Ympäristö muuttuu alati. Metsänhakkuut, ojitukset, rakentaminen, laidunnuksen vähentyminen ja rantaniittyjen umpeenkasvu ovat vaikuttaneet monin paikoin lintukantoihin. Miten Suomen linnusto on viime vuosikymmenien ja viimeisten vuosien aikana muuttunut ja miten lintukantoja ylipäätään seurataan? Kysymyksiin vastaamassa ovat Luonnontieteellisen keskusmuseon intendentti Aleksi Lehikoinen ja tutkija Markus Piha. Toimittajina Juha Laaksonen ja Juha Blomberg.

Luonto-Suomen hunajaillassa voi kysyä mehiläisiin ja hunajaan liittyviä asioita. Kysymyksiin on vastaamassa mehiläishoidon neuvoja Ari Seppälä Suomen Mehiläishoitajain liitosta. Toimittajina ovat Maija Elonheimo ja Juha Blomberg.

Suomalaiset tekevät mielellään ruokaa kaloista, joita on itse pyydetty lähivesiltä tai haettu suoraan marketin tiskiltä. Yhä useammin kala ostetaan myös valmiiksi käsiteltynä, jotta ruodot eivät pääsisi yllättämään. Miten kalat pitää käsitellä ennen valmistusta ja millaisella lämpötilalla päästään parhaaseen lopputulokseen? Näitä ja monia muita kalaruokiin liittyviä asioita pohtivat keittiömestari Jaakko Kolmonen ja kauppias Petri Kolmonen. Toimittajina ovat Asko Hauta-aho ja Markus Turunen.

Luonto-Suomen petoillassa puhutaan nisäkäspedoista. Vieraina ovat Helsingin yliopiston tutkija Paavo Hellstedt ja Lammin biologisen aseman johtaja Janne Sundell. Toimittajina ovat Juha Laaksonen ja Juha Blomberg.

Juha Laaksonen vieraili Iitissä muutama viikko sitten ja hanhipelloilta palatessa vieressä istuva puutarhuri Mikko Lagerström kehoitti häntä pysäyttämään auton Iitin kirkolle. Vaikka ilta oli jo hämärtynyt niin miehillä tuntui olevan suunta selvillä. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Ahtialanjärvi on pieni, rehevä järvi Lempäälän kuntakeskuksen kupeessa. Järven keskellä on pieni kahden hehtaarin saari, Lokkisaari, joka oli vähitellen kasvamassa umpeen ja sen seurauksena monien lintulajien pesäpaikat uhkasivat hävitä. Nyt Ahtialanjärvi ja varsinkin Lokkisaari on linnustoltaan Pirkanmaan helmi ja aivan koko maankin huippuja. Lintuharrastajat Rainer Mäkelä ja Tatu Itkonen selvittivät Risto Salovaaralle kuinka muutos saatiin aikaan. Kuva: Risto Salovaara / Yle

Lokakuussa 2012 Iitin Lyöttilässä paikalliset pellot täyttyivät arktisista hanhista, jotka pysähtyivät alueelle huonon muuttosään yllättäessä. Parhaimmillaan pelloilla oli 200 000 valkoposkihanhea, joitakin tundrahanhia ja sepelhanhia. Kokenut luontokuvaaja Lassi Kujala oli paikalla Iitissä, kun hanhimassat siirtyivät illan hämärtyessä pelloilta läheiselle vesialueelle. Hanhien ylilento oli hämmästyttävä näky. Pellon reunassa olivat myös Juha Laaksonen ja Asko Hauta-aho. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Luonto-Suomessa kuultiin tietokirjailija Erkki Norellin luontotarina Asikkalan Kalkkistenkoskelta. Muutama vuosi sitten koskessa räpiköi tumma hahmo ja tulevassa pelastusoperaatiossa oli kalahaavi mukana. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Tulevat viikot ovat vuodenkierron vaikeimmat maailman arktisimmalle petolinnulle, tunturihaukalle. Kaamos alkaa Perä-Lapissa marraskuun lopulla, eikä haukoille ole tarjolla juuri muuta ruokaa kuin riekkoja ja kiirunoita. Tunturihaukka aloittaa pesinnän jo talvella, jotta poikaset kehittyisivät lentokykyisiksi kesäkuun lopulla. Näin niille jää aikaa harjoitella saalistusta loppukesällä, kun muuttolintuja ja niiden poikasia on vielä runsaasti. Ensimmäiseksi talveksi nuoret tunturihaukat muuttavat Pohjois-Norjan rannikolle, missä vesi- ja rantalintuja on enemmän jahdattavissa kuin riekkoja ja kiirunoita sisämaassa. Pertti Koskimies on seurannut tunturihaukan elämää Lapissa pari vuosikymmentä ja hän murehtii haukkakannan hupenemista riekkokadon seurauksena. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Suomessa esiintyy kaksi majavalajia: euroopanmajava ja amerikanmajava. Euroopanmajava on vanha alkuperäislaji, joka eli Suomen alueella jo ennen jääkautta. Suosta löydettyjen puiden perusteella on pystytty ajoittamaan, että puiden kaadot tapahtuivat yli 10 000 vuotta sitten. Myöhemmin kivikaudella majava oli hirvieläinten ja hylkeiden ohella metsästäjien tärkeimpiä saaliseläimiä. Majavaturkikset olivat kestäviä ja arvokkaita, hajurauhasten eritteen eli hausteen uskottiin sisältävän mystisiä parannusaineita ja majavien lihaa tietenkin syötiin. Runsaan metsästyksen vuoksi majavakannat harvenivat harvenemistaan ja euroopanmajavat vetäytyivät yhä kauemmaksi erämaihin. Monien lähdekirjojen mukaan viimeinen majava ammuttiin Sallan Eniönjoella 1868, joka sijaitsee sodan jälkeen itänaapurille pakkoluovutetulla alueella. Hieman tuon viimeisen majavan ampumisen jälkeen laji rauhoitettiin - hiukan myöhässä, voisi kai todeta. Helsingin yliopiston tutkija Paavo Hellstedt ja Juha Laaksonen olivat majavaretkellä Evon Huhmarin altaalla. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle