessa. 

Jakson kirjana on 'The Responsible Object: a history of design ideology for the future'(2016), jonka on toimittanut Marjanne van Helvert. Kirja koostuu esseistä, joita kaikkia yhdistää historiallinen katsaus kestävään suunnitteluun. Puhumme muun muassa saksalaisen Bauhaus- ja venäläisen VKhUTEMAS -taidekoulujen suunnitteluideologioista sekä siitä, kuinka suomalainen rintamamiestalo noudattaa samankaltaista niukkuuden ehdoilla suunnittelua.

Kolmannessa jaksossa käsitellään kollektiivisesti tuotettua kirjaa Natural Enemies of Books – A Messy History of Women in Printing and Typography.

Kirja on nimensä mukaisesti polveilevaa naisten historiaa kirjapaino-, kustannus- ja julkaisualalla sekä typografian parissa.

Oona pohtii tekoälyn roolia tulevaisuuden graafisessa suunnittelussa sekä omien esteettisten kuplien puhkomista nettiaktivismissa.

Henri fiilistelee menneitä aikoja, jolloin ay-liikkeellä oli vahvempi asema ja epäilee ovatko mallilukijat sekä lukijakonseptit silkkaa huuhaata.

Kenen briiffissä seisot?

Oona miettii, millä puolella hänen sydämensä sijaitseekaan, Henri taas tuumii, minkä muotoisia tiilet ovat. Sekoilua riittää, mutta myös nasevaa asiaa yhteiskunnallisesta suunnittelusta: niin julkisista wc-tiloista hevosenkenkäteoriaan.

Toisessa jaksossa puhumme kirjasta 'Social Matter, Social design'. Kirjassa on monipuolisia esseitä suunnittelijoilta ja tutkijoilta, joita yhdistää yhteiskunnallisen suunnittelun maisteri-ohjelma hollantilaisessa Design academy Eindhovenissa. Kirjan argumentti on, että kaikki on suunnittelu on yhteiskunnallista.

Kirja jakautuu neljään eri teemaan: kehollisuuteen, maahan, politiikkaan ja teknologiaan. Esseet ovat kriittistä, provosoiviakin, ja aika ajoin myös leikkisiä. Vahva suositus!

Kirjaintyyppien ensimmäisessä jaksossa puhutaan kirjasta The Other side: An emotional map of Brexit Britain. Voimmeko ikinä käännyttää omalle puolelle "toista puolta" poliittisissa kysymyksissä ja millä tavoin tunteita viestitään graafisessa suunnittelussa.