Kulttuurikeskustelu Koukussa kolme taiteilijaa pohtii taiteilijaelämäänsä ja kohtaamiaan ennakkoluuloja. Mukana muusikot Sonja Skibdahl ja Anna Fält. Koukuttajana tanssija Majula Drammeh.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Sänds även på lördag kl 10.04 och onsdag veckan därpå kl 18.05. Samsänds i P2, P6 och Sisuradio

Valtava ego ja paljon punaviiniä?

Ympäristö näkee harvoin mitä taiteilija tekee silloin kun ei ole esiintymässä. Luomistapahtuma on usein yksinäistä työtä, ja silloin kun taiteilija on muiden kanssa, ei hän välttämättä näytä tekevän yhtään mitään.

Oikeasti monet taiteilijat tekevät niin paljon, että ovat ihan uuvuksissa, arvioivat keskustelijat. Sonja Skibdahl on jopa tehnyt sen nimisen laulunkin.

Anna Fält, Sonja Skibdahl ja Majula Drammeh pohtivat malmöläisessa ravintolassa minkälaisia kysymyksiä saavat tuntemattomilta ja välillä myös tutuilta.

Taiteilijana olo poikkeaa usein normista, mutta vastaa harvoin enemmistön käsityksiä.

Minulta pääsee laulu, ohoh!/Anna Fält.

Mulla on niin paljon mitä mä haluan sanoo, mutten osaa sanoa sitä sanoilla./ Majula Drammeh.

Se kysy multa, milloin sä aiot hankkii lapsii? Mä katoin kelloo ja sanoin, etten mä nyt tiedä vielä./Sonja Skibdahl.

Tuottaja ja miksaaja: Kirsi Blomberg

[email protected]

Ruijassa puhutaan norjaa, pohjoissaamea, kveeniä= kainua, ruijan suomea ja ehkä myös meänkieltä? Näiden kielten erot, yhtäläisyydet ja rajan vedot puhuttavat Koukussa.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Sänds även på lördag kl 10.04 och onsdag veckan därpå kl 18.05. Samsänds i P2, P6 och Sisuradio.

Kulttuurikeskustelu Koukku Norjassa, Raisissa, kveenien kulttuuriviikolla.

Rakkaalla lapsella on monta nimeä ja kaikki ovat ihmisiä

Kveenit Liv Annie Johansen, Merethe Eidstø Kristiansen, Arvid Petterson ja koukuttaja Adam Huuva Torniosta selvittävät yhdessä pohjoisen varsin monimutkaisia kielikoukeroita.

Kullakin keskustelijalla on oma puheenpartensa, johon ovat vaikuttaneet yleisellä tasolla alueen historia, ympäristön painostus ja valtion rajat. Ja toisaalta yksityisellä tasolla oman perheen tilanne ja vielä henkilökohtaiset valinnat.

Kuuntele kuinka kveenin kielen tilanne nähdään kveeniyhteisön sisältä käsin.

Ohjelman on tuottanut ja miksannut Kirsi Blomberg.

[email protected]

Koukussa improvisaatiota Haaparannalla. Merja Ruth, Irma Ihalainen Kemi sekä koukuttaja Adam Huuva tekevät teatteria rajalla ja rajan yli. TeatteriRaja ry:lle tärkeä työkalu on improvisaatio.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Sänds även på lördag kl 10.04 och onsdag veckan därpå kl 18.05. Samsänds i P2, P6 och Sisuradio

Näin tehdään improja

– Jos nyt impro ei auta ihan kaikkeen, niin monessa asiassa se on ainakin hyvä apukeino. Näin vakuuttavat teatteriRaja ry:n jäsenet. Esiintymispelko ja paniikkihäiriö ovat ilmiöitä, jotka ovat ryhmäläisten mukaan saaneet kyytiä sen myötä, että joutuu laittamaan itsensä likoon improvisointiharjoituksissa.

Merja Roth, Adam Huuva ja Irma Ihalainen Kemi kertovat ja näyttävät miten improja tehdään. Paikkana on Haaparannan Kansankorkeakoulun piha. Paikalla on ehkä myös kissa?

Kuuntele ja opi tekemään improja itsekin!

Ote improsta:

Sana: jälkeläiset, improajat vuorottelevat.

Minä antasin sulle nämä Soneran osakkeet ja mökin joka on kaatumassa

Mutta eihän niillä oo mittää arvoo.

Silläpä minä ne just antasinkin.

