Kuinka arkkitehtuuripolitiikkaa voidaan toteuttaa ajan hengessä, yhdessä asukkaiden kanssa ja yhteiskunnan muutoksia heijastellen? Kuinka paikallisuus toteutuu uusi paikallinen -kehitysryhmätyössä?

Kauden viimeisessä jaksossa taideasiantuntijat Maija Kasvinen ja Mika Savela keskustelevat Archinfon yhteiskunnallisen vaikuttamisen asiantuntija Aleksi Lohtajan kanssa uusi paikallinen -työn annista. Paikallisesta arkkitehtuurista keskustelu laajenee rakennuskulttuurin puolelle ja pohtimaan arkkitehdin työnkuvan suunnanmuutosta muotojen herrasta yhteisön tulkiksi.

Onko kasvukeskusten ulkopuolella elämää – ja kulttuuria? Mitä hiljaisuudesta ja pienistä paikallisuuksista voidaan ammentaa ympäristöä suunniteltaessa? Piileekö ainoa vaikutusmahdollisuus vastustamisessa, kun sijoitutaan valtakeskittymien ulkopuolelle?

Arkkitehtuuripolitiikassa keskitytään helposti kaupunkeihin, vaikka laadukasta elinympäristöä kaivataan muuallakin. Tällä kertaa uusi paikallinen -kehitysryhmän toimijat Alajärveltä, Lapinlahdesta ja Kuopiosta keskustelevat taideasiantuntija Maija Kasvisen johdolla paikallisuuden merkityksestä omassa toiminnassaan. Mervi Eskelinen Arkkitehtuuri- ja ympäristökulttuurikoulu Lastusta, Elisa Itkonen Anti-festivaalilta ja Sanna Sarva Nelimarkka-museolta pohtivat saavutettavuuden ja yhdenvertaisuuden toteutumista yhteistä ympäristöä rakennettaessa sekä kulttuuritoimijoiden asemaa yhdyskuntasuunnittelussa.

Jakso on äänitetty etäyhteydellä osallistujien koneilta, eikä laatu siksi vastaa studio-olosuhteita.

Miten yhteistoimintaa kuntalaisten ja kunnan välillä voidaan tiivistää? Kuinka tunnistaa alueelliset ominaispiirteet ja nostaa ne voimavaraksi kunnan kehittämisessä?

Mustasaaren kunnanjohtaja Rurik Ahlberg, Keravan johtava rakennusvalvoja Timo Vatanen ja pitkän linjan arkkitehtuuripolitikoija, arkkitehti Tiina Valpola Karkkilasta keskustelevat Archinfon Aleksi Lohtajan johdolla aluekehityksestä, kaavoituksesta ja elinvoimasta.

Uutta paikallisuutta jäsennetään yhdessä tekemisen kautta ja paikan henkeä tavoitellen. Ohjelmassa saadaan lisäksi katsaus arkkitehtuuripolitiikan historiaan ja pohditaan sitä, vaatiiko arkkitehtuurin laadun nostaminen kokonaisen kulttuurin muutoksen.

Milloin viehättävä patina muuttuu vastenmieliseksi liaksi? Kulkeeko uudenlainen estetiikka käsi kädessä kasvavan ympäristötietoisuuden kanssa? Onko historiaa huokuva kulttuurikehto toiselle hukattu bisnesmahdollisuus?

Tässä jaksossa arkkitehti, arkkitehtuurin historian apulaisprofessori Panu Savolainen ja Porin kaupungin hankekoordinaattori Niilo Rinne jakavat taideasiantuntija Maija Kasvisen johdolla ajatuksiaan liittyen arkkitehtuurin murrokseen.

Keskustelussa esiin nousevat niin kotihäpeä ja epätäydellisyyden sietämisen vaikeus kuin rakennussuojelun kiperät kysymykset ja omistajuussuhteiden kompleksisuus. Jaksossa aktivismi nostetaan esiin arkkitehtuurin muotona samalla kun uusia arvoja etsitään materiaalisen vaurauden sijaan.

Jakso on äänitetty etäyhteydellä osallistujien koneilta, eikä laatu siksi vastaa studio-olosuhteita.

Kuution jälkeen -podcastin toinen kausi keskittyy arkkitehtuuriin ja rakennettuun ympäristöön. Ensimmäisessä jaksossa taideasiantuntija Maija Kasvisen vieraana on Aalto-yliopiston kestävän rakentamisen professori Matti Kuittinen.

Keskustelussa puidaan arkkitehtuurin hallinnollista kehikkoa ja sen mahdollisuuksia rakentaa parempaa tulevaisuutta, jossa emme tuhoa maapalloa ja sen elämää ylikulutuksella.

Ideologinen käännös uudistuotannosta uudelleenkäyttöön innostaa kaksikkoa, samoin taiteen mahdollisuudet resurssipankkina ja artikuloimattomien ilmiöiden tyyssijana.

Kuution jälkeen – keskustelua julkisesta taiteesta on Taiteen edistämiskeskuksen julkaisema podcast-sarja. Keskusteluissa pohditaan taiteen merkitystä taidegallerian ulkopuolella.

Miten ihmisen ja ympäristön suhde näkyy taiteessa? Miten valta jakautuu, ja millaisia etuoikeuksia eri ympäristöissä kulttuurin kentällä kannetaan ja jaetaan?

