Turkin ja itäisen Välimeren alueen kansainvälisen politiikan asiantuntija Toni Alaranta on studiossa FIMEn asiamiehen Anu Leinosen kanssa puhumassa Kreikasta, Turkista ja jaetusta Kyproksesta. Jaksossa luodaan katsaus Kreikan ja Turkin suhteisiin ja Kyproksen suhteisiin Kreikan vapaussodasta 1820-luvulla modernin Turkin syntyyn, Kyproksen itsenäistymiseen ja 2020-luvun konflikteihin. Vuonna 1974 Turkki valtasi Kyproksen pohjoisosan, joka julistautui itsenäiseksi vuonna 1983. Kaksi vuosikymmentä myöhemmin Kyproksen kreikkalaisesta tasavallasta tuli EU-jäsen, jonka osaa Turkki siis miehittää. Millaiset historialliset kehityskulut johtivat näihin tapahtumiin? Kuinka todennäköiseltä Kyproksen yhdistäminen näyttää tällä hetkellä?

Jakso on kuunneltavissa myös Spotifyssa ja Apple Podcasts -sovelluksessa.

Löydät podcastin litteroidun version täältä: Lähi-itä NYT 26

Artikkelikuva: Rajanylityspaikka Pohjois- ja Etelä-Kyproksen välillä Nikosiassa, Ledra-kadulla 19.3.2024. Kuva: NGCHIYUI.

Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Tiina Hyyppä on studiossa Lähi-idän tutkimuksen maisteriopiskelija Jasmin Paanasen ja FIMEn asiamiehen Anu Leinosen kanssa keskustelemassa Syyriasta sisällissodan aikana ja jälkeen. Tiina tarkastelee omassa tutkimuksessaan sisällissodan aikaisia paikallishallintoja, erityisesti siviilien roolia niissä. Jaksossa käydään myös läpi Syyrian nykytilannetta joulukuun 2024 vallankumouksen jälkeen. Miten presidentti Al-Sharaan johtama uusi hallinto pärjää valtavassa urakassaan? Sen pitäisi saada koko maa hallintaansa, taata rauha ja turvallisuus, luoda valtiokoneisto, saada avustuksia ulkomailta, päästä eroon EU:n ja Yhdysvaltojen asettamista talouspakotteista ja saada talous kasvuun.

Jakso on kuunneltavissa myös Spotifyssa ja Apple Podcasts -sovelluksessa.

Löydät podcastin litteroidun version täältä: Lähi-itä NYT 25

Artikkelikuva: Ihmiset juhlivat Bashar al-Assadin hallinnon kaatumista 10.1.2025. Kuva: Mohammad Bash.

Lähi-idän tutkimuksen maisteriopiskelija ja FIMEn kevään 2024 harjoittelija Jasmin Paananen haastattelee Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusolaa Israelin historiasta. Podcastissa käydään läpi Israelin valtion sekä Israelin ja Palestiinan konfliktin keskeisimpiä kehityskulkuja ja käännekohtia viimeisten kahdeksan vuosikymmenen ajalta. Juusola kertoo myös, millaista on kommentoida Lähi-idän tapahtumia mediassa ja miten suhtautuminen konfliktiin on muuttunut. Mitä siionismi tarkoittaa? Millainen oli Israelin poliittinen kehitys?

Jakso on kuunneltavissa myös Spotifyssa ja Apple Podcasts -sovelluksessa.

Löydät podcastin litteroidun version täältä: Lähi-itä NYT 24

Artikkelikuva: Rafiahin postitoimiston avaamisen kunniaksi painettu kirjekuori ja postimerkki vuodelta 1957. Kuva: Arkady Mazor.

Lähi-idän tutkimuksen maisteriopiskelija ja FIMEn kevään 2024 harjoittelija Jasmin Paananen haastattelee Suomen Lähi-idän instituutin säätiön tutkijaa Antti Tarvaista tämän väitöskirjasta, joka käsittelee innovaatiotaloutta ja asuttajakolonoalismia Palestiinassa. Lisäksi podcastissa keskustellaan Gazan tilanteesta ja siitä, millaista on esiintyä asiantuntijakommentaattorina medissa. Mitä tarkoittaa asuttajakolonialismi? Mitä Jerusalemin kaupunkikuva paljastaa innovaatiotalouden ja asuttajakolonialismin yhteen kietoutumista? Miten ulkoistaminen toteutuu Palestiina/Israelin teknologiamarkkinoilla ja miten se kytkeytyy innovaatiotalouden ja asuttajakolonialismin suhteisiin? Millainen kaupunki on Rawabi?

Jakso on kuunneltavissa myös Spotifyssa ja Apple Podcasts -sovelluksessa.

Löydät podcastin litteroidun version täältä: Lähi-itä NYT 23.

Artikkelikuva: Työntekijöitä kävelemässä Rawabissa 25.11.2017. Kuva: Roman Yanushevsky.

