Juha Laaksonen vieraili Iitissä muutama viikko sitten ja hanhipelloilta palatessa vieressä istuva puutarhuri Mikko Lagerström kehoitti häntä pysäyttämään auton Iitin kirkolle. Vaikka ilta oli jo hämärtynyt niin miehillä tuntui olevan suunta selvillä. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Ahtialanjärvi on pieni, rehevä järvi Lempäälän kuntakeskuksen kupeessa. Järven keskellä on pieni kahden hehtaarin saari, Lokkisaari, joka oli vähitellen kasvamassa umpeen ja sen seurauksena monien lintulajien pesäpaikat uhkasivat hävitä. Nyt Ahtialanjärvi ja varsinkin Lokkisaari on linnustoltaan Pirkanmaan helmi ja aivan koko maankin huippuja. Lintuharrastajat Rainer Mäkelä ja Tatu Itkonen selvittivät Risto Salovaaralle kuinka muutos saatiin aikaan. Kuva: Risto Salovaara / Yle

Lokakuussa 2012 Iitin Lyöttilässä paikalliset pellot täyttyivät arktisista hanhista, jotka pysähtyivät alueelle huonon muuttosään yllättäessä. Parhaimmillaan pelloilla oli 200 000 valkoposkihanhea, joitakin tundrahanhia ja sepelhanhia. Kokenut luontokuvaaja Lassi Kujala oli paikalla Iitissä, kun hanhimassat siirtyivät illan hämärtyessä pelloilta läheiselle vesialueelle. Hanhien ylilento oli hämmästyttävä näky. Pellon reunassa olivat myös Juha Laaksonen ja Asko Hauta-aho. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Luonto-Suomessa kuultiin tietokirjailija Erkki Norellin luontotarina Asikkalan Kalkkistenkoskelta. Muutama vuosi sitten koskessa räpiköi tumma hahmo ja tulevassa pelastusoperaatiossa oli kalahaavi mukana. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Tulevat viikot ovat vuodenkierron vaikeimmat maailman arktisimmalle petolinnulle, tunturihaukalle. Kaamos alkaa Perä-Lapissa marraskuun lopulla, eikä haukoille ole tarjolla juuri muuta ruokaa kuin riekkoja ja kiirunoita. Tunturihaukka aloittaa pesinnän jo talvella, jotta poikaset kehittyisivät lentokykyisiksi kesäkuun lopulla. Näin niille jää aikaa harjoitella saalistusta loppukesällä, kun muuttolintuja ja niiden poikasia on vielä runsaasti. Ensimmäiseksi talveksi nuoret tunturihaukat muuttavat Pohjois-Norjan rannikolle, missä vesi- ja rantalintuja on enemmän jahdattavissa kuin riekkoja ja kiirunoita sisämaassa. Pertti Koskimies on seurannut tunturihaukan elämää Lapissa pari vuosikymmentä ja hän murehtii haukkakannan hupenemista riekkokadon seurauksena. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Suomessa esiintyy kaksi majavalajia: euroopanmajava ja amerikanmajava. Euroopanmajava on vanha alkuperäislaji, joka eli Suomen alueella jo ennen jääkautta. Suosta löydettyjen puiden perusteella on pystytty ajoittamaan, että puiden kaadot tapahtuivat yli 10 000 vuotta sitten. Myöhemmin kivikaudella majava oli hirvieläinten ja hylkeiden ohella metsästäjien tärkeimpiä saaliseläimiä. Majavaturkikset olivat kestäviä ja arvokkaita, hajurauhasten eritteen eli hausteen uskottiin sisältävän mystisiä parannusaineita ja majavien lihaa tietenkin syötiin. Runsaan metsästyksen vuoksi majavakannat harvenivat harvenemistaan ja euroopanmajavat vetäytyivät yhä kauemmaksi erämaihin. Monien lähdekirjojen mukaan viimeinen majava ammuttiin Sallan Eniönjoella 1868, joka sijaitsee sodan jälkeen itänaapurille pakkoluovutetulla alueella. Hieman tuon viimeisen majavan ampumisen jälkeen laji rauhoitettiin - hiukan myöhässä, voisi kai todeta. Helsingin yliopiston tutkija Paavo Hellstedt ja Juha Laaksonen olivat majavaretkellä Evon Huhmarin altaalla. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Suomessa julkaistaan vuosittain kymmeniä erilaisia luontokirjoja. Kirjojen aiheet, tietomäärä, kuvitus ja laatu vaihtelevat, mutta tarjotaanko lukijoille kuitenkaan riittävästi kotimaista uutta laatukirjallisuutta? Millainen on hyvä luontokirja? Luonto-Suomen luontokirjaillassa pohditaan kirjojen tekemiseen liittyviä vaiheita. Vieraana on kirjailija, luontokuvaaja Heikki Willamo, toimittajina ovat Juha Laaksonen ja Juha Blomberg.

Luonto-Suomen teemaillassa pohditaan syksyn ja talven hiljaisuutta ja valottomuutta. Minkälaisia tuntemuksia hämärä vuodenaika aiheuttaa ihmiselle ja voiko luonnon kokea voimallisesti myös syksyllä tai talvella? Kuuntelijoiden kanssa syksyisiä havaintoja ja kokemuksia jakavat Pirkka-Pekka Petelius, Asko Hauta-aho ja Markus Turunen.

Miltä vedenalainen syksy näyttää? Onko pinnan alla hämärää? Mitä veden alla valokuvaamisessa pitää ottaa huomioon? Voiko Itämeren pohjalla meren kylmässä kellarissa olla vielä tuntemattomia hylkyjä ja aarteita odottamassa löytäjiä? Miten hyvin vedenalainen luonto ylipäänsä tunnetaan? Yle Radio Suomen teemaillassa ovat paikalla merentutkija, tutkimussukeltaja Juha Flinkman ja vuoden 2010 luontokuvan napannut vedenalaiskuvaaja Pekka Tuuri. Toimittajina Minna Pyykkö ja Petri Rinne.

Luonto-Suomen sieni-ilta kartoittaa tämän vuoden satotilannetta ja vastaa kuuntelijoiden kysymyksiin. Asiantuntijoina studiossa ovat sienineuvoja Hanna Pikkarainen Uudenmaan Martoista ja Jarkko Korhonen Sieniseurasta. Toimittajina Jorma Honkanen ja Markus Turunen.