Perjantaistudiossa keskustellaan kulttuurin ja median ajankohtaisista ilmiöistä ja arvokysymyksistä. Raadissa ovat tällä kertaa professori Laura Kolbe, tutkija Jori Grym ja päätoimittaja Mirva Saukkola. Jonni Roos juontaa.
Tämän viikon Perjantaistudiossa pureudutaan viiteen ajankohtaiseen aiheeseen. Ensimmäisenä käsitellään paavi Franciscuksen poismenoa ja katolisen kirkon tulevaisuutta. Franciscus tunnettiin edistysmielisenä johtajana, mutta maailman konservatiivinen ilmapiiri voi ohjata kirkkoa vanhoillisen paavin valintaan. Raati pohtii, millaisia uudistuksia kirkko tarvitsee ja onko paavin linjauksilla mitään suurta merkitystä globaalissa mittakaavassa.
Toisena aiheena keskustellaan Ivan Puopolosta ja journalismin tulevaisuudesta. Puopolo on jakanut mielipiteitä rohkeilla ja provosoivilla näkemyksillään mediasta, femismistä, vasemmistolaisuudesta ja tieteestä. Hänen toimintaansa on kritisoitu salaliittoteorioiden ja populismin ruokkimisesta, mutta osa pitää häntä tärkeänä sananvapauden puolestapuhujana. Onko journalismin tarkoitus edistää yhteistä ymmärrystä vai vahvistaa yleisön valmiita asenteita – ja mitä tämä tarkoittaa journalismin uskottavuuden kannalta? Millaista toisinajattelua tarvitaan? Palveleeko Puopolo Ylen ja Helsingin Sanomien unohtamaa yleisöä?
Kolmantena teemana käsitellään opintolainoja ja koulutuksen merkitystä. Nykyisessä epävarmassa maailmassa opiskelijoiden suhtautuminen opintolainaan on muuttunut. Onko opintojen rahoittamisen alkuperäinen idea unohtunut? Raati pohtii, nähdäänkö opintotuki ja ilmainen koulutus ihmisoikeutena vai yhteiskuntasopimuksena, jossa myös opiskelijalla on vastuunsa.
Sitten sukelletaan Yle Areenan dokumenttisarjaan Hitler-todistajien äänet, joka avaa näkökulmia Hitlerin karismaan ja manipulointikeinoihin. Miten Hitler onnistui hurmaamaan ihmiset ja saamaan heidät puolelleen? Eikö hän näytä nykysilmin aivan koomiselta? Raati vertailee, käyttävätkö nykypopulistit samoja vaikutuskeinoja, ja pohtii, mitä voimme oppia menneisyydestä.
Lopuksi syvennytään hengellisyyden ja henkisyyden tarpeeseen suomalaisessa kulttuurissa. Miksi suomalainen älymystö vieroksuu hengellisiä pohdintoja, vaikka uskonto on monille keskeinen elämän osa? Voisiko hengellisyyteen liittyä edistysmielisiä arvoja, ja miksi uskonnolliset instituutiot ovat usein konservatiivien hallussa. Keskustelua herättävät myös uushenkisyys ja elämäntaitopuhe, jotka ovat nostaneet suosiotaan modernissa mediassa.