Peltipailakka osa 2: Matkailu by Lapin Kansa. Verkkotoimitus

Viikkoraadissa keskustelevat verkkotuottaja Eero Leppänen laulaja ja taiteilija Jaakko Laitinen ja kolmantena raatilaisena toimittaja Mari Molkoselkä.

Tänään seuraavat aiheet

Rovaniemi suorastaa sekosi visioissaan kun välähti lupaus miljardeista Eu-elvytyspaketissa. Kaapeista kaivettiin pölyttyneet vanhat ideat ja palkattiin kovan rahan konsultti. Niilläkö miljardit irtoavat?

Ro­va­nie­mi ta­voit­te­lee jät­ti­pot­tia – Tyr­kyl­lä on niin paljon rahaa, että sillä voisi kattaa Ou­nas­vaa­ran ja ra­ken­taa gon­do­lin kes­kus­taan

Lockdownille keksittiin suomenkielinen sana ja se on sulku. Miltä ravintolasulku näytti tunturikohteessa ja kuinka voimme auttaa ahdingossa olevia ravintoloita? Olisiko wolttaaminen hyvä tapa?

Yl­läk­sel­lä lo­ma­lai­sia on ta­val­li­sen hiih­to­lo­ma­vii­kon verran – Ra­vin­to­lan antimia ja omia eväitä nauttii kym­me­nit­täin ihmisiä ulkona laa­vul­la, mutta sisällä pöydät on pinottu kasaan

Tampereen elokuvajuhlat alkoivat. Siellä on hieno kattaus lappilaisia elokuvia ja elokuvantekijöitä. Haastattelemme Katja Gauriloffia.

"Avaan omaa pol­kua­ni ja käyn läpi 15 vuoden uraani elo­ku­van­te­ki­jä­nä" – Katja Gau­ri­lof­fin op­pi­tun­ti Tam­pe­reen elo­ku­va­juh­lien verk­ko­fes­ti­vaa­lil­la

Kerromme myös mikä teki meidän onnelliseksi tällä viikolla: Kuka saa rokotteen sunnuntaina?, mitä ruokaa Jaakko valmistaa viikonloppuna? Mikä instatili iski Marin huumorisuoneen?

Moottorikelkka on ollut osa pohjoista elämää 1960-luvulta saakka. Ensimmäisen kelkan toi Suomeen

tiettävästi inarilainen opettaja Eino Kukkonen vuonna 1961 – laite oli kanadalaisen Bombardierin

valmistama Ski-Doo. Jo seuraavana vuonna kelkkoja otettiin koekäyttöön poronhoidon työvälineinä, ja

varsin pian koko elinkeinon työtavat alkoivat muotoutua kelkan käytön ympärille.

Samalla vuosikymmenellä alkoi kelkkojen kehittely myös Pohjoismaissa. Ensimmäisenä ehti ruotsalainen

Ockelbo, joka perustettiin jo vuonna 1963. Suomessa Velsa Oy:n kehittämä Lynx AS-50 -kelkan prototyyppi

valmistui juhannukseksi 1968. Kelkan testiajot ajettiin ajan säästämiseksi heti juhannuksen jälkeen Kurikan

Kiimanevalla, ja testiajojen perusteella tehtyjen muutosten jälkeen alkoi sarjatuotanto.

Nykypäivänä uusia kelkkoja myydään Suomessa 4000-5000 kappaletta vuodessa. Euroopassa uusia kelkkoja

menee kaupaksi vuositasolla noin 40 000 ja Pohjois-Amerikassa noin 100 000. Luvut ovat esimerkiksi

autoihin tai moottoripyöriin verrattuna pieniä tai oikeastaan mitättömiä. Silti moottorikelkalla on

merkittävä kulttuurinen rooli siellä missä sitä käytetään. Kelkka on työkalu, hupilaite ja matkailutuote.

Kelkka on myös urheiluväline, rassausharrastuksen kohde ja luonnossa liikkujan apuneuvo. Monille kelkka

on suorastaan elämäntapa, johon käytetään kaikki liikenevä raha.

Peltipailakka-podcastissa tutkitaan kelkan ihmeellisiä kulttuureita ja luodaan katsauksia myös

tulevaisuuteen. Ensimmäisessä jaksossa lähdetään liikkeelle perusteista. Millainen laite kelkka on ja miksi se

on olemassa? Tapio Nykäsen haastateltavina ovat tuotepäällikkö Kari Ylipekkala ja tuotevastaava Joni

Launonen BRP:n Rovaniemen tehtaalta.

