Syksyllä valmistaudutaan talveen ja lehtipuut kertovat itsestään värein. Mutta miksi haapa voi olla sekä keltainen että punainen? Syksyllä ihan vierekkäiset koivut voivat olla keskenään erilaisia - yksi keltaisessa syysasussa ja kaveri vihreässä kesämekossa. Seisovatko siinä hidas varmistelija ja riskinottaja?

Ovatko puut yksilöitä ja miten ne toimivat syksyllä? Onko pihassasi tai lähimetsässä sinulle tärkeä puu, josta haluaisit tietää lisää?

Kuuntelijoiden kysymyksiin vastaamassa ovat arboristi Sami Kiema, kasvitutkija ja yli-intendentti Henry Väre sekä emeritusprofessori Kurt Fagerstedt. Juontajina Markku Sipi ja Juha Blomberg.

Sienikaudesta on povattu tänä vuonna erinomaista. Lämpö ja sateet

saivat sienet nousemaan ennätysaikaisin ja luvassa voi olla sienestäjän unelmasyksy.

Mistä sieniä löytyy ja mitkä seikat vaikuttavat sienisatoon? Miten sienet valmistetaan

ja säilötään parhaiten?

Nyt voit kysyä mitä tahansa sienistä. Asiantuntijoina

lähetyksessä ovat sienikirjailija, biologi Jarkko Korhonen ja vapaaehtoinen

ruokamartta, luonto-ohjaaja Marjukka Mikkola. Ohjelman juontavat Kukka Ström ja

Markus Turunen. Äänisuunnittelu Tommi Slotte.

Kuva: Kukka Ström / Yle

Lintujen syysmuutto on täydessä käynnissä. Joka päivä ja yö tuhannet linnut jättävät Suomen ja matkaavat etelään, lounaaseen ja kaakkoon talvehtimisalueilleen. Syksy on mielenkiintoista aikaa, koska matkalla ovat myös nuoret linnut ja lintuja on paljon. Mistä kesällä syntyneet linnut tietävät milloin pitää lähteä ja minne mennä? Miten muuttolintuja tutkitaan ja mitä rengastusaineistot niistä kertovat? Miten linnut suunnistavat?

Lintujen syysmuuton salaisuuksia paljastetaan Luonto-Suomen lähetyksessä, joka tulee paraatipaikalta Suomen mantereen lounaisimmasta kärjestä, Hangon lintuasemalta. Kysy lintujen syksystä tai kerro parhaat havaintosi. Asiantuntijana lähetyksessä on Hangon lintuaseman miehittäjistä mm. Aki Aintila. Toimittajana paikan päällä on Juha Laaksonen ja studiossa Markus Turunen. Äänisuunnittelu Tommi Slotte.

Kaupungeissa on lukuisia erilaisia ympäristöjä, jotka luovat puitteet monipuoliselle elämälle. Kerrostalojen seinustoilla, nurmikentillä, joutomailla, pihoilla, jopa karuilla asvalttipinnoilla on omat asukkinsa. Oman leimansa kaupunkien viihtyvyyteen ja elinmahdollisuuksiin tarjoavat puistot. Kaupungeissa kasvaa satoja eri kasvilajeja. Erilaisia selkärangattomia vipeltäjiä sekä lintuja ja nisäkkäitä on myös runsaasti. Kalatkin kuuluvat monien kaupunkien lajistoon.

Viime vuosina kaupunkien rakennuspaine on entisestään kasvanut. Asuntoja halutaan lisää, vanhoja alueita tiivistään, puistoja nakerretaan ja asuntoja halutaan rakentaa myös vesialueiden päälle. Luonto on kuitenkin tärkeä myös kaupunkilaisille, miten se kestää tulevan kuormituksen? Millaiset kaupunkipuistot antavat parhaat mahdollisuudet monimuotoiselle elämällä ja ihmisten viihtyisyydelle?

Millaisia luontohavaintoja sinä olet tehnyt kaupunkipuistoissa? Miksi puistot ovat sinulle tärkeitä? Soita ja kerro tarinasi niin pohditaan yhdessä, miten puistoja pitäisi kehittää. Asiantuntijoina lähetyksessä ovat Riku Lumiaro, Mikko Lagerström ja Sami Kiema. Toimittajina ovat Juha Laaksonen ja Juha Blomberg. Äänisuunnittelu Petri Hårdh.

