Yhtäkkiä alkanut talvi lumipyryineen ja myrskytuulineen kokosi linnut ruokintapaikkojen ääreen. Hyvissä ajoin sulan maan aikaan aloitettu ruokinta on lintujen paras henkivakuutus. Pertti Koskimies on seurannut talvilintujen vilskettä pihallaan Kirkkonummella 23 talvea. Harvoin lintujoukko on hyörinyt pihalla niin vilkkaasti kuin 30.11.2012 lumimyräkässä. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Inkoon Ingarskila joki on aikoinaan ollut yksi etelärannikon merkittävimmistä taimenten kutujoista. Jokea on viime vuosina kunnostettu ahkerasti ja nyt tulokset näkyvät ilahduttavasti. Mitä kaikkea on tehty? Juha Laaksosen retkikavereina pienen puron varrella oli Harri Aulaskari Uudenmaan Ely-keskuksesta. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Luontotoimittaja Minna Pyykkö pohtii pakinassaan, mikä lintu on vahvin. Kuva: Mika Berggren

Kolmasosa Suomen maapinta-alasta, 104000 km2, on ollut suota. Soita on kuitenkin ojitettu siinä määrin, että luonnontilaisina on säilynyt vain kolmasosa. Metsätalouden tarpeisiin soita ojitettiin varsinkin 1960 ja -70 luvuilla. Nyt käsitykset ojituksesta ovat muuttuneet. On huomattu, että ojituksen myötä myös soiden eliölajisto taantui. Varsinkin valtion mailla onkin aloitettu soiden ennallistaminen. Tukkimalla ojat suot pyritään saamaan takaisin luonnontilaan. Risto Salovaara retkeili metsähallituksen puistonhoitaja Pekka Vesterisen kanssa Satakunnan – Etelä-Pohjanmaan rajamailla Lauhanvuoren ja Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistoissa ja totesi, että hurjalta näyttävä homma tuottaa onnistuessaan myös tulosta. Kuva: Risto Salovaara / Yle

Mikkeliläinen Pirkko Hakala on lintuharrastaja, joka auttaa eteläsavolaissa eläinsuojelu- ja lintuyhdistyksiä toimittamalla vahingoittuneet linnut Heinolan lintutarhalle. Pirkko on ollut vapaaehtoisena lintukuskina vuodesta 2007 ja on niitä siivekkäitä autettavia riittänytkin. Sari Ursin tapasi Pirkko Hakalan. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Tom Henriksson nyt 24 vuotias helsinkiläinen opiskelija. Hänen elämänsä aikana ympäristön tila ja ilmastonmuutos ovat nousseet yhä merkittävämmiksi kysymyksiksi. Tom Henriksson alkoi muutama vuosi sitten pohtia sitä, miten tässä ahdistavien ympäristöuhkien maailmassa voisi löytää innostavia ratkaisuja. Viime vuonna julkaistiin Tom Henrikssonin ja Leo Straniuksen kirja Ekopop- Ekologisen ja onnellisen elämän opas. Tässä nuoren kaupunkilaisen ajatuksia siitä, mitä voi tehdä, jos ympäristön tila ahdistaa. Entä miten Pokemonit ja Taru Sormusten herrasta voivat auttaa ilmastonsuojelussa? Minna Pyykkö kävi jututtamassa Tom Henrikssonia helsinkiläisessä kahvilassa. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Ympäristö muuttuu alati. Metsänhakkuut, ojitukset, rakentaminen, laidunnuksen vähentyminen ja rantaniittyjen umpeenkasvu ovat vaikuttaneet monin paikoin lintukantoihin. Miten Suomen linnusto on viime vuosikymmenien ja viimeisten vuosien aikana muuttunut ja miten lintukantoja ylipäätään seurataan? Kysymyksiin vastaamassa ovat Luonnontieteellisen keskusmuseon intendentti Aleksi Lehikoinen ja tutkija Markus Piha. Toimittajina Juha Laaksonen ja Juha Blomberg.

Luonto-Suomen hunajaillassa voi kysyä mehiläisiin ja hunajaan liittyviä asioita. Kysymyksiin on vastaamassa mehiläishoidon neuvoja Ari Seppälä Suomen Mehiläishoitajain liitosta. Toimittajina ovat Maija Elonheimo ja Juha Blomberg.

Suomalaiset tekevät mielellään ruokaa kaloista, joita on itse pyydetty lähivesiltä tai haettu suoraan marketin tiskiltä. Yhä useammin kala ostetaan myös valmiiksi käsiteltynä, jotta ruodot eivät pääsisi yllättämään. Miten kalat pitää käsitellä ennen valmistusta ja millaisella lämpötilalla päästään parhaaseen lopputulokseen? Näitä ja monia muita kalaruokiin liittyviä asioita pohtivat keittiömestari Jaakko Kolmonen ja kauppias Petri Kolmonen. Toimittajina ovat Asko Hauta-aho ja Markus Turunen.

Luonto-Suomen petoillassa puhutaan nisäkäspedoista. Vieraina ovat Helsingin yliopiston tutkija Paavo Hellstedt ja Lammin biologisen aseman johtaja Janne Sundell. Toimittajina ovat Juha Laaksonen ja Juha Blomberg.