Kyselytunnin kauden päättävässä jaksossa puhumme EU:n tulevaisuudesta ja Adan bluebook-harjoittelusta. EU:ssa päättyi hiljattain reilun vuoden kestänyt tulevaisuustyö, jossa kansalaiset pääsivät ääneen. Mitä uudistuksia Euroopan kansalaiset tahtovat EU:hun? Osa muutostoiveista on niin järeitä, että ne vaativat EU:n perussopimusten muuttamista. Kerromme tässä jaksossa mitkä ovat EU:n tärkeimmät perussopimukset.

Keskustelemme myös muista EU-lainsäädännön muutoksista. Mitä tarkoittavat EU:n minimipalkkadirektiivi ja 40 % naiskiintiö? Entä mitä tapahtui EU:n uudelle ilmastolaille?

Jakson puolessa välissä Susu aloittaa grillin ja Ada paljastaa EU-harjoittelunsa parhaimmat ja yllättävimmät palat. Kenen merkkihenkilön autosaattuen Ada bongasi Brysselin kadulla?

Lopuksi puhumme politiikan kesästä. Susu antaa top-vinkkinsä politiikan kesämatkailijalle.

Kyselytuntipodi jää ansaitulle tauolle.

Miksi ilmastopolitiikka on niin vaikeaa? Tässä jaksossa puhumme ilmastopolitiikan keinoista, ilmastolaista, EU:n green dealista ja monesta muusta! Kerromme mitä ilmastopolitiikan saralla tehdään niin kansainvälisellä kuin kansallisella tasolla. Keskustelemme myös, mitkä päästöt Suomessa eniten kiihdyttävät ilmastonmuutosta. Entä mitä tarkoittavat hiilineutraalisuus, hiilinegatiivisuus ja “fit for 55”? Talouden kytkös ilmasto-ongelmiin on selvä. Mitä taloudessa pitäisi muuttua ilmaston kannalta? Lisäksi ruodimme hallituksen ilmastopolitiikan onnistumista. Juonipaljastus: Puhtaita papereita ei saada, vaikka tavoitteet ovat korkealla.

Talouspolitiikan ABC! Tässä jaksossa pureudumme talouspolitiikan syviin vesiin. Mitä on talouspolitiikka ja miten taloutta ohjataan politiikan keinoin? Puhumme tässä jaksossa niin raha- kuin finanssipolitiikasta sekä kerromme miten taloustiede vaikuttaa päätöksentekoon. Mitä tarkoittavat termit keynesiläisyys, monetarismi ja vastasyklisyys? Entä onko talouskasvun tavoittelu järkevää talouspolitiikkaa? Tässä jaksossa arvioimme myös nykyisen hallituksen talouspolitiikan onnistumisen: Miten hallitus on suoriutunut tavoitteissaan? Lopuksi jaamme runsaat vinkkimme talouspolitiikan oppimiseen. Kuuntele jakso niin luet seuraavan kerran talouden ja talouspolitiikan uutisia uusin silmin.

Toisen kauden avausjaksossa avaamme puolustusliitto Naton salat! Keskustelu Suomen natojäseneksi hakeutumisesta on käynyt kiivaana koko kevään 2022. Tässä jaksossa puhumme siitä, miten Nato organisaationa toimii ja kuinka esimerkiksi termit konsultaatio ja konsensus liittyvät Naton toimintaan. Käsittelemme Naton keskeisimmät artiklat, ja selvitämme onko artikloita koskaan aiemmin historiassa käytetty. Koska Suomen natoon liittyminen on lähellä, käymme läpi, mitä liittymisprosessissa tapahtuu. Mutta entäpä Natosta eroaminen? Tähän Adalla on vastaus. Lopuksi puhumme Suomen ja Naton nykyisestä kumppanuusyhteistyöstä ja siitä mitä mahdollinen natojäsenyys käytännössä muuttaisi Suomessa.  

Kauden päättävässä jaksossa perehdymme koko podcastin yhteen tärkeimpään teemaan: kansalaisvaikuttamiseen. Miten kansalaiset vaikuttavat yhteiskuntaan ja mikä motivoi ihmisiä aktiivisiksi? Tässä jaksossa puhumme kolmannesta ja neljännestä sektorista, jotka yhdessä muodostavat kansalaisyhteiskunnan. Otamme tilastokatsauksen yhdistyksiin ja muuhun vapaaehtoistyöhön, ja keskustelemme mitä hyötyä kansalaistoiminnasta on muulle yhteiskunnalle. Lisäksi käymme läpi eri kansalaisvaikuttamisen henkilöprofiileja, jotka auttavat ymmärtämään, että ihmisillä on erilaisia motivaation ja kiinnostuksen tasoja liittyen vaikuttamiseen. Tunnistatko itsesi? Ada ja Susi paljastavat omat vaikuttajaprofiilinsa. Lopuksi kerromme ennen kauden päättymistä omat kansalaisvaikuttamisen vinkkimme.

