Lähi-itä NYT

في هذه الحلقة من بودكاست «الشرق الأوسط الآن»، نستضيف الباحثة في جامعة هلسنكي الدكتورة ملكي الشرماني للحديث عن النسوية الإسلامية، وكيف تعيد باحثات مسلمات قراءة النصوص الإسلامية من أجل إعادة التفكير في قضايا الجندر والعدالة والمساواة. نتناول العلاقة بين إنتاج المعرفة والنشاط، ودور التفسير والفقه في تشكيل فهم قضايا المرأة، وكيف يمكن للقراءات الجديدة أن تنطلق من داخل التراث الإسلامي نفسه.

In this episode of Lähi-itä NYT, we speak with University of Helsinki scholar Dr. Mulki Al-Sharmani about Islamic feminism and how Muslim women scholars are reinterpreting Islamic texts to rethink gender, justice, and equality. We explore the relationship between scholarship and activism, the role of tafsir and fiqh in shaping understandings of gender, and how new interpretations can emerge from within the Islamic tradition itself.

You can also listen to the episode on Spotify and Apple Podcasts.

Find the transcribed version of the podcast here: Lähi-itä NYT 29

Picture: Mulki Al-Sharmani

Miten Israel-Palestiinan konfliktin perusasetelmaa tulisi ymmärtää? Millaisia haasteita liittyy jo itse konflikti-sanan käyttöön? Mitä Israel-Palestiinaa koskevassa uutisoinnissa jää usein näkymättömiin – ja miten todellisuutta voisi välittää paremmin?

Tässä Lähi-itä NYT -podcastin jaksossa Lähi-idän tutkimuksen maisteriopiskelija Jasmin Paananen keskustelee tutkijatohtori Tiina Järven ja väitöskirjatutkija Bruno Jäntin kanssa Israel-Palestiinan konfliktista ja sen käsittelystä mediassa.

Jakson taustalla on Suomen Lähi-idän instituutin julkaisema video ”Kuinka uutisoida Israel–Palestiinasta? Tutkijoiden vinkkejä medialle”. Videolla viisi alan johtavaa suomalaista tutkijaa – professori Hannu Juusola, väitöskirjatutkija Bruno Jäntti, tutkijatohtori Tiina Järvi, tutkija ja tietokirjailija Timo R. Stewart sekä tutkijatohtori Antti Tarvainen – esittävät näkemyksiään siitä, mitä suomalaisen median tulisi ottaa huomioon Israel–Palestiinasta uutisoidessaan, ja millaisia sudenkuoppia ja kehäpäätelmiä olisi syytä välttää.

Jakso on kuunneltavissa myös Spotifyssa ja Apple Podcasts -sovelluksessa.

Löydät podcastin litteroidun version täältä: Lähi-itä NYT 28

Jakson teknisestä toteutuksesta vastasi Arttu Uuranmäki.

Artikkelikuva: Trumpin Gazan rauhansopimuksen ensimmäinen vaihe hallitsi Yhdistyneen kuningaskunnan sanomalehtien etusivuja 10.10.2025. Kuva: Steve Travelguide.

ماذا يحدث للهواء داخل منازلنا عندما نطبخ ونتدفأ ونغلق النوافذ في فصل الشتاء؟ ولماذا يمكن أن يكون تلوّث الهواء داخل البيوت أخطر من التلوّث الخارجي؟ في أول حلقة باللغة العربية من بودكاست الشرق الاوسط الان ،  تستضيف صفا الخالدي الدكتور طارق حسين، المتخصص في فيزياء الغلاف الجوي، للحديث عن التلوّث الخفي داخل المنازل في الأردن. من خلال أبحاثه العلمية وتجربته بين الأردن وفنلندا، يشرح د. حسين كيف تؤثر الممارسات اليومية على جودة الهواء الداخلي، ولماذا تشكّل الجسيمات الدقيقة خطراً حقيقياً على الصحة، وما الخطوات البسيطة التي يمكن اتخاذها لتحسين الهواء الذي نتنفسه في بيوتنا.

