Romaniorkesteri Terno Drom polkaistiin aikoinaan käyntiin muutamassa päivässä. Laulaessa ja soittaessa on kertynyt yhteisiä kokemuksia niin lavalla kuin sen takanakin.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Orkesterissa juttu luistaa, kun yhteisiä kokemuksia puidaan lavan takana. Lavalla ollaankin sitten töissä. Töissä, jotka eivät kuitenkaan elätä, vaan kaikki tekevät muutakin työtä. Kulttuurikeskustelun aiheena on muusikon tähtihetket ja arki.

Keskustelijoina Kyösti Lindberg ja Jani Ruuskanen sekä viikon koukuttaja Tanja Hagert.

Ohjelma on nauhoitettu Tanja Hagertin kotona.

Kristian Borgin kokoamassa Finnjävlar-antologiassa on 16 kirjoittajaa, joista 15 on toisenpolven ruotsinsuomalaisia.

He kertovat kokemastaan syrjinnästä, häpestä, itsetunnosta, mutta myös suomalaisuudesta, ylpeydestä ja sosiaalisesta noususta.

Toimittaja Riitta Niemi.

Ilmari Saarelainen kiertää Ruotsia 8.11. asti monologinäytelmällä Parasta ennen. Hän on lavalla yksin, mutta kiertuetiimissä on neljä muutakin tekijää: kiertuevastaava Heidi Wennberg, näyttämömestari-teknikko Tim Grundtman, kuiskaaja-järjestäjä Anna Haavisto sekä valoista ja äänistä vastaava Eetu Pöysti. 

Erpo Heinolainen osui paikalle, kun kiertuetiimi piti ensimmäisen viikon jälkeistä arviointipalaveria västeråsilaisen hotellin ravintolassa.

Studiossa ja tuottajana: Kirsi Blomberg.

 [email protected]

Kun paljastat yhden valheen, saat eteesi kymmenen uutta. Fiktion ja faktan raja on himmentynyt, mutta emävale on edelleen emävale!

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Kulttuurikeskustelukoukussa koolla joukko, joka on nähnyt monta valhetta.

Mediaprofessori Anu Koivunen, kirjailija/toimittajat: Philip Teir, Kalle Kniivilä ja Leo Ylitalo pohtivat yhdessä viikon koukuttajan, Kirsi Blombergin kanssa valheen kyllästämää aikaamme.

Fiktiota halutaan lukea totena ja faktan kanssa on ihan sama miten menee.

Anu Koivunen

Eri suunnista yritetään väittää, ettei mitään totuutta olisikaan olemassa ja siksi kaikki väitteet olisivat yhtä totta.

Kalle Kniivilä

Ei liikaa saa jujuttaa. Vain sen verran, että tarinasta tulee uskottava.

Leo Ylitalo

(Brexitistä) Ei semmosta rahaa ole olemassakaan, se oli vaan meidän kampanjaväki joka sen keksi. Se oli vaan meidän kampanja.

Philip Teir

Mutta emävale on silti emävale.

Kirsi Blomberg

Kirsi Blomberg
[email protected]

Tukholmassa lukupiiriläiset ihastuivat suorasukaiseen Miiraan. Haaparannalta on luvassa veteraaniautokulttuuria ja Uumajassa kuplimme kirjanjulkaisutilaisuudessa.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Lukupiirissä luettiin tällä kertaa ruotsiksi. Hanna Hallakumpu, Keijo Knutas ja koukuttaja Kai Rauhansalo pitivät lukemastaan.

Miira on jatkoa Eija Hetekivi Olssonin esikoiskirjalle Ingenbarnslandille. Tässä uudessa romaanissa Miira on kasvanut lukioikäiseksi ja hänellä on unelma lääkärin ammatista. Miiran kovan kuoren alta löytyy pehmeämpi ja hyvin oikeudenmukainen ja päättäväinen nuori. Miira taistelee yhteiskunnan eriarvoisuuksia vastaan ja hänen college-housujen taskussa on usein iso keittiöveitsi.

