Ilmastonmuutos ei ollut viime vuoden kuumimpia aiheita koropandemian takia. On ymmärrettävää, ettei ihmisten ajatuksissa ole tilaa useille ongelmille ja asioille yhtä aikaa, mutta ilmastonmuutos on perustavanlaatuinen kriisi, joka vaatii tekoja.

Mari Molkoselkä, Anni Koikkalainen, Venla Kiiskinen ja Lotta Laitila keskustelevat Vasan podcast-jaksossa ilmastonmuutoksesta yksilöiden, päättäjien ja yritysten näkökulmista. Ovatko päättäjät viestineet riittävän selkeästi tehdyistä ilmastopäätöksistä? Miksi yksilöltä vaaditaan kokonaisvaltaista muutosta elämässään, mutta yrityksiltä ei niinkään? Kuinka yritykset kantavat vastuun ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa?

Pandemia toi mukanaan myös puppupuhetta ja valeuutisia. Minkälaisiin valeilmastouutisiin keskustelijat ovatkaan törmänneet?

Tänä jouluna ei ole joulumieltä ja samoin kävi viime vuonna. Onko sitä edes pakko olla ja miksi siitä potee huonoa omatuntoa? Jouluun asetetut paineet ahdistavat varsinkin, kun juhlamieli on poissa.

Lahjat aiheuttavat painetta, ja monilla nuorilla ei ole opintojen, koronatilanteen tai vaikka armeijan takia lahjoihin ylimääräistä rahaa. Heikko rahatilanne ajaa kekseliäisyyteen ja lahjoja ei anneta aivan jokaiselle.

Mari Molkoselkä, Aurora Kuusisto, Venla Kiiskinen ja Eveliina Lahtinen keskustelevat joulusta ja koronan vaikutuksista siihen. Joulu on monelle toisenlainen, kun isovanhempien luona ei voi juhlaa viettää.

Lisäksi he keskustelevat ensi vuodesta ja tulevaisuudesta. Minkälainen onkaan tulevaisuuden joulu ja voisiko se olla kestävämpi?

Seuraa sie Vasaa Instagramissa @lapinkansavasa!

Jaakko ja Ville – sankareiden spesiaali

Nyt ollaan metatasolla. PopuLappi-podcastin toistaiseksi viimeisessä jaksossa tekijäsankarit itse painavat puuta ja puivat podcast-kesän satoa. Villen tentissä Jaakko valaisee haastattelijana kohtaamiaan ihanuuksia, haasteita ja lapsuksia. Jaakko tiedustelee Villen salaisuuksia.

Anna mie puhun murtheela eli anna minun puhua murteella.

Lappilaisten murre aiheuttaa ihmetystä ja sille jopa naljaillaan muualla Suomessa. Kaksoiskonsonantit kummastuttavat puhumattakaan hoon päälle puhumisesta. Lappilaisten korvaan taas särähtää vieraskielisten sanojen viljely tai sanojen lyhentely eteläsuomalaisten puheessa. Voisiko jokainen vain puhua niin kuin itse tykkää?

Iitori Sihvo kirjoittaa julkaisut somessa omalla murteella, koska se on osa häntä ja hän tahtoo olla aito.

– Miksi minun pitäis puhua erillä lailla somessa ko mie puhun normaalisti?

Pellolainen Sihvo, kittiläläinen Mari Molkoselkä, rovaniemeläiset Aurora Kuusisto ja Venla Kiiskinen keskustelevat murteen vaikutuksesta omaan identiteettiin.

Mitkä asiat vaikuttavat nuorten murteeseen? Entäpä mitä tarkoittavat singuttelu, viruttaa, visto, vasitella tai ruukata?

PopuLappi-podcastin ensimmäisen kauden viimeiseksi vieraaksi saamme niin pianonvirittäjänä, teatterimuusikkona, posetiivarina, lavavuokraajana kuin rokkibasistina kunnostautuneen Jarmo ”Tare” Saitajoen.

Keskustelemme koronakriisin vaikutuksesta musiikkialaan sekä muistelemme rovaniemeläisiä rokkikuvioita vuosikymmenten varrelta.