Joidenkin metsästäjien koirat elävät häkissä suurimman osan vuodesta, kunnes syksyn tultua ne pääsevät vihdoin liikkumaan. Koira ei voi olla vain väline. Kemijärveläiselle Jenna Vitikalle koirat ovat syy kulkea metsällä ja metsästää.

– Eihän ihminenkään liiku sillä lailla, että se on ensin muutaman kuukauden liikkumatta ja sitten se lähtee vetämään kauhean maratonin.

Uusimmassa Vasan podcast-jaksossa Vitikka kertoo metsästyksestä ja syistä, miksi hän metsästää. Hänen kanssaan mukana keskustelussa ovat Aurora Kuusisto ja Mari Molkoselkä. Pystyisitkö itse ampumaan eläintä, jos ajattelet riistan olevan eettisempää kuin tehotuotettu liha?

Podcastissa keskustellaan myös luontosuhteesta ja siitä, kuinka tärkeä osa itseä ja omaa hyvinvointia metsä nuorille on. Kaipuu luontoon kasvaa kaupungissa, koska betoniin ja asfalttiin on vaikeaa juurtua.

Viikkoraadin aiheita tällä viikolla.

Maahan julistettiin poikkeustila ja pääministeri julisti Lappiin leviämisvaiheen. Oliko sekavaa vai mitä?

MM-Rallit Rovaniemellä, mieletön matkailumainos vai pako koronakuplasta?

Uuden musiikin kilpailu oli, Oulun, Antti Tuiskun juhlaa, mutta muistamme vielä Lordin voitonkin.

Lapin uusi Rap-skene esittäytyi Ylen uudessa musiikkisarjassa.

Etelän hiihtolomat vietetään vapaahkoissa tunnelmissa, mutta Lapin hiihtolomaonnea uhkaa sulku.

Eero Ettala rakensin lumilautaradan yksin Ylläkselle ja teki temppuja koulun katolla Rovaniemellä.

Lapin Kansa aloittaa uuden, moottorikelkkailua käsitelevän Peltipailakka-podcastin ensi viikolla.

Unelma Lapista -sarja lumoaa nyt televisiossa. Tuleeko siitä kevään ilmiö? Haastattelemme sarjassa esiintyvää Petroa.

Viikkoraadin juontavat verkkotuottaja Eero Leppänen ja muusikko Jaakko Laitinen

Kauneusihanteista harvat näkevät itsensä. Nuorilla on paine olla jotain, mitä ei vain ole tai edes voi olla.

Lotta Laitila, Mari Molkoselkä, Venla Kiiskinen ja Julia Laiho keskustelevat kauneusihanteista, jotka vääristävät nuoren kehonkuvaa.

– Ala-asteella meidän luokan tytöt meni riviin ja sitten katsottiin, että kuka on laihin. Kun oli terveystarkastukset, vertailtiin, kuka painaa vähiten, kertoo Laiho.

Tällaiset kokemukset kolhivat itsetuntoa.

TikTokin algoritmi personoituu hyvin nopeasti ja se syrjii erivärisiä ihmisiä. Mitä vaikutuksia sillä on nuoriin? Sosiaalinen meida ja muut mediat luovat mielikuvaa täydellisestä ihmisestä, ja niissä myös miesten kauneusihanteet ovat kapeat.

Demi-lehden ilmestyminen lakkaa ja ikoninen Demi-fi verkkosivusto suljetaan. Keskustelijat jakavat Demi-kokemuksiaan, jotka ovat olleet mullistavia.

Afroamerikkalainen twerk on länsimaissa yleistynyt. Tanssin juuret tulisi muistaa, jotta uudet tanssinopiskelijat pystyisivät kunnioittamaan kulttuurin taustaa.

Twerkiin liittyy rakenteellista rasismia, jota voitaisiin kitkeä tiedon lisäämisellä. Mira Sippola ohjaa twerk- ja tankotanssitunteja ja pitää tanssityylin ja tanssilajin taustojen alkuperän kertomista tärkeänä.

– Ihanne olisi se, että pystyisin samalle ryhmälle syventämään tietoa ja herättämään keskustelua. Yhdessä asiakkaiden kanssa pohtimaan asiaa ja lisäämään tietämystä tanssista.

Sippola, Eveliina Lahtinen, Mari Molkoselkä ja Erica Niemelä keskustelevat twerkistä ja urheilun merkityksestä nuoruuden kehoahdistukseen.

Tällä kertaa uusiutunut Viikkoraati pohtii seuraavia asioita:

Kemin biotuotetehtaan miljardiuutinen pisti sykkeen toimituksessakin korkealle.

