Kirjoittamisesta

Tässä jaksossa Helsingin kirjamessujen ohjelmajohtaja ja kirjallisuuden vientikeskuksen FILIn tuore kehityspäällikkö Ville Blåfield vastaa kuulijoiden kysymyksiin koskien kirjamessuja ja kirjallisuusvientiä.

Jakson kysymykset:

”Kirjoitatko itse?”

MESSUT, OSA 1:

”Mitä odotat eniten Helsingin kirjamessuilta?”

”Osa kirjailijoista ei saa esiintymispaikkaa kirjamessuilta, vaikka olisi julkaissut kirjan tai useammankin. Toisaalta on kirjailijoita, joilla on useita esiintymisiä. Miten päätätte, mitkä kirjailijat saavat paljon näkyvyyttä ja jotkut eivät lainkaan?”

”Kirjamessujen ohjelmien muodostaminen on kirjailijan näkökulmasta aikamoista salatiedettä. Millä tavalla esimerkiksi paneelit ja strukturoidummat ohjelmat päätyvät ohjelmistoon? Onko olemassa kanava, jota kautta ideoita voi esittää messuille?"

”Tämän vuoden ohjelmassa on kaksi samanhenkistä ja tärkeää ohjelmaa päällekkäin. Ne oletettavasti kilpailevat samasta yleisöstä. Miksi tällainen valinta?”

”Spicy-kirjallisuus on lyönyt itsensä läpi ja kovaa. Tuntuu, että se kaventaa erilaisten romantiikoiden alalajit omaan tahtoonsa. Muistelisin, että viime vuonna kirjamessuilla oli kaksi tai kolme paneelia aiheesta. Tänä vuonna laskin, että paneeleja on viisi. On totta, että osa niistä lähestyy aihetta jostain tietystä tulokulmasta, mutta kuinka paljon aiheelle löytyy vielä paneelitilaa?”

”Haluan päästä puhumaan kirjastani Suomirockin Statistit päälavalle lauantaina kello 14. Paljonko pitää maksaa ja kenelle? Paljonko kustantamot ylipäätään maksavat esiintymissloteista ja kenelle? Meneekö esim. niin, että mitä isomman myyntialueen vuokraat, niin sitä enemmän saat esiintymispaikkoja?”

”On mietityttänyt Helsingin kirjamessujen lavojen nimiin liittyen: kuuluuko kirjallisuus vain kantakaupunkiin?”

FILI:

”Mikä FILI on ja mikä uusi tehtäväsi on siellä?”

”Millaisia vinkkejä antaisit kirjailijalle kirjavientiä ajatellen? On toki olemassa agentuureja, mutta mitä muita mahdollisuuksia kirjailijalla on lisätä kansainväliseen levitykseen pääsyä ja käännösten mahdollisuuksia?"

”Missä suomalaiskirjailijat ’mokaa’ tai oikeasti mokaa kirjallisuusviennin näkökulmasta? Aihevalinnoissa? Tyylissä? Laadussa? Ts. mikä kaikki me tehdään väärin että meillä menee näin huonosti :)))”

”Miten FILI pyrkii parantamaan sitä, että nykyisellään kirjallisuusvienti perustuu myös kääntäjien palkattomaan työhön, joka ikään kuin kuuluu pakettiin?”

MESSUT, OSA 2:

”Olisiko kirjallisuusalan nykyisessä tilanteessa (tekijöiden palkkiot pienenee kaiken aikaa) kohtuullista maksaa kirjailijoille esiintymiskorvauksia messuilta?”

”Kuvittele tilanne. Olet kirjailija. Olet kirjoittanut kirjaa apurahalla. Nyt se on valmis. Apuraha on loppu. Esiinnyt Helsingin kirjamessuilla, jotta saat kirjalle näkyvyyttä ja sitä kautta myyntiä. Et saa esiintymisistä erillistä palkkiota. Samaan aikaan messut tekevät jälleen kävijäennätyksen. Kirjailijaliitto on ottanut tällä viikolla kantaa: "Esiintymisen palkkiottomuutta perustellaan usein näkyvyyden tuomalla teosmyynnillä. Todellisuudessa teosmyynnin pitäisi esiintymisen myötä nousta poikkeuksellisen suureksi, jotta se vastaisi edes Lukukeskuksen suosittelemaa vähimmäispalkkiota. Kirjailijan täytyisi saada yhdellä esiintymisellä teokselle suoratoistossa yli 400 lukijaa tai kuuntelijaa. Painettua kirjaakin pitäisi saada myytyä 72 kappaletta." Olet siis kirjailija, joka on P.A. Miten toimisit? Menisitkö esiintymään ilmaiseksi? Lähtisitkö kirjailijana vaatimaan (vapaa-ajallasi, ilman korvausta) muutosta asiaan? Miten tekisit sen?”