Muistelemme myös suurta sopulikesää ja annamme tunnustuksen Remulle muusikkojen työolojen parantamisesta

Tapaamme räppäävän majatalonisännän Jouni Jiin kodassa Inarin Kaamasen Giellajohkan parhaan kosken kohdalla.

Keskustelemme koronakesän plussista ja miinuksista taiteentekemisen ja matkailuyrittämisen näkökulmista.

Reindeer Kalashnikovista tuttu Jouni J kertoo tulevasta ensimmäisestä soolobiisistään yhdeksään vuoteen sekä suhtautumisestaan vanhaan tuotantoonsa.

Nuoret vaikuttavat parilla somejaolla jopa globaaleihin asioihin hetkessä. Siksi vaaleissa ja varsinkin kuntavaaleissa äänestäminen voi tuntua vanhanaikaiselta. Kunnallispolitiikka näyttäytyy jäykkänä, ja vallan käyttäjiin ei osata samaistua.

Saana Palovaara, 23, on vihreiden ehdokas kuntavaaleissa Kolarissa, koska ei tahdo vain seurata sivusta, mitä kotikunnassa tapahtuu.

"Mie haluan oikeasti olla vaikuttamassa ja päättämässä", hän kertoo.

Palovaara, Mari Molkoselkä, Anni Koikkalainen ja Venla Kiiskinen keskustelevat Vasan podcastissa kuntavaaleista ja nuorista.

Onko sukupuolella tai iällä väliä äänestäessä? Pitäisikö äänestysikää laskea kuntavaalien kohdalla, jotta vaaleista tulisi helpommin lähestyttävät?

Vasa kehottaa kaikkia nuoria äänestämään kuntavaaleissa, sillä niissä vaaleissa äänestetään aiheista, jotka koskettavat läheisimmin jokaisen elämää! Onko kunnassa ilmainen ehkäisy alle 25-vuotialle? Millaiset mielenterveys- ja päihdepalvelut kunnassa on? Miten nuorten palveluita rahoitetaan ja mitä kunnassa voi opiskella? Muun muassa niistä asioista myös kuntavaaleissa päätetään.

Lappilaisille lentävänä reporttina tuttu radioääni Jarmo Siivikko kertoo elämästään rock-blues-kitaristina, festivaalijärjestäjänä sekä Ivalon ELMU:n perustajana ja pyörittäjänä.

Siivikko kertoo kuinka Hurriganes ja Albert Järvinen kolahtivat nuoreen mieleen ja miten musiikilliset vaikutteet löysivät tiensä Ylä-Lappiin 70-luvulla ennen internettiä ja podcasteja.

Ihmettelemme vanhan Ivalon vireää kulttuurielämää ja raflaavaa bändinimistöä.

Kaupungissa nuorille riittää harrastusmahdollisuuksia. Ongelma on se, että osa harrastuksista muuttuu helposti kilpailullisiksi ja vakaviksi. Lapin pienillä paikkakunnilla on vähemmän vaihtoehtoja, mutta hinta voi olla kaupungin hintoja halvempi.

Mutta entä syrjäkylissä? Miten nuoret oikein viettävät aikaa paikoissa, joissa keski-ikä lähentelee eläkeikää. Rasmus Savo Askasta, Mari Molkselkä Rouravaarasta, Erica Niemelä Kittilästä, Lotta Laitila ja Julia Laiho Rovaniemeltä vertailevat Lapin pienten ja isojen paikkakuntien eroja.

Voiko Sodankylässä opiskella useampaa kieltä lukiossa kuin Rovaniemellä? Yhteishenki paranee, mitä vähemmän opiskelijoita lukiossa on. Mutta mitä onkaan tapahtunut Lyskan hengelle?

Lisäksi Vasa kertoo parhaimmat vain-syrjäkylä-jutut sekä Rovaniemen merkityksen kaupungin naapurikuntalaisille.

Kaisa Ristiluoma, harmonikansoittaja Rovaniemen Sonkajärveltä, kertoo mistä innostus instrumenttiin alunperin lähti sekä kertaamme uraa ja kehitystä vuosien varrelta.

Ristiluoma kertoo mikä erityisesti kansanmusiikissa kiehtoo ja miten 'Säkkijärven polkka' maistui ranskalaisille. Kerromme elinympäristön ja rauhan merkityksestä luovalle työlle.