Lavastus tai meikkaus mainitaan elokuvan lopputeksteissä. Niillä on suurempi merkitys kuin saattaa arvatakaan. Kolme suomalaista elokuvaa lähtee kiertämään Ruotsia ja TV-draama lähenee elokuvaa.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Koukuttaja ja dokumenttielokuvaaja Manolo Diaz Rämö, lavastaja Elina Aho ja meikkaaja Tuija Valén kokoontuvat Elinan olohuoneeseen keskustelemaan elokuvatyöstä ja meikkaajan ja lavastajan asemasta tiimissä. Pohdittavana sekä plussat että miinukset.

Minulle tulee aika nopeasti semmoinen fiilis, että jotenkin tämän oloinen maailma kuvastuu aivoihin.

Elina Aho

Dokumenttielokuvassa todellisuus on lavastus.

Manolo Diaz Rämö

On hauskinta työskennellä ohjaajien kanssa, jotka välittää yksityiskohdista.

Tuija Valén

Myös kaikki ohjelman kappaleet ovat olleet mukana jossakin elokuvassa.

Koukun tuotti ja miksasi: Kirsi Blomberg
[email protected]

Sänds även på lördag kl 10.04 och onsdag veckan därpå kl 18.05. Samsänds i P2, P6 och Sisuradio

Syömisillä ja juomisilla on parasta ennen -päivät tai viimeinen käyttöpäivä. Vaan onko niin myös luovuudella? Sitä pohditaan monelta kannalta.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Anna Törrönen on taiteilijanuransa alussa, mutta uskoo jo nyt, ettei lopeta koskaan taiteen tekoa.

Elma Vedenpää on jo 90-vuotias, mutta tekee edelleen sketsiviihdettä.

Emme me tee käsikirjoitusta, koska emme kuitenkaan muistaisi sitä.

Heikki Kotka on hieman alle 80 ja Maija Haanpää hieman yli 80. Molemmat kirjoittavat ja maalaavat, Heikki tekee lisäksi betoniveistoksia. Molempien puolisoilla on myös muusan tehtävä. Miten luovuus on kehittynyt vuosien myötä?

Erpo Heinolainen
[email protected]

Kulttuurikeskustelu Koukussa pohditaan tänään kuinka luova työ onnistuu kiireisessä yhteiskunnassa.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Sänds även på lördag kl 10.04 och onsdag veckan därpå kl 18.05. Samsänds i P2, P6 och Sisuradio

Göteborgin Biskopsgårdenissa Erkki Kuronen, Martta Partio ja Nadja Häikiö Itäsaari istuvat Nadjan kotisohvalla pohtimassa stressiä ja luovuutta. Miten luovan ihmisen pitäisi suhtautua stressiin? Voiko vääjäämättömän deadlinen lähestyessä edes saada mitään kunnollista luoduksi? Millä tavoin stressiä voi vähentää?

Vuosien saatossa mä olen kuitenkin oppinut paremmaksi sekä ajan- että stressinhallinnassa. Inspiraatio ei tule kellon kanssa, mutta toisaalta se deadline asettaa pakotteen, jotain on saatava paperille.

Martta Partio, kirjoittaja ja Fin i Väst -hankkeen kulttuuriluotsi

Lapsena teki kaikkea ihan silkasta tekemisen ilosta eikä tuntenut stressiä tai vaatimuksia. Eikö meidän pitäisi yrittää löytää takaisin sellaiseen lapsen luomisiloon?

Erkki Kuronen, radiotoimittaja ja visuaalinen suunnittelija

Burnout on aika lähellä monillä ihmisillä ja etenkin luovilla. Mulle meditaatio on tosi tärkeää että pysyn kunnossa.

Nadja Häikiö Itäsaari, laulaja ja lauluntekijä, kulttuurituotannon opiskelija

Koukuttaja:
Erkki Kuronen
[email protected]

Oopperalaulaja Susanna Levonen kertoo arjestaan ja siihen kuuluvista yllätyksistä, kuten pikavierailusta Göteborgiin laulamaan roolia, yhdellä harjoituksella.

Isabella Chydenius on suomenruotsalainen taitelija jonka taiteessa ruumis ja naisen vartalo ovat vahvana teemana. Hän on ollut osana taideprojektia 100 Boobs jossa helsinkiläisessä puistossa oli esillä sata eri materiaaleista tehtyä rintaa.

