Söpöt ja pörröiset eläimet, niistä on hyvä aloittaa vuoden 2024 parhaiden luontouutisten paketointi. Luvassa ainakin hyviä uutisia saimaannorpista ja naalinpojista.

Vuoden 2024 luonnon jymyuutinen oli kyllä ehdottomasti ennallistamisasetus. Mitä kaikkea se sitten voikaan tarkoittaa, ainakin hyviä uutisia vaelluskaloille ja niittykasveille.

Hyvää tapahtui vuonna 2024 myös ilmastopuolella. Me suomalaiset saamme ainakin kehuja, nimittäin päästöt on hienosti laskussa ja kierrätys toimii!

Vuoden 2024 parhaat luontouutiset tarjoilee toimittajat Kerttu Kotakorpi ja Markku Sipi.

Kuva: Juha Taskinen / Yle

Talvi on rauhallista ja hiljaista aikaa luonnossa. Näin vuoden pimeimpänä aikana moni meistä kuitenkin muistelee mielellään hetkiä, jolloin ei tarvitse retkeillä äänettömissä maisemissa. Kosteikkojen ja lehtojen lintukuorot kuuluvat kevään ja kesän äänimaisemaan. Linnunlaulujen toivekonsertissa kuuntelijat voivat toivoa omia suosikkilintujaan. Laulajan ei välttämättä tarvitse olla laulutaidoiltaan hyvä tai höyhenpuvultaan kaunis, riittää, että se on tehnyt vaikutuksen kuulijaan. Kerro miksi jokin laji sinua miellyttää. Studiossa ovat luontotoimittaja Juha Laaksonen, Asko Hauta-aho ja Pirkka-Pekka Petelius sekä Juha Blomberg.

Eletään kaamoksen aikaa, ja Lapin luonto on peittynyt lumen alle. Pohjoisen talvet ovat kuitenkin muuttumassa. Mitä se tarkoittaa luonnon kannalta ja millaisia vaikutuksia sillä on esimerkiksi retkeilyyn? Entä muuttuvatko vesistöt ja kuinka käy kalastuksen? Keskustelemassa ovat luonnon ja hyvinvoinnin asiantuntija, Utsjoen kunnan hyvinvointijohtaja Pirjo Seurujärvi sekä Suomen kalakirjaston johtaja Ari Savikko. Toimittajina Anna-Kaisa Brenner ja Paavo Häikiö.

Lepakoita on voinut nähdä kesäyössä saalistamassa veden pinnan tuntumassa tai metsäaukeilla. Näin talvea vasten nämä nahkasiipiset yön kiitäjät puolestaan vetäytyvät horrostamaan. Mitä kaikkea kuuluu lepakoiden erikoiseen elämään? Millainen kuluva vuosi on ollut lepakoille? Näistä asioista puhutaan Lepakkoillassa, joka pidetään Helsingin yliopiston Tiedekulmassa. Tule paikalle tai kuuntele radiosta!

Luontotoimittaja Minna Pyykön jututettavina ovat lepakkoasiantuntijat Thomas Lilley, Eeva-Maria Tidenberg ja Tanya Troitsky. Voit lähettää ennakkokysymyksesi lepakoista sähköpostilla [email protected].

Kuva: Pekka Koskinen / Vastavalo.net

Metsä tarjonnut ajan saatossa ihmisille elinympäristön ja toimeentulon, kuten esimerkiksi asuinpaikan, tukkeja, halkoja, marjoja, sieniä ja riistaa. Lisäksi metsä on paikka, jossa meistä jokainen voi urheilla, vaeltaa tai antaa vain mielen seikkailla. Metsä on myös eläinten koti.

Millaisia muistoja sinulla on kotimaisista metsistä? Tai mitä haluaisit kysyä suomalaisen metsän historiasta? Metsäläisten, metsäluonnon ja metsäteollisuuden historiaan liittyviä muistoja ja kysymyksiä ovat kommentoimassa Suomen Metsämuseo Lustossa amanuenssi Marko Rikala ja tutkimuspäällikkö Reetta Karhunkorva. Ohjelman juontavat Hannamari Vallila ja Juha Blomberg.