What happens to the air inside our homes when we cook, heat, and close our windows in winter? Why can indoor air be more polluted than the air outside, and what does this mean for our health? In this first Arabic-language episode of Lähi-itä NYT!, Safa Al-Khaldi, a research assistant at FIME talks to Dr. Tareq Hussein, an atmospheric physicist, who takes us inside Jordanian homes to unpack the hidden risks of indoor air pollution. Drawing on his research and personal journey between Jordan and Finland, Dr. Hussein explains how everyday activities shape air quality, why fine particles pose serious health risks, and what simple steps can improve the air we breathe at home.

You can also listen to the episode on Spotify and Apple Podcasts.

Find the transcribed version of the podcast here: Lähi-itä NYT 27.

Picture: Interior of a cafe in the center of Amman. Matyas Rehak.

Turkin ja itäisen Välimeren alueen kansainvälisen politiikan asiantuntija Toni Alaranta on studiossa FIMEn asiamiehen Anu Leinosen kanssa puhumassa Kreikasta, Turkista ja jaetusta Kyproksesta. Jaksossa luodaan katsaus Kreikan ja Turkin suhteisiin ja Kyproksen suhteisiin Kreikan vapaussodasta 1820-luvulla modernin Turkin syntyyn, Kyproksen itsenäistymiseen ja 2020-luvun konflikteihin. Vuonna 1974 Turkki valtasi Kyproksen pohjoisosan, joka julistautui itsenäiseksi vuonna 1983. Kaksi vuosikymmentä myöhemmin Kyproksen kreikkalaisesta tasavallasta tuli EU-jäsen, jonka osaa Turkki siis miehittää. Millaiset historialliset kehityskulut johtivat näihin tapahtumiin? Kuinka todennäköiseltä Kyproksen yhdistäminen näyttää tällä hetkellä?

Jakso on kuunneltavissa myös Spotifyssa ja Apple Podcasts -sovelluksessa.

Löydät podcastin litteroidun version täältä: Lähi-itä NYT 26

Jakson teknisestä toteutuksesta vastasi Arttu Uuranmäki.

Artikkelikuva: Rajanylityspaikka Pohjois- ja Etelä-Kyproksen välillä Nikosiassa, Ledra-kadulla 19.3.2024. Kuva: NGCHIYUI.

Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Tiina Hyyppä on studiossa Lähi-idän tutkimuksen maisteriopiskelija Jasmin Paanasen ja FIMEn asiamiehen Anu Leinosen kanssa keskustelemassa Syyriasta sisällissodan aikana ja jälkeen. Tiina tarkastelee omassa tutkimuksessaan sisällissodan aikaisia paikallishallintoja, erityisesti siviilien roolia niissä. Jaksossa käydään myös läpi Syyrian nykytilannetta joulukuun 2024 vallankumouksen jälkeen. Miten presidentti Al-Sharaan johtama uusi hallinto pärjää valtavassa urakassaan? Sen pitäisi saada koko maa hallintaansa, taata rauha ja turvallisuus, luoda valtiokoneisto, saada avustuksia ulkomailta, päästä eroon EU:n ja Yhdysvaltojen asettamista talouspakotteista ja saada talous kasvuun.

Jakso on kuunneltavissa myös Spotifyssa ja Apple Podcasts -sovelluksessa.

Löydät podcastin litteroidun version täältä: Lähi-itä NYT 25

Jakson teknisestä toteutuksesta vastasi Arttu Uuranmäki.

Artikkelikuva: Ihmiset juhlivat Bashar al-Assadin hallinnon kaatumista 10.1.2025. Kuva: Mohammad Bash.

Lähi-idän tutkimuksen maisteriopiskelija ja FIMEn kevään 2024 harjoittelija Jasmin Paananen haastattelee Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusolaa Israelin historiasta. Podcastissa käydään läpi Israelin valtion sekä Israelin ja Palestiinan konfliktin keskeisimpiä kehityskulkuja ja käännekohtia viimeisten kahdeksan vuosikymmenen ajalta. Juusola kertoo myös, millaista on kommentoida Lähi-idän tapahtumia mediassa ja miten suhtautuminen konfliktiin on muuttunut. Mitä siionismi tarkoittaa? Millainen oli Israelin poliittinen kehitys?

Jakso on kuunneltavissa myös Spotifyssa ja Apple Podcasts -sovelluksessa.

Löydät podcastin litteroidun version täältä: Lähi-itä NYT 24

Jakson teknisestä toteutuksesta vastasi Arttu Uuranmäki.