Kulttuurikeskustelu Koukun juontaa ja tuottaa:
Kirsi Blomberg
[email protected]

Länsimaailman hullusta vuodesta 1968 on kulunut 50 vuotta. Suomessa äärivasemmisto asetti agendan ja mullisti musiikkielämän. Aiheenamme myös elokuvan tekemisen ehdot tänä päivänä.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Koukussa tarkastelussa radikaali opiskelijaliike, taistolaisuus, joka oli vallalla Suomessa 1965-1976. Eli kyseessä on juuri nyt eläkkeelle jäävien nuoruusvuodet, jolloin oli melkein pakko ottaa kantaa äärivasemmistolaisen aatteen puolesta tai sitä vastaan. Vastustajia oli enemmän kuin puolesta puhujia, mutta myös monet vastustajat lauloivat liikkeen lauluja.

Oppainamme kaksi kirjailijaa: Miska Rantanen, joka on kirjoittanut Love rekords -levy-yhtiön taipaleesta ja Timo Kalevi Forss, jonka kirja käsittelee työväen musiikin historiaa otsakkeenaan Toverit herätkää.

Kuulemme myös, kuinka yksi laululiikkeen keskeisistä säveltäjistä, Kaj Chydenius näkee liikkeen tänä päivänä.

Elokuvatyössä ei vallitse välttämättä samat arvot kuin elokuvan lähettämässä viestissä. Ennen kuin päästään onnelliseen loppuun, ovat työryhmäläiset käyneet läpi monta hankalaa vaihetta.

Meikkaaja Tuija Valén, lavastaja Elina Aho ja koukuttaja ja dokumenttiohjaaja Manolo Diaz Rämö keskustelevat elokuvatyön ehdoista. Pitkät päivät ja matkat vaikeuttavat yksityiselämää. Samalla alalla on edelleen jäykkiä hierarkioita ja kaikkien työtä ei arvosteta tuotetun laadun perusteella.

Elokuvatyön tekeminen voi olla hyvin upeata mutta myös hyvin yksinäistä, jos et viihdy työryhmän kanssa. 

Tuija Valén, meikkaaja

Samalla kun elokuvatyö oli energiaatuovaa ja veti sinut mukaansa, niin samalla tavalla siitä oli vaikeata irtaantua ja painaa stopp-nappia.

Elina Aho, lavastaja

Dokumenttielokuvatyössä ei ole aina yhtä selkeitä hierarkioita kuin fiktioelokuvassa, koska on yleensä pienempi tiimi ja enemmän aikaa keskustella.

Manolo Diaz Rämö, dokumenttiohjaaja

Kirsi Blomberg
[email protected]

Lukupiiriläisten koukussa: Valas nimeltä Goliat. Sitä ennen selvitämme kuinka kainulaisuus ja blues menevät yksiin ja kerromme hankkeesta saada yhteinen toimitila Tukholman suomalaisyhdistyksille.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Sänds även på lördag kl 10.04 och onsdag veckan därpå kl 18.05. Samsänds i P2, P6 och Sisuradio

Viime vuoden Finlandia-ehdokas: Valas nimeltä Goliat on Cristina Sandun esikoisteos. Kirjassaan hän kuvaa lukupiiriläisten mielestä taitavin elein ja kääntein romanialaisten eloa diktaattori Ceausescun rautanyrkin alla, sekä heidän nykyistä taisteluaan korruptiota ja köyhyyttä vastaan.

Lukupiiriläiselle Keijo Knutakselle asiat olivat tuttuja ja kirja oli hänestä hyvä.

Mä olen naimisissa venäläisen kanssa ja niin kauan kuin anoppi oli elossa, niin me käytiin kaikki kesät siellä Etelä-Venäjällä. Ja meillä oli kaikki ihan samalla tavalla kuin tässä kirjassa ja siellä oli suurinpiirtein samanlainen elämäkin.

Keijo Knutas

Lukupiirin koukuttajana Kai Rauhansalo.

Seuraavalla kerralla lukupiirissä Katriina Ranne: Miten valo putoaa.

Kulttuurikeskus Tukholmaan

Tukholman ruotsinsuomalaisen koulun yhteyteen ollaan selvittelemässä uutta kulttuurikeskusta muun muassa Tukholman suomenkielisten vähemmistöyhdistysten käyttöön.

Tukholman kaupunki on jo myöntänyt tarkoitusta varten puoli miljoonaa kruunua. Hankkeen taustalla olevan Tilava-yhdistyksen puheenjohtaja Tomi Liljeqvist visioi Tukholman Fridhemsplanin koulusta ratkaisua yhdistysten tilaongelmiin. Toimittajana Taneli Männikkö.