Ahma, hilleri, kärppä, lumikko, minkki, mäyrä, näätä ja saukko. Siinä on kirjava joukko Suomessa eläviä näätäeläimiä, kahdeksan mielenkiintoista lajia. Vesikko on todettu hävinneeksi Suomen luonnosta.

Millaisia veijareita näätäeläimet ovat, millaisia elintapoja niillä on ja miksi ne ovat tärkeitä ekosysteemin kannalta? Soita ja kysy tai kerro omia havaintojasi meille. Luonto-Suomen Näätäeläinillassa asiantuntijana on tohtori Paavo Hellstedt. Toimittajina ovat Juha Laaksonen ja Paavo Häikiö.

Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Syksy etenee lokakuussa jälleen kovalla vauhdilla ja kelloja siirrettiin kuun lopulla jo talviaikaan. Luonnossa kasvit ja eläimet ovat valmiita lumiseen kauteen, tänne jäävät linnut käyttävät koko valoisan ajan ravinnon hankintaan. Pohjolassa tuhannet tähdet syttyvät taivaalle ja täyteläinen kuu valaisee yöllistä maisemaa. Minkälaisia tuntemuksia syysrospuutto aiheuttaa ihmiselle ja voiko luonnon kokea voimallisesti myös syksyllä? Kuuntelijoiden kanssa syvintä ihmisluontoa, rospuuton kynnyksellä selvittävät Pirkka-Pekka Petelius, Asko Hauta-aho ja Juha Blomberg.

Viikon luontoääniä on kuultu radiossa vuosikymmenien ajan ja tämän vuoden viimeinen laji, närhi, esiteltiin syyskuun alussa. Miten haastavaa luonnon äänittäminen on ja minkälaisia konsteja tähän nykyään käytetään? Millaisia tilanteita on tullut vastaan ja mitkä hetket ovat tulleet hoidetuiksi? Luonnonäänien taltioiminen on mielenkiintoista puuhaa ja jokaiseen äänitteeseen liittyy aina tarina. Onko viime aikoina tullut uusia äänitteitä?

Luonnonäänien illassa toimittajina ovat Asko Hauta-aho, Juha Laaksonen ja Juha Blomberg.

Luonto-Suomen kuuillassa tähyillään taivaalle. Kuu vaikuttaa valtavasti elämäämme maapallolla, mutta vaikka kuussa on käyty, tästä uskollisesta kotiplaneettamme kiertolaisesta ei suinkaan tiedetä vielä kaikkea. Edellisestä kuukävelystä on jo yli 50 vuotta, ja nyt on suunnitteilla lisää kuulentoja.

Mitä tietoa kuusta nyt etsitään? Millaista olisi elämä maapallolla, jos kuuta ei olisi? Miten kuu vaikuttaa ihmisiin ja muihin luontokappaleisiin? Kuuillan asiantuntijoina ovat tietokirjailija Markus Hotakainen ja avaruuteen erikoistunut tiedetoimittaja Jari Mäkinen. Ohjelman juontavat Anna-Kaisa Brenner ja Jyrki Hakanen.

Kuva: NASA

Syksyinen luonto herättää monenlaisia tunteita: lintujen muutolle lähtö tuntuu haikealta, ruskan värit ilahduttavat ja lisääntyvä pimeys voi jopa masentaa. Luonnossa liikkuminen ympäri vuoden synnyttää tunteita laidasta laitaan - ja tutkitusti tukee mielen hyvinvointia.

Millaisia tunteita herättää kävely lähimetsässä? Entä meren aaltojen pauhun kuuntelu? Ilahduttaako oravien seuraaminen? Onko rakkaan puun kaataminen tehnyt sinut surulliseksi?

Kerro meille oma kokemuksesi tai kysy luonnon herättämistä tunteista. Studiossa ovat neurologian erikoislääkäri ja planetaarisen terveyden lääkäri Hanna Haveri sekä ympäristötunnetutkija Panu Pihkala. Lähetyksen juontavat Kerttu Kotakorpi, Markku Sipi ja Juha Blomberg.

Kuva: Olli Koski / Yle