Ohjelman tuottaja ja miksaaja: Kirsi Blomberg

[email protected]

Puhu Eevalle puhutti lukupiiriä. J.P. Pulkkisen Puhu Eevalle -romaani pureutuu suomalaiseen puhumattomuuteen ja siitä johtuviin ongelmiin.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Sänds även på lördag kl 10.04 och onsdag veckan därpå kl 18.05. Samsänds i P2, P6 och Sisuradio

Kaunista kieltä  ihmisten välisestä hiljaisuudesta

Eero Oksanen on kansainvälisesti menestynyt musiikkialan johtaja. Hänen viimeisin tähtiartistinsa saa häneltä enemmän huomiota kuin hänen oma tyttärensä Aino. Eeva on Eeron äiti, joka käytännössä on yksin kasvattanut Ainon. Eeron ja Ainon suhde on lähes olematon, mitä Eero katuu saatuaan tietää, että hän on kuolemaisillaan. Suhdetta oli vuosien ajan rasittanut heidän puhumattomuutensa, pienten valintojen seuraukset ja vääristyneet muistot. 

Siinä oli se puhumisen ongelma, että ei päästy alkuun. Molemmilla oli kauheasti tunteita ja väärinkäsityksiä, mitä ei koskaan ilmaistu. Ja silloin niitä ei voitu selvitelläkään.

Hanna Hallakumpu

Pulkkinen kuvasi hienosti, miten viinistä mentiin takaisin viiniköynnökseen viinirypäleeksi. Taaksepäin kertomisella hän kuvasi, että susta on tullut semmonen tiettyjen ketjujen kautta.

Keijo Knutas

Ohjelman tuottaa: Kirsi Blomberg

[email protected]

Uusi hame päälle ja ruokaa niin, että se riittää kaikille. Niin syntyy romanijuhlat, kertovat Alinda, Anita, Diana, Laimi ja Milaja ompelukerhon kevätjuhlassa Farstassa. Koukuttajana Domino Kai.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Kulttuurikeskustelu Koukussa keskustellaan romanien juhlista ja arjesta. Farstan Tubenissa on koolla romaninaisia, jotka ovat opiskelleet hameen tekoa opintopiirissä. On käynnissä kevätjuhla ja pöydällä täytekakku. Näin syntyy pienet arkijuhlat Farstan Tubenissa.

Juhlintaa kansallispäivänä

Vielä varsin uusi juhla, Romanien kansallispäivä 8.4. on muodostumassa tärkeäksi tapahtumaksi. Yhä useammat romanit kokoontuvat 8.4., ja myös Tukholman Skarpnäckin tapahtuma keräsi runsaasti väkeä.

Tavallisin romanijuhla tätä nykyä pidetään seurakunnissa. Silloin lauletaan ja rukoillaan ja juodaan kahvit.

Ja kirkkoon mennään parhaat päällä. Uusi hame on tärkeä osa romanijuhlaa. Siihen ei pukeuduta vain itsensä takia, vaan kunnioituksesta muita juhlijoita, erikoisesti vanhempia ihmisiä kohtaan.

Vieraanvaraisuus on tärkeä osa romanikulttuuria. Vielä nykyäänkin vieraita voi vain tulla tupsahtaa kutsumatta, ja silloin keitetään kahvit ja annetaan aikaa vierailijalle, kertovat opintopiiriläiset.

Hame on tärkeä osa kulttuuria

Ryhmäläiset toivoisivat voivansa opettaa hameen teon myös seuraavalle sukupolvelle. Kuuntele miksi.

Ohjelman tuottaja ja miksaaja Kirsi Blomberg.

Kirsi Blomberg
[email protected]

Identiteetit ja kielet vaihtelevat seurasta riippuen, kertovat monikulttuuriset Koukku-keskustelijat Manolo Diaz Rämö, Lina vain Illalla ja koukuttaja Majula Drammeh.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Sänds även på lördag kl 10.04 och onsdag veckan därpå kl 18.05. Samsänds i P2, P6 och Sisuradio.

Meistä on moneksi

Kulttuurikeskustelu Koukku kerää syliinsä kaksi toisiaan halaavaa aihetta. Puheenaiheena on identiteetti ja kieli.

Aiheilla on monia yhtymäkohtia, mutta ihan päällekkäin ne eivät mene. Kieltä vaihdettaessa vaihtuu usein myös status muiden silmissä ja tämä vaikuttaa omaan identiteettiin. Huonommalla kielellä myös indentiteetti ja omakuva kaventuvat. Huumorikin voi muuttua.

Kuka minä olen ihan oikeasti?