Kun kurjuus kohtaa kurjuuden

Vuoden pimeimpään aikaan bluesartisti Kadonnut Manner teki Tukholman vaihtoehtokulttuuritalolla Cyklopenilla keikan. Yhdessä toimittaja Lina Purasen kanssa hän keskustelee bluesin juurista ja synkkyydestä ja Lauri Mannerin kainuulaisuudesta.

Kulttuurikeskustelu Koukun juonsi, miksasi ja tuotti: Kirsi Blomberg
[email protected]

Koukun keskusteluissa teemoina tänä vuonna muun muassa: narsismi, populismi, identiteetti, oma äänemme, kolmikielisyys ja romaninaisten asema perheessä. Koukuttajina kulttuurin tekijät itse.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Sonja Skibdahl, muusikko

Silja Levander, konserttipianisti ja vaatesuunnitelija

Anna Fält, Lauluja erikoisalana kansanmusiikki

Jesse Piisinen, räppäri ja kouluttaja

Adam Huuva, muusikko/näyttelijä

Manolo Diaz Rämö, Dokumenttiohjaaja

Susanna Hedman, vapaa-ajan pedagogi

Kimmo Tetri, näyttelijä

Tanja Hagert, laulajatar, romaniaktiivi

Domino Kai, romaniaktiivi

Salla Vartiainen, kuvataiteilija

Erkki Kuronen graafikko, radiotoimittaja

Kai Rauhansalo, lukupiiri, kuvaaja

Kirsi Blomberg, toimittaja/kirjailija, ohjelman tuottaja.

Koukuttajat ovat itse kutsuneet mukaan vieraansa ohjelmiinsa ja valinneet äänityspaikat. Kaikki Koukkuohjelmat on tehty tänäkin vuonna siellä, missä keskusteluja käydään. Eli keittiöissä, olohuoneissa, gallerioissa, museoissa ja vaikkapa olutteltassa.

Lukupiirissä: Kai Rauhansalo, Keijo Knutas ja Hanna Hallakumpu

Kaikista mukanaolleista löytyy myös kuva Kulttuurikeskustelun Koukun sivulta ja tarinat tallessa POD-versioina.

Sydämellinen kiitos mukana olleille ja kaikille kuuntelijoille kuluneesta vuodesta 2017.

Kirsi Blomberg.

[email protected]

Opiskelu toisessa maassa voi olla avartava, mutta myös turhauttava kokemus. Koukun keskustelijat ihmettelevät ja etsivät syitä ja seurauksia.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Eri maiden opiskelukulttuurien välillä on eroja, mutta eroja on jopa eri koulujen ja oppilaiden välillä.

Kulttuurikeskustelu Koukussa Silja Tuovinen löytää yhtäläisyyksiä islantilaisen ja suomalaisen kulttuurin välille.

Suomalaiset ja islantilaiset ovat joutuneet puolustamaan itseään.

Koukuttaja Anna Fältin mukaan suomalaisella kansanmusiikin opetuksella on maailmalla aivan erityinen maine, jonka mukaan Suomesta ei tule tusinamuusikoita.

Suomalaisia kansanmusiikin opiskelijoita rohkaistaan olemaan oma itsensä.

Matti Sumari ihmettelee ruotsalaisten konsensuskaipuuta.

Lopulta asiasta ei jää mitään jäljelle, jos se pitää olla niin kompromissien kautta tehty.

Tuntematon sotilas -elokuvan uusi versio sai ensi-iltansa Ruotsin elokuvateattereissa Suomen itsenäisyyspäivänä, keskiviikkona 6. joulukuuta. Sisuradio kävi testaamassa kansainvälisen version ja otti arvostelijoiksi Antti Rokan tyttären Sirkka Granestadin ja tyttärenpojan Thomas Granestadin.

Toimittaja Marika Pietilä.

Aku Louhimiehen Tuntemattoman sotilaan Ruotsin levityksen yhteydessä nousi vilkas keskustelu elokuvista tehtävistä eri versioista.

Elokuva-agentti Miira Paasilinnan mukaan kansainväliseen levitykseen yrittävistä elokuvista tehdään usein montakin eri versiota, siitä riippuen millainen elokuva on ja mihin sitä kaupataan.

Sensuuri on hirveän iso asia, ja se on erilainen eri maissa. Se voi liittyä uskontoon, mutta jossain maassa, kuten Kiinassa se voi liittyä politiikkaan.