Näitä suuria kysymyksiä pohtivat estetiikan tohtori Anita Seppä ja Taiken taideasiantuntija Maija Kasvinen.

Anita Seppä avaa muun muassa käsitettä posthumanismi, joka tarkoittaa, että ihmistä tarkastellaan yhtenä lajina muiden lajien joukossa. Keskustelussa pohditaan, miten voimme tunnistaa ihmiskeskeisessä ajattelussa uudenlaisia mahdollisuuksia. Entä millaisia tiedollisia, moraalisia, poliittisia tai esteettisiä ongelmia ihmiskeskeiseen maailmankuvaan liittyy?

Koska kaikki liittyy kaikkeen, päästään jakson lopussa myös perehtymään materialistiseen elämäntapaan ja pohtimaan kuoleman merkitystä vallitsevassa maailmankuvassa.

Kuution jälkeen – keskustelua julkisesta taiteesta on Taiteen edistämiskeskuksen julkaisema podcastsarja. Keskusteluissa pohditaan taiteen merkitystä taidegallerian ulkopuolella.

Kuka voi tehdä taidetta? Kuinka taiteen tekeminen eroaa muista elinkeinoista? Onko taitelijan status taakka vai lahja?

Taiken taideasiantuntija Maija Kasvisen kanssa keskustelevat taiteilijat Kaino Wennerstrand ja Eero Yli-Vakkuri. He molemmat työskentelevät perinteisten taidetilojen ulkopuolella ilman selkeästi määriteltävää praktiikkaa.

Keskustelu soljuu sujuvasti Eurooppa-aiheisista poplauluista sosiaalisen median karikoihin ja neromyyttiin, Wolt-kuskien kanssa käytäviin työtaisteluihin ja retkeilyyn työskentelyn muotona.

Kuulemme lisäksi kuinka Kaino Wennerstrand ja Eero Yli-Vakkuri ovat päätyneet taiteen pariin ja saamme vastauksen kysymykseen: "Miksi tehdä taidetta?"

Kuution jälkeen – keskustelua julkisesta taiteesta on Taiteen edistämiskeskuksen julkaisema podcastsarja. Keskusteluissa pohditaan taiteen merkitystä taidegallerian ulkopuolella.

Julkinen, jaettu, osallistava… Mitä on osallistava taide? Kuinka taidesuuntaukset näkyvät taiteilijan ja yleisön suhteessa? Voiko taiteilija päästää irti yksilöllisen neron kruunusta - mitä mahdollisuuksia silloin avautuu? 

Tässä jaksossa taidehistoroitsija Kaija Kaitavuori kertoo väitöskirjastaan, jossa hän käsittelee osallistavan taiteen erilaisia muotoja. Keskustelu koskettelee myös prosessimuotoisen taiteen erityisominaisuuksia ja sitä, kuinka objektista irrottautunut taide voi toimia markkinatalouden lakien ulottumattomissa.

Tiivis jakso on täynnä viitteitä taidehistoriaan, teoreetikkoihin ja taiteen tekijöihin. Älä anna sen hämmentää, vaan nauti kahden taidenörtin sujuvasta puheenparresta.

Kuution jälkeen – keskustelua julkisesta taiteesta on Taiteen edistämiskeskuksen julkaisema podcast-sarja. Keskusteluissa pohditaan taiteen merkitystä taidegallerian ulkopuolella.

Voiko taide olla turvallinen tila? Kuinka eristäytyminen ja saavutettavuus vuorottelevat taidehankkeissa? Kuinka tasapainoilla turvattujen rakenteiden ja tuntemattomien muuttujien välimaastossa kuraattorin roolissa?

Tässä jaksossa pohditaan paikan merkitystä taiteen synnyssä. Taideasiantuntija Maija Kasvisen vieraina ovat väitöskirjatutkija ja kuraattori Anna Jensen sekä ohjelmapäällikkö ja kuraattori Eliisa Suvanto. Jensen ja Suvanto ovat järjestäneet yhdessä lukuisia julkisen tilan taidehankkeita kuten Pori Biennalen sekä käyttämättömiä tiloja hyödyntävän Space Invadersin.

Kuution jälkeen – keskustelua julkisesta taiteesta on Taiteen edistämiskeskuksen julkaisema podcast-sarja. Keskusteluissa pohditaan taiteen merkitystä taidegallerian ulkopuolella.

Onko kriitikon tehtävä toimia hyvän maun tuomarina, taiteen myyntimiehenä vai kenties jotain aivan muuta? Kriitikon roolista Taiken taideasiantuntija Maija Kasvisen kanssa keskustelee kriitikko Leena Kuumola. 

Pitkän linjan taidetoimija Leena Kuumola tarjoilee välähdyksiä suomalaisen taidekentän muutoksesta. Jaksossa kuullaan mielipiteitä niin taidekritiikin nykytilasta kuin taiteen välineellistämisestä.

Keskustelussa puidaan myös vapauden välttämättömyyttä ja mahdottomuutta, ysistä viiteen-taiteilijuutta ja muutosta kohti pintatason ajattelua.

Kuution jälkeen – keskustelua julkisesta taiteesta on Taiteen edistämiskeskuksen julkaisema podcast-sarja. Keskusteluissa pohditaan taiteen merkitystä taidegallerian ulkopuolella.