Äänet -lehti nostaa esiin ruotsinsuomalaisten nuorten ääniä ja Viktor Stanislauksen 13 sinfoniaa kertoo asioista, joista on aktviisesti vaiettu ja betonitaide on myös mäyräkoiran mieleen.
Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
Lähetetään myös lauantaina kello 10.04 ja seuraavan viikon keskiviikkona kello 18.05. Ohjelma kuuluu kanavilla P2, P6 ja Sisuradiossa.
Äänet-lehti
Kylmästä sinisenharmassta nouseva Taimi, jonka juuret ovat monet ja syvältä. Siltä näyttää ruotsinsuomalasten nuorten uuden verkko lehden ensimmäinen kansi.
Ruotsinsuomalaisten nuorten liitto RSN:ään kuuluva ryhmä on ryhtynyt julkaisemaan uutta verkkolehteä nimeltä Äänet. Kuvalla ja layaoutilla on tärkeä osansa lehden kaksikielisen viestin tukemisessa.
– Äänet-lehti pitää sisällään kaikkea vähemmistöpolitiikasta henkilökohtaisiin tarinoihin ja resepteihin, kertoo RSN:n toiminta koordinaattori Venla Odelbalk, joka esitteli lehteä.
Lukupiirissä puhuttiin siitä, mistä ei puhuta
Anna-Liisa Ahokummun: Viktor Stanislauksen kolmetoista sinfoniaa -romaanissa liikutaan Lapin sodan jälkimainingeissa ja 80-luvulla, jolloin perhostutkija Max Halma äitinsä kuoleman jälkeen perehtyy tarkemmin sukuhistoriaansa ja alkaa etsimään saksalaista isäänsä. Nuoruudessaan äiti unelmoi pääsevänsä pois kotiseudultaan Lapista, mutta suhde saksalaiseen sotilaaseen lamaannutti hänet loppuiäkseen. Puhumattomuus tarttui sukupolvelta toiselle.
– Oli silloin, ja on edelleenkin, että jos tulee tällaisia niin sanottuja kiellettyjä suhteita, niin se on se nainen, joka maksaa siitä hinnan. Ja silloin just sodan jälkeisinä aikoina niillä oli todella karmea kohtalo, Marjaana Lehmonen Nilsson kertoo.
Mä olen asunut Pohjois-Suomessa ja tunnen nämä maisemat, mitä näissä oli. Monet näistä tarinoista oli semmosia, joista ihmiset puhui niistä, mutta ei avoimesti, vaan pikkutunneilla.
Marjaana Lehmonen Nilsson, lukupiiriläinen
– Sehän on tietenkin ihan selvä, että jos kaikki mieskuntoiset ja miesikäiset on rintamalla, ja siellä on yhtäkkiä ulkomaalaisia jänniä miehiä, joilla on vielä enemmän rahaakin käytössä kuin paikallisilla, niin sehän on ihan selvä, että ne vetää puoleensa.
– Se on jännä, että miten elää koko elämä ilman, että puhuu siitä, mikä on kaikkein tärkeintä, sellanen elefantti huoneessa, mistä ollaan ihan hiljaa.
Koukun tuotti, juonsi ja miksasi: Kirsi Blomberg
[email protected]