• Haaparannalla kiilsi kromi, kun veteraaniautoharrastajat kokoontuivat katselemaan toistensa autoja ja näyttämään omiaan. Paikalla oli myös toimittajamme Teija Nurminen.
• Uumajassa Erpo Heinolainen pääsi mukaan Solja Krapu Kallion kirjanjulkaisutilaisuuteen.

Studiossa Kirsi Blomberg.

[email protected]

Vanhempien kunnioitus, lähimmäisen rakkaus ja toisen ihmisen kunnioitus ovat viikon koukuttajan Tanja Hagertin mukaan romanitapojen perusta. Keskustelussa mukana Orvokki Palm ja Sabina Hagert.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Sänds även på lördag kl 10.04 och onsdag veckan därpå kl 18.05. Samsänds i P2, P6 och Sisuradio.

Kuulin kerran laululun tään, kun vanhemmat lauloivat.
Menneet ajat vielä näin, oli heillä mielessään.
Koditonna kuljettiin, hevosia vaihdettiin,
ulkosalla yövyttiin, ympärillä nuotion.

Phirro romane, sanat Rikhard "Hartti "Palm

Myös monilla nuorilla romaneilla on kokemusta hevosista ja lapsuus on vietetty kiinteässä perheyhteisössä, jossa tavat ovat säilyneet.

Vaikka nuorempi romanipolvi onkin kasvanut omissa kodeissaan, eikä ole ollut pakotettu tien päälle, ovat jopa perheenjäsenten muinaiset rekipaikatkin monella nuorella hyvässä tiedossa. Joillakin ei ole ja silloin on keksitty uusia sääntöjä, jotka vaikeuttavat elämää, arvioivat keskustelijat Orvokki Palm, Sabina Hagert ja koukuttaja Tanja Hagert.

Monella on semmosia uusia säännöksiä, ettei voi istua samassa autossakaan vaikka istuis takapenkillä, jos on vanhuksia autossa./Orvokki Palm.

Tämä on nyt tyttölasten kohalla, nämä on niitä uussäännnöksiä, ettei voi mennä mäkiä ylös, jos siellä on vanhempia ihmisiä./Orvokki Palm.

Ohan mekin aikuiset ihmiset tässä vuosien mittaan vanhoista säännöistä pyritty vähän niin kuin pääsemään, mutta nuoriso keksii niihin lisää vielä/Orvokki Palm.

• Käydään Uumajassa oopperassa. Siellä toimittajana Erpo Heinolainen.
• Malmön toimittajamme Jyri Markkula esittelee kamarimusiikin Oktober juhlat, jotka jatkuvat vielä kahden sunnuntain verran.
  

Studiossa ohjelman tuottaja ja miksaaja Kirsi Blomberg.

[email protected]

Musiikki ei kuulosta äänitettynä samalta kuin omassa päässä. Kolme muusikkoa, Sanna Ruohoniemi, Armaan Madar ja viikon koukuttaja Silja Turunen pohtivat, mitä äänitys kertoo.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Kuka soitti liian nopeasti? Kuinka paljon homma meni pieleen? Muusikon päässä on usein varsin erilainen kuva soittamisestaan, kuin mitä nauhoitus paljastaa.

Mutta kyllä se oikea tunnelma sieltä aina välittyy.

 Jazz-laulaja/säveltäjä Sanna Ruohoniemi

Ajan myötä äänitys voi kuulostaa paremmalta, kun ei enää kuuntele vain virheitään.

Konserttipianisti Silja Turunen.

Jo se huonekin vaikuttaa niin paljon, että voi olla ihan erilainen se oma kuulokuva.

Konserttipianisti/säestäjä Armaan Madar.

Ohjelma on äänitetty Tukholman Suomen instituutin Sibeliussalissa. Juuri tila näyttelee varsin suurta kaikuvaa osaansa tässä ohjelmassa.

Tuottaja ja miksaaja: Kirsi Blomberg

Kulttuurikeskustelu Koukussa aiheenamme myös Punkin jäljet. 1970-luvulla syntynyt musiikkityyli/subkulttuuri vaikuttaa edelleen.

Tapaamme Teit meistä kauniin- elokuvan näyttelijän Iiro Panulan joka kertoo suhteestaan Apulanta yhtyeeseen ja punkkiin.