”Eikö osaa messujen voitoista voisi tilittää kirjailijoille, jotka esiintyvät messuilla? Olen kuullut, että messukeskuksessa on myös tapahtumia, joissa kukaan ei esiinny ilmaiseksi ja messukeskus tilittää osan voitoista taholle, joka messut järkkää. Meneekö rahaa kustantamoille ja jääkö se raha niille? Miksei näistä rahoista valu mitään kirjailijoille?”

(Kysymysten kieliasua on saatettu tiivistää ja muokata selkeämmäksi.)

---

Tilaa ChronoPhone: Kutsumattomat vieraat täältä.

Tässä jaksossa kirjailija Miina Supinen haastattelee Erkka Mykkästä hänen tuoreesta nuortenkirjastaan ChronoPhone: Kutsumattomat vieraat.

13-vuotias Elias löytää kotinsa kellarista puhelimen, joka onkin aikakone. Sen läpi alkaa työntyä nykypäivään historiallisia henkilöitä: ensimmäisenä antiikin roomalainen poliitikko Cicero, joka rakastuu Mars-patukoihin. Pian myös rikollinen alamaailma kuulee aikakoneesta ja alkaa jahdata Eliasta historiallisine posseineen.

Millaista kirjaa oli kirjoittaa? Miina Supinen kyselee Erkalta yksinkertaisia ja teräviä kysymyksiä – juuri sellaisia, joita et tässä podcastissa yleensä kuule!

P. S. Haluatko kirjan 25 % alennuksella (n. 18 eurolla)? Tilaa tästä linkistä käyttäen koodia ”ChronoPhone25”. Vai haluatko kirjan suoraan kirjailijalta 20 eurolla ja signeerauksella? Laita viestiä vaikka Instagramissa – muutamia spesiaalikappaleita vielä jäljellä.

Kevään 2026 viimeisessä jaksossa kirjailija Satu Erra haluaa keskustella siitä, mikä tai millainen on hyvä lause? Mistä sen tunnistaa? Erkkaa pohdituttaa se, miten kirjailijan kannattaisi suhtautua siihen, ettei hänen kirjaansa välttämättä juuri markkinoida? Miten löytää asiaan rakentava suhtautumistapa? Kirjailija Tuomo Pirttimaata puolestaan mietityttää se, toimiiko kirjallinen kosto. Mitä kostaja siitä itselleen saa?

Jaksossa myös: Ilmoittaudu Kokeillaan luovaa kirjoittamista -webinaariin 27.5. klo 17–20. Webinaari on tarkoitettu kenelle tahansa, jota kiinnostaa kuulla, miten kirjailija teoksiaan kirjoittaa, ja kokeilla itsekin luovan kirjoittamisen harjoituksia. Omia tekstejä ei webinaarissa jaeta muille. Ilmoittaudu tai kysy lisää: [email protected]. Webinaarin hinta on 10 euroa.

Lopun kirjasuositukset:

Liisa Louhela: Mies joka kantoi aurinkoa sylissään (Otava)

Pasi Hänninen: Nälkäluokitus – Naftali Frenkelin tarina (Kiuas)

Petra Vallila: kaiken (Poesia)

Osma Aarno: Valvomo 4/pp (Tammi)

Joel Hohko: Volodjan pojat (WSOY)

Laura Airola: Mola mola (Otava)

***

Kirjoittamisesta-podcastin kevään 2026 jaksoihin Erkka kutsuu kaksi vierasta, jotka tuovat mukanaan jonkin heitä mietityttävän kirjoittamiseen tai kirjallisuusalaan liittyvän aiheen.

Tässä jaksossa kirjailija ja teatterintekijä Saara Turunen kertoo siitä, mikä sai hänet rakastumaan Kalle Päätalon Iijoki-sarjaan. Kirjailija Riikka Pulkkinen puolestaan pohtii sitä, miten suhdettamme autofiktioon niin lukijoina kuin kirjoittajina pitäisi päivittää tekoälyn aikakaudella.

Jaksossa myös: miten kestää oman tekstin huonoutta?