Paniikki nuorisopukeutumisesta on jokatalvinen ilmiö, nyt kauhistellaan paljaita nilkkoja, mitä kauhisteltiin 40 vuotta sitten?

Muuntovirus uhkaa juuri kun rokotteet saapuivat, miten käy kilpajuoksussa ja uhkaako koronaväsymys?

Lapissakin syvää tyytymättömiä kuntapäättäjiin kun kunnallisvaalit ovat tulossa nurkan takana. Miksi ihmiset ovat tyytymättömiä, onko esimerkiksi Rovaniemelle sometuulien riepottelema päätöskyvytön valtuusto?

Haastatteluosuudessa Rovaniemeltä kovassa nosteessa oleva Rosa Coste. Millaista on olla erinäköinen taiteilija Rovaniemellä ja miltä tuntuu kun esikoissinkku saa näin kovan nosteen?

Lopuksi keskustelemme kulttuurialan tilasta koronakurimuksessa. Onko yksi elinkeino huonommassa asemassa kuin toinen? Miksi näin?

Bonuksena kerromme mikä on tehnyt meidän onnelliseksi tällä viikolla.

Viikkoraadin juontavat Eero Leppänen ja Jaakko Laitinen. Mukana tänään on myös Mari Molkoselkä.

Lapin Kansan Viikkoraati-podcast tekee paluun uuden juontajan kera! Verkkotuottaja Eero Leppäsen seuraksi vakiojuontajaksi tulee Jaakko Laitinen.

Rovaniemeläinen Jaakko Laitinen on tuttu Jaakko Laitinen ja Väärä raha -yhtyeen keulahahmona ja viime syksynä julkaistun PopuLappi-podcastin toimittajana.

Viikkoraatia tehdään koko kevään ajan joka toinen viikko ja siinä raaditaan mielenkiintoisia lappilaisia uutisia ja ilmiöitä ja haastatellaan ajankohtaisia lappilaisia.

Tällä kertaa raadin aiheinta ovat, Salla 2032-kesäkisakampanja, Skabmagovat-elokuvafestivaali, lappiinmuuttotrendi ja likainen lappilainen tapa: laittomat kaatopaikat.

Lisäksi Eero ja Jaakko ovat lukeneet Tommi Liimatan mainion 700-sivuisen Rollo-kirjan ja pohtivat sen Rovaniemi-kuvaa ja lukioikäisen Liimatan hämmästyttävää nousevaa taiteilijan uraa Absoluuttinen nollapiste -yhtyeessä Rovaniemellä 1993-1996.

Lähetyksen lopussa kuulemme Tommi Liimatan haastattelun, jossa Liimatta muun muassa Liimatta kieltää kirjoittaneensa muistelmia vaan kertoo muistavansa. Mitä se tarkoittaa?

Podcastissa käsitellään seuraavia aiheita:

Ke­sä­ki­sat Sallaan 2032 –i­tä­ra­jan kunta lan­see­ra­si kan­sain­vä­li­sen kam­pan­jan il­mas­ton­muu­tos­ta vas­taan, katso näyt­tä­vän kam­pan­jan video

Skáb­ma­go­vat on maail­man­laa­jui­nen elo­ku­va­fes­ti­vaa­li ver­kos­sa

Lappiin muut­ta­jis­ta on tehty kym­men­osai­nen do­ku­ment­ti­sar­ja, täl­lai­nen se on

Mat­kai­lu­yrit­tä­jä Juhani Eiramo ei va­lit­ta­nut kä­rä­jä­oi­keu­den tuo­mios­ta – tuomio tör­keäs­tä ym­pä­ris­tön tur­me­le­mi­ses­ta sai lain­voi­man

Lin­joil­la, Skeidan kel­la­ris­sa ja Lillin Pubissa – täl­lai­nen oli Tommi Lii­ma­tan Ro­va­nie­mi 1990–1996

Aurelia ja Karenina Perätalo löysivät K-Popin eli eteläkorealaisen popmusiikin, ja se muutti heidän elämän. K-pop on länsimaalaiseen populaarikulttuuriin verrattuna suurempaa, visuaalisempaa ja yhteisöllisempää.

Perätalot, Venla Kiiskinen, Mari Molkoselkä ja Erica Niemelä keskustelevat k-popista ja ylipäätään fanittamisesta. Miksi k-popia kohtaan on niin paljon ennakkoluuloja? Miksi fanittamista pidetään lapsellisena?

Vaikka kieltä ei ymmärrä, se ei ole este musiikin kuuntelulle. Sanat voi aina lukea netistä, ja ehkä juuri ymmärtämättömyys on vapautta.