Lähi-idän tutkimuksen maisteriopiskelija ja FIMEn kevään 2024 harjoittelija Jasmin Paananen haastattelee FIMEllä tutkijakautensa päättävää antropologi Samuli Lähteenahoa tämän väitöskirjan aiheesta, Beirutin ja Libanonin rantaviivasta ja sen merkityksestä libanonilaisille. Lisäksi podcastissa keskustellaan Libanonin tämänhetkisestä tilanteesta ja elämästä Beirutissa. Mitä Beirutin julkinen ranta ja Libanonin rantaviiva laajemmin kertovat Libanonin poliittisista ja yhteiskunnallisista kehityskuluista? Miten antropologi tutkii hiekkaa tai jätettä? Minkälainen tilanne Beirutissa ja Libanonissa on nyt viime kuukaudet ollut, ja mitä sen rantaviivalle kuuluu nyt?

Jakso on kuunneltavissa myös Spotifyssa ja Apple Podcasts -sovelluksessa.

Löydät podcastin litteroidun version täältä: Lähi-itä NYT 22.

Artikkelikuva: Ramlet al-Bayda

Minkälaisia ovat Persianlahden pienet maat Qatar, Bahrain, Kuwait, Arabiemiirikunnat ja Oman? Miten mm. helmenkalastuksesta tunnetusta alueesta tuli joukko kokoaan suurempia öljyvaltioita? Millaiset suhteet valtioilla on toisiinsa ja merkittäviin naapureihinsa Lähi-idässä? Entä miten menneisyys Britannian imperiumin protektoraatteina näkyy maiden nykyisyydessä?

Vuonna 2022 julkaistun ”Persianlahden pikkujättiläiset” (Gaudeamus) kirjoittaneet Mari Ahmajärvi ja Marko Halonen kertovat Suomessa heikosti tunnetusta Persianlahden alueesta Anu Leinosen haastattelemina.

Jakso on kuunneltavissa myös Spotifyssa ja Apple Podcasts -sovelluksessa.

Löydät podcastin litteroidun version täältä: Lähi-itä NYT 21.

How is the Kurdish public opinion studied and how is Kurdishness defined in research? What does being Kurdish mean to Kurds and how many of them are fluent in the Kurdish language after a century of both forced and voluntary assimilation? Berfin Coşkun, a researcher at the Kurdish Studies Center (KSC), sheds light on how Kurds and Kurdish public opinion are studied in Turkey. The episode was recorded in Diyarbakır/Amed at the studio of Botan International.

Jakso on kuunneltavissa myös Spotifyssa ja Apple Podcasts -sovelluksessa.

Löydät podcastin litteroidun version täältä: Lähi-itä NYT 20.

Jaksossa Lähi-itään erikoistunut toimittaja Miriam Huovila haastattelee väitöskirjatutkija Antti Tarvaista ja Länsirannalla ihmisoikeustarkkailijana toiminutta Lili De Paolaa Israelin miehityksestä ja väkivallasta Palestiinassa. Miten sionismi, Israelin startup-talous ja palestiinalaisiin kohdistuva väkivalta liittyvät toisiinsa? Miten vuosikymmeniä jatkunut miehitys on vaikuttanut palestiinalaisten elämään? Millainen rooli utopioilla on väkivaltaisessa konfliktissa? Entä millaisia keinoja palestiinalaisilla on vaikuttaa tilanteeseen?

Jakso on kuunneltavissa myös Spotifyssa ja Apple Podcasts -sovelluksessa.

Löydät podcastin litteroidun version täältä: Lähi-itä NYT 19

Artikkelikuva: Aurinkolämpövoimala Negevin/Naqabin aavikolla. Kuva: Shutterstock

Lähi-itä NYT -podcastin vierailijajaksossa Jasmin Paananen, Anniina Niittynen ja Ansa Kilpeläinen keskustelevat feminismistä osana Israelin valtionbrändäystä. Miksi Israelin valtio jakaa sosiaalisessa mediassa kuvia Mahsa Aminille tukea osoittavista protesteista ja graffiteista? Minkälaisissa yhteyksissä Israel hyödyntää Tel Avivin LGBTQ-yhteisöään ja kuinka se pyrkii asemoitumaan tasa-arvokysymyksissä Lähi-idän naapureihinsa verrattuna?

Jakso on kuunneltavissa myös Spotifyssa ja Apple Podcasts -sovelluksessa.

Löydät podcastin litteroidun version täältä: Lähi-itä NYT 18

Artikkelikuva: Shutterstock

Beirutissa tehdyssä paikan päältä -erikoisjaksossa FIMEn tutkija Taavi Sundell ja tutkijavieras Samuli Lähteenaho juttelevat Anu Leinosen emännöimänä Beirutin kaupungista ja beirutilaisten arjesta syvän talouskriisin ja akuutin sähköpulan keskellä. Miten kriisit näkyvät – tai eivät näy Beirutin katukuvassa? Miten ne vaikuttavat tutkijoiden ja heidän lähipiirinsä elämään? Eikö sähkö- ja vesipulalle voida tehdä mitään? Mitä taloudelle on tehtävissä romahduksen jälkeen?

Löydät podcastin litteroidun version täältä: Lahi-ita NYT 17

Jakso on kuunneltavissa myös Spotifyssa ja Apple Podcasts -sovelluksessa.

Artikkelikuva: Vera Jegorenkov/FIME