Ilmansaasteiden ja melusaasteen torjunta ovat osa Euroopan unionin ympäristöpolitiikkaa. Politiikka pohjautuu EU:n perussopimuksiin. Tarkoituksena on suojella ihmisten terveyttä ja luonnonvaroja sekä edistää kestävää kehitystä. Euroopan parlamentin tehtävänä on ennen kaikkea varmistaa, että ympäristöpolitiikassa asetetaan kunnianhimoisempia tavoitteita.

EU:ssa on tällä hetkellä 29 tunnustettua kansallista viittomakieltä. Niitä käyttävät kuurojen ja kuulovammaisten lisäksi myös kuulevat ihmiset kommunikoidakseen perheenjäsenten tai ystävien kanssa. YK on halunnut lisätä tietoisuutta tästä kielellisestä ja kulttuurisesta monimuotoisuudesta. Siksi se on julistanut syyskuun 23. päivän kansainväliseksi viittomakielen päiväksi. Tässä jaksossa tarkastelemme viittomakieliä EU:ssa ja kerromme, miten Euroopan parlamentti edistää niitä ja pyrkii saamaan ne säilymään.

Euroopan unioni (EU) on edennyt pitkälle miesten ja naisten tasa-arvon varmistamisessa, vaikka edelleen esiintyy haasteita. Se on laatinut sukupuolten tasa-arvostrategian, jonka avulla pyritään pääsemään eroon naisten kannalta epäoikeudenmukaisista olosuhteista ja luomaan vakaampi yhteiskunta, jotta kaikkien elämänlaatu paranisi.

Euroopan unioni on päivittänyt ajokorttisääntöjä liikenneturvallisuuden parantamiseksi ja liikkuvuuden nykyaikaistamiseksi. Keskeisiä muutoksia ovat kaikissa EU-maissa voimassa oleva digitaalinen ajokortti, yhdenmukaistetut lääkärintarkastukset ja aloittelevia kuljettajia koskevat tiukemmat ehdot. Ajokieltoja valvotaan yli rajojen, jotta voidaan varmistaa, että vakavista rikkomuksista rangaistaan kaikkialla EU:ssa. Uudistukset tukevat ns. nollavisiotavoitetta eli tieliikennekuolemien ja vakavien loukkaantumisten nollatason saavuttamista vuoteen 2050 mennessä.

Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus on kiertävä. Jäsenmaat toimivat puheenjohtajana aina puoli vuotta kerrallaan. Jokainen EU-maa johtaa vuorollaan neuvostoa ja muokkaa puheenjohtajakaudellaan EU:n asialistaa. Mutta mitä puheenjohtajuus tarkoittaa ja miksi se on kiertävä?

Direktiivi on EU:n säädös, jossa asetetaan tavoite, joka EU-maiden on saavutettava. Niiden sisällyttäminen kansalliseen lainsäädäntöön ja tavoitteiden saavuttaminen on kuitenkin kunkin jäsenmaan vastuulla. Tässä podcastissa selvitämme, mitä direktiivit ovat ja kuinka niistä tulee osa kansallisia lakeja.

Euroopan ympäristökeskuksen mukaan 34 prosenttia EU:n väestöstä ja 40 prosenttia EU:n maa-alueista kärsi veden niukkuudesta vuonna 2022.

Veden niukkuus koskettaa erityisesti Etelä-Euroopan maita, kuten Espanjaa, Italiaa, Kreikkaa, Kyprosta, Maltaa ja Portugalia. Ongelma on kuitenkin leviämässä myös kohti pohjoista ja vaikuttaa jo alueilla, joilla vettä on ollut aiemmin hyvin saatavilla. Vesistressi on jo vakava ongelma Euroopassa, ja ilmastonmuutoksen odotetaan vain pahentavan tilannetta tulevaisuudessa. Siksi EU yrittää löytää ongelmaan yhteisen ratkaisun.

Valtaosaa EU:n muovijätteestä ei edelleenkään kierrätetä, vaikka kierrätys on tuttu juttu ja tavoite. EU onkin viime vuosina siirtynyt kohti muovin kiertotaloutta. Muoviton tulevaisuus häämöttää yhä kaukana, ja meidän kaikkien on tehtävä osamme.

Mercosur on Latinalaisen Amerikan maiden alueellinen liittouma ja yksi Euroopan unionin tärkeimmistä kauppakumppaneista. EU on pyrkinyt tiivistämään suhteitaan Mercosuriin, mutta kaikki eivät pidä ajatusta hyvänä.

Pariisin sopimus on oikeudellisesti sitova kansainvälinen sopimus, joka hyväksyttiin YK:n ilmastokokouksessa vuonna 2015.

Sen keskeisenä tavoitteena on rajoittaa ilmaston lämpeneminen selvästi alle kahteen celsiusasteeseen, mieluiten 1,5 celsiusasteeseen esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna.

Sopimuksella lähes kaikki maailman maat tekevät yhteisen sitoumuksen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä. EU ratifioi Pariisin sopimuksen vuonna 2016 ja asetti sen ilmastopolitiikkansa ytimeen.