Tämä jakso on tarkoitettu ihan kaikille, ei pelkästään nuorille. Miksi on tärkeää kiinnostua nuorten vaikutusmahdollisuuksista politiikan teossa? Siitä puhumme tässä jaksossa. Keskustelemme täysi-ikäisten nuorten äänestysaktiivisuudesta ja siitä minkä takia äänestysaktiivisuus vähenee kahden kympin tienoilla. Olisiko äänestysikärajaa järkevää laskea? Puhumme erilaisista paikoista ja ryhmistä, joissa nuoret vaikuttavat ja paneudumme Nuorisobarometrin mielenkiintoiseen dataan, joka avaa nuorten mielipiteitä politiikasta. Kun alaikäisillä nuorilla ei ole oikeutta äänestää, he pyrkivät muilla keinoin vaikuttamaan politiikkaan. Mitä nämä keinot ovat ja miten suomalaiset nuoret eroavat muista eurooppalaisista nuorista vaikuttamisessa? Entä millä tavoin Ada ja Susu lähtivät tahoillaan vastustamaan oman kaupunginosansa kerrostalohankkeita? Lopuksi keskustelemme myös somesta ja vihapuheesta ja annamme vinkkejä miten nuoria saataisiin enemmän vaikuttamaan yhteiskuntaan.

Tässä jaksossa puhumme yritysten poliittisesta vallasta ja vaikuttamisesta. Mitä valtaa yrityksillä on ja miten yritykset pyrkivät vaikuttamaan politiikkaan? Entä mikä merkitys valtiolla on yritysten toimintaan? Susu kertoo PESTE-analyysista ja siitä, miten se liittyy yrityksiin ja politiikkaan. Ada jakaa jakson aiheeseen sopivat kirjavinkkinsä. Puhumme myös lobbauksesta ja pohdimme, milloin yritysten poliittinen vaikuttaminen on ongelmallista. Kerromme, että yritykset yhä enenevissä määrin pyrkivät ottamaan poliittisesti kantaa yhteiskunnan epäkohtiin. Mutta mitä tarkoittavat brändiaktivismi ja woke washing?  Lopuksi kerromme vinkkimme, miten yksilö voi vaikuttaa yhteiskuntaan yritysten kautta.

Mikä on puolueiden merkitys politiikassa? Mitä puolueet ajavat? Tässä jaksossa puhumme puoluepolitiikasta. Susu antaa lyhyen luennon Suomen puoluehistoriasta ja Ada saa haasteen luetella kaikki puoluerekisterissä olevat puolueet. Kerromme myös kuinka paljon puolueet saavat puoluetukea ja pohdimme onko puolueiden vastakkainasettelussa järkeä. Entä miksi vaaleissa kannattaa äänestää puolueen eikä henkilön mukaan? Puoluepolitiikka on yksi tapa tehdä politiikkaa ja puolueilla on paljon valtaa. Kerromme puoluepolitiikan hyvät ja huonot puolet.

Tässä jaksossa otamme hieman filosofisemman otteen ja puhumme poliittisista järjestelmistä. Mikä on poliittinen järjestelmä ja miten valta jakautuu yhteiskunnassa? Puhumme Aristoteleen kuudesta hallitsemisen muodosta. Mitä tarkoittavat tyrannia, oligarkia tai politeia? Yllätymme, että demokratia ei ollut Aristoteleen mielestä ihanteellinen järjestelmä, vaikka se on Suomessa ja muissa sivistysvaltioissa tavoiteltu hyve. Millä tavalla demokratia sitten ilmenee yhteiskunnassamme ja mikä taasen horjuttaa demokratiaa? Tarkoittavatko alhaiset äänestysprosentit vaaleissa heikkoa demokratian tilaa? Lopuksi jaamme omat ajatuksemme, miten demokratiaa voitaisiin vahvistaa.

Tässä jaksossa matkaamme Brysseliin, Strasbourgiin, Luxemburgiin ja vähän sinne tänne ympäri Eurooppaa. Luvassa on pikakelaus EU:n historiaan, kurssi EU:n päätöksenteon rakenteista ja pohdintaa liittovaltiokehityksestä. Mitä eroa on Eurooppa-neuvostolla ja Euroopan unionin neuvostolla? Mitä tarkoitetaan EU:n puheenjohtajamaalla? Kenellä on valtaa EU:ssa? Aiheeseen on monta näkökulmaa. Lisäksi puhumme EU-lainsäädännöstä ja miten ne vaikuttavat jäsenmaiden lakeihin. Susu kertoo omakohtaisen kokemuksen direktiivien vaikutuksesta kesälomanviettoon.