Kuulemme myös mitä vaikutteita punk on jättänyt konserttipianisti Silja Turuseen.

Koukun paneelissa runoilija/tutkija Tuija Nieminen Kristofersson, professori Anu Koivunen ja kirjailija/toimittaja Philip Teir pohtivat, kenellä on sananvapaus tai oikeus tulla kuulluksi.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Sananvapaus on lain suojaama oikeus ilmasta itseään sanoin, kuvin tai muilla tavoin. Suomi ja Ruotsi ovat sananvapaustilastojen kärkimaita.

Tilanne on monissa maissa paljon huonompi. Etiopiassa vankilaan voi joutua vaikka papukaijoista kertovan runon vuoksi, kertoo Tuija Nieminen Kristofersson:

Abate kirjoitti runon papukaijoista, jotka meluavat puissa niin, että ihmiset häiriintyvät. Runo tulkittiin vaaralliseksi ja hän joutui vankilaan.

Kirjailija Philip Teir nosti keskusteluun internetin verkkovihan uhkana sananvapaudelle:

Internetevankelistit, jotka ovat pitäneet nimettomänä esiintymistä tärkeänä juuri sellaisissa maissa, joissa on vaarallista, alkavat olla sitä mieltä, etteivät enää halua kirjoittaa mitään vihapuheiden vuoksi.

Media-alan professori Anu Koivunen arvioi, että laintakaama sananvapaus ja toimitusten oikeus valita, kenen viesti julkaistaan, on pidettävä erillään. 

Jos kaikkien äänten pitäisi päästä läpi voisin väittää, että minun sananvapauttani on kahlittu, jos juuri minun viestini ei pääse läpi. Se on eri asia kuin sananvapaus. Siinähän ollaan siinä, missä sananvapautta käytetään poliittisen kamppailun välineenä.

Koukuttajana Kirsi Blomberg.

Kulttuurikeskustelu Koukussa kuulemme myös Erkki Tuomiojan mietteitä sananvapaudesta. Jorma Ikäheimo haastattelee.

Kirsi Blomberg
[email protected] 

Nuorten räppiryhmä SF Kidzeillä oli hyvä silmäkontakti yleisöön, koska he olivat kuin paikalleen jäätyneitä. Jesse Piisinen, Emilia Robins ja Andrea Winborg kertovat räppi- ja muista paineista.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Kulttuurikeskustelu Koukussa tänään nostalgiamatka.
Viikon koukuttaja Jesse Piisinen kutsui kokoon muutaman vuoden takaisessa SF Kidz -ryhmässä mukana olleita. Tukholman Fridhemsplanin studiolle ehti kaksi nykyistä lukiolaista. Tapaaminen oli ensimmäinen pitkään aikaan.

Emilia Robins ja Andreas Winborg muistelevat SF Kidz -ryhmän esiintymisiä  yhdessä ryhmää vetäneen Jesse Piisisen kanssa. 

Juttu liikkuu silloisissa ja nykyisissä paineissa, joista suomen puhuminen on ollut yksi suurimmista.

Kulttuurikeskustelu Koukussa aiheena myös miesten puuttuminen tanssilattioilta.

Ohjelman tuottaja ja miksaaja Kirsi Blomberg, joka tapasi ryhmän viimeksi 2011.

Sänds även på lördag kl 10.04 och onsdag veckan därpå kl 18.05. Samsänds i P2, P6 och Sisuradio.

[email protected]

Kulttuurikeskustelu Koukun uudet koukuttajat ovat: opettaja/laulaja Tanja Lindberg Hagert, pianisti/muotoilija Silja Turunen ja räppäri/kulttuurityöläinen Jesse Piisinen. Tuottaja Kirsi Blomberg.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Kulttuurikeskustelu Koukun syyskausi tuo mukanaan muodonmuutoksen.

Itse keskusteluosuus tiivistyy puolituntiseksi ja alkaa kello 08:00.

Ohjelman alkupuolella kuullaan useampia ääniä eri puolilta maata.