Kieli ja identiteetti ovat monimutkaisia kysymyksiä monikulttuurisille keskustelijoille. Kaikki kolme ovat käyttäneet niitä aiheenaan taiteen teossa joko suoraan tai yhtenä sisältönä. Majula tanssien, Lina piirtäen sarjakuvia ja Manolo dokumenttielokuvissaan. Kaikki kolme puhuvat useampaa kieltä.

Otteita keskustelusta:

Kun mä oon Chilessä ja puhun espanjaks mulla on ihan eri huumorintajukin. Mä oon vähän niinkuin haha.. Suomeks on mun tosi vaikee olla akateeminen. Ruotsiks mä voin olla sitäkin.

Tanskalainen tyttö sanoi  Tanskassa minulle -Mitä sä puhut englantia täällä, mene takaisin sun kotimaahan. Ruotsissa taas kaikki lähti liikkeelle siitä, että mulla olisi samat referenssiraamit kuin heillä.

Mulle on välähtänyt keskustelun aikana, että tää on niin saamerin levee tää aihe ja me annetaan myös toisille se identiteetti.

Ohjelmassa kerrotaan monta muutakin esimerkkiä. Kuuntele myös kuinka kieli ja identiteetti tulevat esiin Linan, Manolon ja Majulan taiteessa.

Ohjelman tuotti ja miksasi Kirsi Blomberg.

[email protected]

Kulttuuri leviää verkossa maailman ääriin, mutta paljon jää superjakajien varjoon. Koukussa: Vaatesuunnittelija Anja Siikanen, projektien vetäjä Sinikka Hämäläinen ja koukuttaja Salla Vartiainen.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Sänds även på lördag kl 10.04 och onsdag veckan därpå kl 18.05. Samsänds i P2, P6 och Sisuradio.

Verkko vaikuttaa kulttuuriin ja kulttuuri leviää verkon myötä ranskalaisesta kellarista tukholmalaisen taiteilijan inspiraationlähteeksi.

Kaikki ei kuitenkaan leviä ja Kulttuurikeskustelu Koukussa pohditaan tällä kertaa, mikä nappaa ja leviää ja mitä kautta.

Keskustelijat käyttävät verkkoa työssään. Esimerkiksi näin: Vaatesuunnittelija Anja Siitonen hakee inspiraatiota ja myy vaatteensa verkon kautta. Taiteilija/taideprojektin vetäjä Sinikka Hämäläinen käyttää kuvaohjelmia, katselee muiden tekemiä kuvia ja etsii yhteistyökumppaneita. Taiteilija Salla Vartiainen tekee sivuja muillekin. 

"Joinakin päivinä ei tuu mitään mieleen. Silloin mä katson kauniita kuvia netistä."

"Mulla menee privaattielämä ja työ sekasin. Minä rakastan Instagramia, se on niin visuaalinen."

"Verkosta lähtee monia yhteistöitä käyntiin."

"Teen kaikkea verkon kautta. Facebook on jäänyt vähemmälle."

"Nyt viimeiset kirjat olen lukenut verkon kautta."

"Enää ei tartte mennä museoon ja se on harmi. Tuleeko kukaan näkemään mitään oikeasti?"

"Oon mä aika paljon laiskistunut, en käy elokuvissa enää ikinä."

"Sillä oli konsertti vaikka se oli kuollut. Ne oli tehnyt hologrammin."

"Kulttuurin tallennus on parantunut."

Ohjelman tuottaja ja miksaaja Kirsi Blomberg.

[email protected]

Saara Turusen esikoisteoksessa on kritiikin kohteena kotimaa. Mitä tehdä, kun oma kulttuuri ei miellytäkään? Kun äidin ohjeita on melkein pakko jättää noudattamatta ja kun on vaikea olla tavallinen?

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Saara Turunen voitti vuoden 2015 Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon.

Rakkaudenhirviö-kirja herättää Koukun lukupiirissä keskustelua muutoksen mahdoillisuudesta, kun ympäristön säännöt ovat kuin pakkopaita. Lukupiiriläiset mittaavat kirjan myötä kansallista lämpötilaa ja testaavat omia arvojaan.

Lukupiirissä mukana: Keijo Knutas, Hanna Hallakumpu ja koukuttajana Kai Rauhansalo.

Hän (Saara Turunen) kyseenalaistaa suomalaista hiljaisuutta.

Lämpö on Suomessa syvällä ja vaikeaa nähdä.

Sä et saa näyttää iloa.

Teini-ikäiset tehtävä on vähän kyseenalaistaakin.

Vuoden 2010 suomalainen on erilainen kuin 1910-luvun suomalainen.

Pääkaupungeissa ei enää olla oman maan muotin mukaisia.