***

Kirjoittamisesta-podcastin kevään 2026 jaksoihin Erkka kutsuu kaksi vierasta, jotka tuovat mukanaan jonkin heitä mietityttävän kirjoittamiseen tai kirjallisuusalaan liittyvän aiheen.

Tässä jaksossa Erkka haluaa keskustella vieraiden kanssa kirjoitusmatkoista ja -residensseistä: millainen resepti on ihanteellinen? Lavarunoilija Ranja Omaheimo haluaa keskustella kauniista sanoista ja niiden merkityksestä ääneen kirjoitetussa tekstissä. Kirjailija ja koomikko Raisa Omaheimo tuskailee monelle tutun ongelman kanssa: mistä tietää, että käsikirjoitus on riittävän valmis kustantamoon tarjottavaksi?

Jaksossa myös: Lyytin lyriikat sekä miten toimia, kun ei yhtään huvittaisi kirjoittaa?

***

Kirjoittamisesta-podcastin kevään 2026 jaksoihin Erkka kutsuu kaksi vierasta, jotka tuovat mukanaan jonkin heitä mietityttävän kirjoittamiseen tai kirjallisuusalaan liittyvän aiheen.

Tässä jaksossa runoilija Sanna Karlström kysyy, miksi 20 vuoden jälkeenkin tuntuu, että kirjoittaminen pitää päivittäin aloittaa aivan alusta eikä se vain suju. Erkkaa ärsyttää se, miten tuomitsevasti monet kirjailijat suhtautuvat tekoälyn käyttöön kirjoittamisen tukena. Kirjailija Daniil Kozlov haluaa keskustella siitä, miten kirjailija uskaltaa "pettää" lukijat kirjoittaessaan jotain uutta suhteessa edellisiin teoksiin.

Jaksossa myös: Millaisia kirjoitusvälineitä käytätte? Millainen kirjoituspäivä on riittävän hyvä?

***

Kirjoittamisesta-podcastin kevään 2026 jaksoihin Erkka kutsuu kaksi vierasta, jotka tuovat mukanaan jonkin heitä mietityttävän kirjoittamiseen tai kirjallisuusalaan liittyvän aiheen.

Kirjoittamisesta-podcastin kevään 2026 jaksoihin Erkka kutsuu kaksi vierasta, jotka tuovat mukanaan jonkin heitä mietityttävän kirjoittamiseen tai kirjallisuusalaan liittyvän aiheen.

Tässä jaksossa Laura Malmivaara kysyy, mistä romaanin kirjoittamisen alkuvaiheessa tietää, onko sen dramaturginen konflikti riittävän vahva. Risto Oikarinen taas haluaa keskustella siitä, miten voisi oppia sietämään kirjoittajan elämään ja työhön kuuluvia vastakohtaisuuksia, kuten ristiriitaa intuitiivisen ja suunnittelevan kirjoittamisen välillä. Erkka itse haluaa keskustella tulevasta Äänel-digialustasta: onko se lupaava avaus vai tuhoon tuomittu yritelmä?

Jaksossa myös: Miten saada kirjoituspäivä käyntiin? Kuinka tarpeellinen mentori on kirjoittajalle? Entä mikä metodi auttaa silloin, kun tekstiä ei vain tule?

Äänel-palvelusta lisää täällä. Omakirjakaupan kotisivu täällä.

Antti Nylénin pamfletti Vastalause (Bokeh), alaotsikoltaan ”Kirjallisuuspoliittinen mietintö”, käsittelee suomalaisen kirjakulttuurin ja suomenkielisen korkeakirjallisuuden tilannetta ja tulevaisuudennäkymiä vuonna 2025.

Poleemisen tekstin kimmokkeena on kirjojen arvonlisäveron korotus, joka tuli voimaan vuoden 2025 alussa – verotusta kiristettiin peräti 40 prosentilla. Asiasta ei juuri käyty julkista keskustelua, vaikka päätös kytkeytyy suoraan kirjallisen kulttuurimme elinehtoihin, oikeutukseen, asemaan ja arvoon.

Nylén pyrkii pamfletissaan tulkitsemaan tapahtunutta. Vastalause laajenee huolenilmaukseksi suomalaisten lukutaidon haurastumisesta ja vetoomukseksi aitoa ymmärtämistä arvostavan kulttuurin puolesta.