Ensimmäisessä ohjelmassa tutustumme uusiin koukuttajiin, käymme oopperan harjoituksissa sekä kuulemme, mitä on ruotsinsuomalaisessa teatterirepussa.

Sänds även på lördag kl 10.04 och onsdag veckan därpå kl 18.05. Samsänds i P2, P6 och Sisuradio.

Kirsi Blomberg
[email protected]

Romanikulttuurin keskiössä ovat perinteisesti olleet vanhemmat romanit. He ovat siirtäneet perinteet sekä hyvät käytöstavat. Nyt monet nuoremmat romanit eivät enää kuuntele vanhuksia.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Kulttuurikeskustelu Koukussa vierailemme Leila Blomeruksen perinteisesti puhtoisassa kodissa Hallundassa. Mukana keskustelussa on Leila Blomeruksen kasvattitytär Ingrid Blomerus ja koukuttajana Domino Kai.

Leila Blomeruksen koti Parikkalassa jäi rajan taakse, kun perheen piti lähteä evakkoon sotaa pakoon. Myös hänen vanhempansa kuolivat varhain ja Leila Blomerusta hoitivat sisarukset. Hän muistaa kuitenkin lapsuutensa valoisana.

Meiltä ei puuttunut muuta kuin linnunmaitoa.

Leila Blomerus

Ohjelmassa aiheenamme on vanhempien romanien merkitys romanikulttuurin välittäjinä ja säilyttäjinä.

Leila Blomeruksen kasvattitytär Ingrid Blomerus arvioi, että juuri vanhempien ihmisten kunnioittaminen on tärkein osa kulttuuria.

Että osataan puhua vanhempien ihmisten kanssa ja otetaan neuvoista vaari.

Ingrid Blomerus

Leila Blomeruksen mukaan nuorempi sukupolvi ei enää tule kuuntelemaan vanhempia ihmisiä. Hän saa myös usein ihmetellä, että missä kaikki nuoret ovat?

Monet kaalet ovat niin mahtavia, ettei ne välitä vanhoista ihmisistä ollenkaan. Minä tänäkin päivänä itkin ja katsoin tuosta ikkunasta, että hyvänen hetki, että kaalet ei näy enää ollenkaan.

Leila Blomerus

Tuottajana ja miksaajana Kirsi Blomberg.

Sänds även på lördag kl. 10.04 och på onsdag veckan därpå kl. 18.05. Samsänds i P2, P6 och Sisuradio.

Kirsi Blomberg
[email protected]

100-vuotiasta Suomea pohditaan ensi vuonna myös Ruotsissa. Ruotsinsuomalaisten keskusliitto RSKL:n jättihankkeen lopputuloksena on näytelmä, jota kirjoitetaan parhaillaan eri puolilla Ruotsia.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Ruotsin suomalaisten keskusliitto RSKL satsaa Suomi 100-vuotta juhlintaan tekemällä Yhdessä-näytelmän.

Kulttuurikeskustelu Koukku tarttuu projektia sarvista ja tarkoituksena on myös selvittää, mitä juhlitaan ja miksi. Ohjelma on nauhoitettu Axevallan kesän oluteltassa, jossa oli samaan aikaan käynnissä oluenjuonti ja monta muutakin keskustelua.

Kulttuurikeskustelu Koukussa keskustelijoina  RSKL:n Silvo Karjalainen, Pirkko Karjalainen, hallintoaluekoordinaattori Anoo Niskanen Naing. Koukuttajana Kirsi Blomberg.

Minä en oo koskaan kokenu niin vakavaa haavan vakavuutta kuin mitä on kirjotettu tässä porukassa.

Silvo Karjalainen

Vaikka se (teksti) ei niin jouhevaa ollu, niin me vaan oltiin hiljaa, mutta nyt on päästy sen kynnyksen yli.

Pirkko Karjalainen

Ruotsinsuomalainen on periksiantamaton henkilö, joka on tosi kansaivälinen nykyään.

Anoo Niskanen Naing

Onko siellä taas mukana ne kaksi humalaista kaverusta, jotka hoilaa kaulakkain?

Kirsi Blomberg

Kirsi Blomberg
[email protected]