Muita syitä uusien versioiden leikkaamiseen ovat se, että elokuva on kaupalliseen levitykseen liian pitkä tai siinä on alastomuutta, jota muissa maissa koskevat rajoitukset saattavat olla huomattavasti tiukempia kuin Pohjoismaissa.

Toimittaja Timo Laine.

Tove Janssonin rakastetuista Muumeista on tehty jälleen uusi elokuva. Muumien Taikatalvi - ruotsinkieliseltä nimeltään Trollvinter i Mumindalen.

Ohjaajan Ira Carpelanin mukaan Muumi-tarinoissa viehättää täydellinen vapaus, johon liittyy ajatus, ettei saa koskaan olla ilkeä toiselle. 

Kaikki tulee ystävällisyyden kautta, mutta kuitenkin tehdään tosi rohkeita tekoja.

Uusi elokuva on suomalais-puolalainen yhteistyö ja sen materiaalina on käytetty 1980-luvulla Puolassa tehtyä nukkeanimaatiosarjaa.

Toimittaja Katri Nisula.

Kiitos digitaalisen tekniikan, suomalaisia elokuvia näytetään Ruotsissa entistä useammalla paikkakunnalla.

Kulttuurituottaja Julia Radliff kertoo, että Suomen instituutti tuo syksyisin ja keväisin kolme uutta elokuvaa Ruotsiin. Lisäksi tarjolla voi olla myös vanhempia elokuvia.

Esimerkiksi Mielensäpahoittaja, joka tuli jo 2014, pyörii edelleenkin, koska se on niin suosittu.

Suomen instituutin kulttuurituottaja Julia Radliffin mukaan valitut elokuvat ovat joko arvostelu- tai yleisömenestyksiä.

Toimittaja Riitta Huikko.

Riitta Niemi
[email protected]

Mari Lamminpää ja Esko Vuonokari etsivät Kimmo Tetrin kanssa optimaalista ruotsinsuomalaisuutta ja pohtivat, millaisista asioista voi saada ruotsinsuomalaisuuspisteitä.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Suostutko vai ruostutko? Koukun keskustelussa ruosupisteitä sai muun muassa, jos käyttää sellaisia sanoja kuin ruohomatto ja rullaraput, tai jos on rakentanut kerrostaloon salasaunan tai räpännyt. Keskustelussa selviää myös, mitä ovat ransu, norsu ja suosu. Ja paljastetaan jo nyt, että suostuja muuttuu enemmän suomalaiseksi ja ruostuja enemmän ruotsinsuomalaiseksi.

Näyttelijä Kristiina Viialalle jokainen teatterinäytös on ainutkertainen kohtaaminen yleisön kanssa. Hänen mukaansa yleisöllä on esityksessä iso rooli ja näyttelijänä hän sopeuttaa joka ilta uudestaan työnsä yleisöön.

Viialan mukaan ulkomailla esiintyessä yleisön lukeminen voi olla näyttelijälle hyvin haastavaa, sillä yleisökulttuureissa on eroja. Esimerkiksi yleisön hiljaisuus voi olla jossain tapauksessa merkki suuresta kunnioituksesta tai toisaalta merkki siitä, että yleisö ei ymmärrä esitystä.

Toimittaja Liina Puranen

Suomalaisen muotoilun kulta-aika oli muotoilija Tomas Harila Carlgrenin mukaan 50-luvulla.  Silloin värikäs ja pelkistetty suomalainen muotoilu valloitti maailmaan. Muotoilu on muuttunut noista ajoista Harila Carlgrenin mukaan valtavasti, sillä koko ajan tulee vaikutuksia maailmalta.

Tomas Harila Carlgren muistuttaa, että lähes kaikki meidän ympärillämme on muotoiltua. Sen lisäksi mitä esine näyttää, tärkeää on myös muotoillun esineen tai tavaran toimivuus.

Voiko lasista juoda, voiko bussissa istua, kännykkää käyttää ja toimiiko se, jos sinulla on näkövamma?

Esimerkiksi toimivasta muotoilusta Harila Calgren ottaa Kaj Frankin suunnitteleman karahvin, josta voi kaataa vettä tai viiniä ilman, että sitä tippuu pöydälle.

Toimittaja Teija Nurminen

Sänds även på lördag kl 10.04 och onsdag veckan därpå kl 18.05. Samsänds i P2, P6 och Sisuradio.