***

Kirjoittamisesta-podcast julkaisee Vastalauseen äänimuodossa Antti Nylénin luvalla. Kuuntelukokemuksesta voi maksaa vapaaehtoisen maksun, esimerkiksi 5 euroa, MobilePaylla numeroon #29939 (Bokeh Editions). Maksu menee arvonlisäverolla (14 %) lyhennettynä suoraan teoksen kirjoittajalle, joka on myös sen kustantaja. Fyysisen Vastalauseen voit tilata täältä.

Tässä jaksossa Erkka kysyy kirjallisuusagentti Elina Ahlbäckiltä kuulijoiden lähettämiä kysymyksiä esimerkiksi agentin työstä, hyvästä tavasta lähestyä kirjallisuusagenttia sekä siitä, mitä maailmalla juuri nyt suomalaisen kirjallisuuden kentältä kaivataan.

***

Tilaa Kirjoittamisesta-kuukausikirje lähettämällä sähköpostiosoitteesi osoitteeseen [email protected]!

***

Jakson kysymykset:

Millainen oli tiesi kirjallisuusagentiksi?

Mitä agentti juuri nyt mielellään löytäisi suomalaisesta kirjallisuudesta maailmalle myytäväksi?

Kuinka monta prosenttia tarjokkaista pääsee agentuurin listalle?

Minkä maan markkinoista suomalaiskirjailijat unelmoivat?

Sinulla on maine erittäin osaavana mutta myös bisneshenkisenä ihmisenä. Miten se on otettu vastaan kirjallisuuskentässä, johon helposti liitetään ajatuksia ylevämmistä tavoitteista kuin rahanteko?

Mitkä ovat agentin näkökulmasta tunnetuimmat suomalaiset kirjailijat maailmalla? Mikä nimi ehkä yllättäisi suomalaiset siinä, että hän on menestynyt?

Mikä on kirjallisuusagentin ansaintalogiikka, ts. mistä kaikkialta toimeentulo tulee?

Miten agentuurissa arvioidaan teoksen ja kirjailijan kiinnostavuus? Onko siihen tarkat kriteerit, esim. pisteytys, vai mennäänkö vain myynnin perusteella ja/tai fiilispohjalta?

Onko kirjallisuusagentilla lupa tappaa?

Mikä on erikoisin onnistunut tapa, jolla kirjailija on lähestynyt sinua halutessaan agentuurin asiakkaaksi?

Missä kohtaa esikoisromaanin kirjoittajan kannattaa alkaa lähestyä agentuureja, jos haaveilee suomenkielisen teoksen käännösoikeuksien myynnistä? Jo ennen kustannussopimusta, kustannussopimuksen jälkeen, julkaisun jälkeen vai vasta, jos on esittää hyviä myyntilukuja Suomesta? Vasta usemman kirjan julkaistuaan?

Millainen on agentin työpäivä?

Voisitko kertoa jostain mokasta, jonka olet tehnyt urallasi? Onko joku menestyskirjailija mennyt ”ohi suun”?

Millainen on kirjan tyypillinen polku kirjan käännösoikeussopimuksen tekemisestä ensimmäiseen käännöskirjan julkaisuun?

Tekeekö agentti koskaan sisällöllisiä ehdotuksia kirjaan, ja jos, niin millaisia?

Miksei Suomessa ole maan sisäisiä kirjallisuusagentteja? (Vai onko?)

Sinulla on valtava, vuosikymmenien kuluessa syntynyt kansainvälinen verkosto, jota ei noin vain voine siirtää eteenpäin. Onko sinulla manttelinperijää?

Miten juuri minun kannattaisi toimia, jos haluaisin Elina Ahlbäck Literary Agencyn edustamaan seuraavaa kirjaani maailmalla?

Tässä jaksossa Erkka keskustelee kirjailija Matias Riikosen kanssa hänen Finlandia-ehdokkaana olleesta romaanistaan Matara (Teos 2021). Matias kertoo mm. taustatyön tekemisestä, jännitteen luomisesta, siitä miten hän ei itse kirjoita kirjojaan vaan joku aave, sekä siitä, miten menestys on vaikuttanut hänen kirjoittamiseensa.

Jakso on myös ainutlaatuinen katastrofi, joka yhdistelee tekijän ylipitkää selittelyä ja naapurin remonttiporausta äänikorttiongelmiin.

*** Huom! Erkka Mykkäsen Miehet joita ajattelen öisin -teoksen toisen painoksen viimeisiä kappaleita voi tilata tästä linkistä. ***