Artikkelikuva: Rafiahin postitoimiston avaamisen kunniaksi painettu kirjekuori ja postimerkki vuodelta 1957. Kuva: Arkady Mazor.

Lähi-idän tutkimuksen maisteriopiskelija ja FIMEn kevään 2024 harjoittelija Jasmin Paananen haastattelee Suomen Lähi-idän instituutin säätiön tutkijaa Antti Tarvaista tämän väitöskirjasta, joka käsittelee innovaatiotaloutta ja asuttajakolonoalismia Palestiinassa. Lisäksi podcastissa keskustellaan Gazan tilanteesta ja siitä, millaista on esiintyä asiantuntijakommentaattorina medissa. Mitä tarkoittaa asuttajakolonialismi? Mitä Jerusalemin kaupunkikuva paljastaa innovaatiotalouden ja asuttajakolonialismin yhteen kietoutumista? Miten ulkoistaminen toteutuu Palestiina/Israelin teknologiamarkkinoilla ja miten se kytkeytyy innovaatiotalouden ja asuttajakolonialismin suhteisiin? Millainen kaupunki on Rawabi?

Jakso on kuunneltavissa myös Spotifyssa ja Apple Podcasts -sovelluksessa.

Löydät podcastin litteroidun version täältä: Lähi-itä NYT 23.

Jakson teknisestä toteutuksesta vastasi Arttu Uuranmäki.

Artikkelikuva: Työntekijöitä kävelemässä Rawabissa 25.11.2017. Kuva: Roman Yanushevsky.

Lähi-idän tutkimuksen maisteriopiskelija ja FIMEn kevään 2024 harjoittelija Jasmin Paananen haastattelee FIMEllä tutkijakautensa päättävää antropologi Samuli Lähteenahoa tämän väitöskirjan aiheesta, Beirutin ja Libanonin rantaviivasta ja sen merkityksestä libanonilaisille. Lisäksi podcastissa keskustellaan Libanonin tämänhetkisestä tilanteesta ja elämästä Beirutissa. Mitä Beirutin julkinen ranta ja Libanonin rantaviiva laajemmin kertovat Libanonin poliittisista ja yhteiskunnallisista kehityskuluista? Miten antropologi tutkii hiekkaa tai jätettä? Minkälainen tilanne Beirutissa ja Libanonissa on nyt viime kuukaudet ollut, ja mitä sen rantaviivalle kuuluu nyt?

Jakso on kuunneltavissa myös Spotifyssa ja Apple Podcasts -sovelluksessa.

Löydät podcastin litteroidun version täältä: Lähi-itä NYT 22.

Jakson teknisestä toteutuksesta vastasi Arttu Uuranmäki.

Artikkelikuva: Ramlet al-Bayda

Minkälaisia ovat Persianlahden pienet maat Qatar, Bahrain, Kuwait, Arabiemiirikunnat ja Oman? Miten mm. helmenkalastuksesta tunnetusta alueesta tuli joukko kokoaan suurempia öljyvaltioita? Millaiset suhteet valtioilla on toisiinsa ja merkittäviin naapureihinsa Lähi-idässä? Entä miten menneisyys Britannian imperiumin protektoraatteina näkyy maiden nykyisyydessä?

Vuonna 2022 julkaistun ”Persianlahden pikkujättiläiset” (Gaudeamus) kirjoittaneet Mari Ahmajärvi ja Marko Halonen kertovat Suomessa heikosti tunnetusta Persianlahden alueesta Anu Leinosen haastattelemina.

Jakso on kuunneltavissa myös Spotifyssa ja Apple Podcasts -sovelluksessa.

Löydät podcastin litteroidun version täältä: Lähi-itä NYT 21.

How is the Kurdish public opinion studied and how is Kurdishness defined in research? What does being Kurdish mean to Kurds and how many of them are fluent in the Kurdish language after a century of both forced and voluntary assimilation? Berfin Coşkun, a researcher at the Kurdish Studies Center (KSC), sheds light on how Kurds and Kurdish public opinion are studied in Turkey. The episode was recorded in Diyarbakır/Amed at the studio of Botan International.

Jakso on kuunneltavissa myös Spotifyssa ja Apple Podcasts -sovelluksessa.

Löydät podcastin litteroidun version täältä: Lähi-itä NYT 20.