[email protected]

Kauhu hallintaan! Kulttuurikeskustelu Koukku ja sen lukupiiriläiset tapasivat kirjailijoita ja kirjoittajia, jotka kertovat kuinka arki ja mielikuvitus kohtaavat.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Ruotsinsuomalaiset kirja- ja kulttuurimessut keräsivät ennätysyleisön. Suomen Tukholman-instituutille saapui 650 kävijää. Eniten yleisöä keräsi Kjell Westö, näin kertoo tilaisuuden järejstäjän, kulttuuri.se:n puheenjohtaja Maarit Turtiainen.

Myös kauhu oli läsnä messuilla. Kauhukirjailija Marko Hautala kertoo, kuinka kauhutarinoita tarvitaan uudella tavalla, kun yhteiskunnassa ei ole enää riittejä, joissa kokeillaan uskallusta. Kauhukertomukset eivät kuitenkaan ratkea samalla tavalla, kuin esimerkiksi dekkarit, joissa tilanne on ohi syyllisen selvittyä.

Kauhutarina käsittelee asioita, jotka ovat korjaamattomia.

Marko Hautala

Myös monet lapset rakastavat kummituksia, arvioi puolestaan kirjailija/ kustantaja Tiina Hautala. Hänen mukaansa kummituksien avulla voi opettaa vaikkapa historiaa, kunhan ei tuputa liikaa tietoa.

Toki myönnän, että kun kirjoitetaan lapsille ja sinne ujutetaan näitä tiedonjyväsiä, niin pitää olla sillä lailla tarkka, ettei liikaa kaada.

Tiina Hautala

Jo neljättä kertaa julkaistiin nuorten kirjoituskilpailun tulokset. Voittajat Milja Luomala ja Venla Peura kirjoittivat pettymyksestä rakkaussuhteessa ja sopeutumisesta uuteen ympäristöön.

Toimittajana Riitta Niemi.

Lukupiiiriläiset, Keijo Knutas, Hanna Hallakumpu ja koukuttaja Kai Rauhansalo kokoontuivat tällä kertaa ruotsinsuomalaisilla kirja- ja kulttuurimessuilla. He tapasivat kirjailija Marko Hautalan, jonka kauhukertomuksen Kuiskaava tyttö he olivat lukeneet ennen tapaamista.

Kuiskaava tyttö kertoo psykologi-isästä, joka haluaa auttaa tytärtään, johon hän on menettänyt kontaktin jo useita vuosia sitten. Tytär kuulee ääniä vasemmassa korvassaan. Äänillä on historiallinen tausta parin sadan vuoden takaisessa Venäjällä harjoitetussa kultissa. Tytärtä auttaessaan psykologin logiikka ja rutiinit pettävät ja hän heilahtaa myös kaaoksen rajamaille.

 Veikkaan, että seuraavan kerran, kun alkaa esimerkiksi korvaa kutittamaan, niin saa pienen shokin.

Keijo Knutas 

Koukun tuottaja: Kirsi Blomberg.
[email protected]

Kulttuurikeskustelu Koukussa kolme teatteri-ihmistä pohtii omaa ja muiden narsismia, koukuttaja Kimmo Tetrin uudella sohvalla. Sitä ennen käymme etsimässä totuutta Helsingin kirjamessuilta.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Kulttuurikeskustelu koukussa tapaamme teatteriryhmän, jonka viime keväinen, yhteinen teatterihanke jäi yhteen esitykseen.  Eli samalla sohvalla on istuttu ennenkin ja koukuttaja Kimmo Tetri tuntee keskustelija Esko Vuonokarin ja lapsuuden Nappulateatteriajoilta.(Juuri nyt Esko Vuonokari on ajankohtainen Teatteri Pendelin näyteltelmässä). Mari Lamminpää on uudempi tuttavuus, mutta toisaalta hän on Kimmon avovaimo ja Uusi Teatterin tuottaja. Eli kun aiheena on narsismi, tietävät he toisistaan ja näyttämönarsismista yhtä sun toista. Luvassa jännittävä testi josta selviää, kuka on paras kehumaan itseään.

Muita aiheita:

Kun on muotia sanoa, että elämme totuuden jälkeistä aikaa, niin Kulttuurikeskustelu Koukku ei anna periksi, vaan lähti etsimään totuutta Helsingissä pidetyiltä kirjamessuilta. Tällä kertaa valitsimme pois suuret näyttämöt ja etsimme pohtivampaa ja välillä meluun katoavaa ääntä monelta eri kulmalta. 

Tapaamamme pohtijat:

Reportterina, tuottajana ja miksaajana: Kirsi Blomberg

[email protected]