Raskasta kirjassa oli uskonnollisuus. Siitä ei annettu erikoisen mairittelevaa kuvaa.

Omasta mielestäni olen avoin, mutta tää mieletön halaaminen on ihan älytöntä.

Ihmisten keskenäinen lämpö. Me ollaan hävittämässä sitä.

Kirjoita vaa lisää Saara Turunen, minä käyn kyllä hakemassa.

Kirsi Blomberg
[email protected]

Tikittääkö äitiyskello vai ei? Keskustelijat Anna-Karina Bogren ja Pirjo Backman Piroth ja koukuttaja Salla Vartiainen pohtivat Södersjukhusetin kahviossa naiseutta ja äitiyttä.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Sänds även på lördag kl 10.04 och onsdag veckan därpå kl 18.05. Samsänds i P2, P6 och Sisuradio.

Kulttuurikeskustelussa tarkastelussa äitiys osana naisen- ja taiteilijan roolia. Keskustelu ja musiikki lainehtivat äitiyden onnessa ja onnettomuudessa sekä osuvat myös vaikeaan aborttiaiheeseen.

"Sitä voi tehdä tehdä sitten taidetta kun lapset ovat kasvaneet isoiksi".

"Ei voi, elämä on lyhyt. En ehtisi tehdä taidetta, jos olisi lapsia."

"Muistuttavat, että kello tikittää."

"Jos ei halua lapsia, se pitää perustella."

"Yli kolmekymppisinä huomasivat, että haluavatkin äideiksi."

"Saako sikiöistä tehdä taide-esineitä, jos ajatuksena on että  onkin parempi olla syntymättä?"

"Nykyään on helpompi valita, äiti tai ei."

"Se kyllä riippuu ympäristöstä."

"Kyllä äidin on helppo tehdä kaikkensa lastensa puolesta."

Ohjelman tuotti ja miksasi: Kirsi Blomberg
[email protected]

Ruotsissa ei ole sensuuria kuin elokuvan suhteen, mutta viikon keskustelijat Markku Huovila, Anna-Karina Bogren, Laura Santala ja viikon koukuttaja Salla Vartiainen löytävät sitä monesta paikasta.

Sänds även på lördag kl 10.04 och onsdag veckan därpå kl 18.05. Samsänds i P2, P6 och SisuradioHyvä, paha tai/vai sekä että?Kulttuurikeskustelu Koukku vierailee tällä kertaa Tukholman kulttuuritalon sarjakuvakirjastossa, jossa poistettiin lastenhyllystä Tin Tin -sarjakuvakirja. Tämä tapahtuma on lähtökohtana Koukun sensuurikeskustelulle.Vaikka luulisit eläväsi vapaan sanan ja vapaan taiteen maassa, ei esimerkiksi kirjastosta voi lainata mitä tahansa. Sensuuri puhutti moneen suuntaan: "Mielummin avataan ikkunoita, kuin pannaan niitä kiinni. Eli jos joku loukkaantuu, niin hän saa sanoa ja perustella mikä loukkaa.""Kuka kieltää ja sensuroi? Jos näyttelyn pitäjä sensuroi, niin se on tosi vaikeaa.""Toisaalta on olemassa myös lakeja, joita täytyy noudattaa."Joissakin tapauksissa keskustelijoista tuntuu, että sensuuria tarvitaan suojaamaan vaikkapa heikompia vahvemman pilkalta ja loukkauksilta."Toisaalta (hyllystä poistettu) Tin Tin Afrikassa on niin kauhea, että lapsikin huomaa, miten huono se on."Toisaalta vapaa sana takaa moninaisuuden, johon uppoaa myös kyseenalaiset tuotteet. "Dan Park joka tekee rasistisia juttuja, häntäkin sensuroidaan, onko se sitten OK?"Sensuuri voi johtaa myös valheelliseen ja epätäydelliseen maailmankuvaan. Erityisesti historian vääristely sensuurin avulla. "Kenenkä tulkinta on oikea?" Vaikka sananvapauden rajoitukset koetaankin yhtenä suurimmista uhista demokratialle, päätyy Kulttuurikeskustelu Koukun paneeli asiakohtaiseen arvioon sensuroinnin suhteen. Lopullista ratkaisua ei ole, vaan keskustelun täytyykin jatkua. Myös tästä ohjelmasta on poistettu yksi lause, paljastaa ohjelman tuottaja ja miksaaja Kirsi Blomberg. Lause on poistettu tasapuolisuus- vaatimuksen perusteella.Kirsi Blomberg [email protected]