Kasteliero voi elää lähes 10-vuotiaaksi ja puolustautuessaan se ruikkaa selkäaukoistaan karvaan suihkun pedon kiusaksi. Metsän pohjassa viihtyvä kunttamato puolestaan voi vaaran uhatessa pilkkoa itsensä viiteen osaan, joista jokaisesta kasvaa uusi kunttamato!

Mitä sinä haluaisit tietää lieroista tai onko sinulla jännittäviä havaintoja? Luonto-Suomen matoillassa kysymyksiin vastaavat mestarilierot: professori Heikki Setälä ja erikoistutkija Visa Nuutinen. Ohjelman juontavat Markku Sipi ja Juha Blomberg.

Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Kansallispuistot ovat meidän jokaisen suomalaisen yhteistä omaisuutta. Ne on perustettu luonnon suojelemiseksi, mutta ne ovat myös supersuosittuja retkeilykohteita. Millaista luontoa niissä halutaan suojella? Millaisia retkikokemuksia ja muistoja suomalaisilla on kansallispuistoista?

Kurjenrahkan kansallispuistossa kuuntelijoiden kysymyksiin vastaavat palveluomistaja Joel Heino ja kenttämestari Petri Hautala Metsähallituksesta. Ohjelman juontavat Anna-Kaisa Brenner ja Jyrki Hakanen.

Suosituin lintujen pesintä- ja lisääntymisaika alkaa olla tältä vuodelta loppupuolella. Pääosin linnut pesivät Suomessa huhti-heinäkuun välisenä aikana. Syyskuuhun asti voi kuitenkin havaita vielä esimerkiksi kalasääsken, haarapääskyn tai sepelkyyhkyn pesintää.

Luonto-Suomessa keskustellaan kuinka lintujen pesintä on sujunu kevään ja kesän aikana. Lisäksi puhutaan siitä, kuinka pesät rakentuvat ja mihin lintu pesänsä tekee. Kuuntelijoiden kysymyksiin on vastaamassa aktiivirengastaja ja sääksitutkija, biologi Vesa Hyyryläinen. Ohjelman juontavat Kukka Ström ja Jyrki Hakanen.

Heinäkuussa monet kirmaavat lomalaitumille juuri sillä hetkellä, kun pitkään odotettu kesä on parhaassa tilassa. Tuhansien järvien maassa rannat ja ulapat täyttyvät lomalaisista. Toisaalta päivä jo salaperäisesti lyhenee, vaikka sitä ei vielä huomaa. Kesän tuoksut osuvat nenään pienellä retkellä heti auringonnousun jälkeen. Kaikkialla parveilee hyttysiä, mäkäräisiä ja kohta myös paarmoja.

Kaikesta huolimatta kesä on pysäyttävä hetki vuodenkierrossa ja sitä kaivataan talven pimeimpinä kuukausina. Kesästä otetaan kaikki irti Luonto Suomessa 23. heinäkuuta, kun ympärillämme on "kypsän kesän merkkejä". Toimittajina ovat Pirkka-Pekka Petelius, Asko Hauta-aho ja Maija Salminen.

Kesän äänimaisemaan kuuluu monenlajisten pölyttäjähyönteisten pörinä ja surina. Nämä elintärkeät pölytyspalvelut ovat nyt uhattuna, sillä hyönteisten määrä kaikkialla on huolestuttavasti vähentynyt.

Miten voimme suojella luonnon monimuotoisuutta ja ruuantuotannolle tärkeitä pölyttäjähyönteisiä? Pölyttäjäillassa keskustellaan mehiläisistä, kimalaisista ja muista pölyttäjistä.

Studiossa kysymyksiin vastaavat luontoasiantuntija Jani Järvi sekä tutkija Janne Heliölä. Ohjelman juontavat Mirjami Smalén ja Jyrki Hakanen.

Kesä on kukkien juhlaa. Niityt ovat parhaassa loistossaan ja tienpientareita täplittävät siniset harakankellot sekä punaiset ohdakkeet. Kukintaa säestää pörriäisten surina. Samaan aikaan moni kasvi alkaa jo kypsyttää hedelmiä ja siemeniä.

Suomen luonto on täynnä mitä erilaisempia kukkia. Mitkä tekijät selittävät luonnonkukkien monimuotoisia värejä ja muotoja? Mitä luonnonkasveja sinä olet tänä kesänä kohdannut?

Kuuntelijoiden kysymyksiin vastaamassa yli-intendentti Henry Väre sekä tutkija Aku Korhonen. Toimittajina Mikko Jalo ja Matti Ylönen.

Kuva: Asko Hauta-aho