Luontoretki

Härkäsimppu, isosimppu, piikkisimppu, kivisimppu, kirjoeväsimppu. Siinä on hurja joukko eriskummallisennäköisiä kaloja, jotka ovat monille kuulijoille varmasti melko tuntemattomia. Mutta eivät ehkä enää kauaa. Loppiaisretkellä tutustutaan näihin pohjalla eläviin mystisiin, värikkäisiin ja koreisiin kaloihin. Kirkkonummen Porkkalassa, hieman aallokkoisella rannalla, simppujen erilaisia ominaisuuksia kehuvat Juha Laaksonen ja tutkija Ari Saura. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Savustettu ahven ja paistettu siika ovat kaikille kalaruoan ystäville tuttuja. Kuha, muikku ja hauki ovat myös niitä kaloja, joita monet ovat syöneet ja syövät mielellään. Mutta sitten on suuri joukko kaloja, joita kalastuksen harrastajat eivät ole koskaan maistaneet, eivätkä kaikki ehkä ole edes koskaan kuulleet sulkavista, pasureista ja toutaimista. Miksi osa vähemmän tunnetuista kaloista jää syömättä, millaisia kaloja luontoharrastaja Joska Laine on syönyt. Retkikaverina on Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Vuoden alussa on tapana keksiä itselleen erilaisia haasteita ja keskittyä uusiin harrastuksiin. Luontoretkellä Juha Laaksonen pyytää kulttuuripainotteista retkeilyä suosivaa Juha Roihaa keskittymään enemmän luontopuoleen. Tarjolla olisi kasveja, kaloja, lintuja, sammakoita, nisäkkäitä, hyönteisiä tai erilaisia ympäristöjä ja maisemia. Millaisen luontoharrastukseen liittyvän uuden vuoden lupauksen Juha Roiha tekee vuodelle 2020. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Vuoden viimeisellä luontoretkellä palataan kesän lämpimiin hetkiin. Tai oikeastaan kesäyön salaperäisiin tunnelmiin. Millaista on viettää yö kanootissa järvellä Mäntyharjun Kallavedellä? Millainen hetki on kun kesäyön vuorokausi vaihtuu ja rantasipit huutelevat rantakivillä. Onko muita lintuja liikkeellä? Juha Laaksonen viettää kesälomaa aika idyllisessä ympäristössä, mutta työvälineet, äänityslaitteet ovat silti mukana. Aika rauhallisiin ja hiljaisiin tunnelmiin päättyvät tämän vuoden Luontoretket. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Onko sinulla Tapaninpäivän perinteitä? Aika monilla ihmisillä Tapaniin liittyy ulkoilu, ulkona oleminen hiihtäen tai kävellen. Ja tietenkin luonnon seuraaminen, onko vaikkapa lintuja tai nisäkkäitä on tullut päivän aikana vastaan. Luontoretkellä odotellaan päivän valkenemista Kemiössä. Joska Laine ja Juha Laaksonen muistelevat millaisia retkiä on tullut tehtyä joulunajan pyhinä, esimerkiksi juuri näin Tapaninpäivänä. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Tikat ovat Suomen luonnon tärkeimpiä lintuja. Ainakin siinä mielessä, että ne kaivavat koloja ja tarjoavat siten muille kololinnuille pesimäpaikkoja. Viime syksynä oli hyvä tikkavaellus. Varsinkin harvinaisia ja harvalukuisia valkoselkä- ja pohjantikkoja oli liikkeellä lokakuussa kohtalaisen runsaasti. Kaikki tikat eivät kulkeneet Suomen läpi vaan osa linnuista jäi talvehtimaan rannikoille, saariin ja niemien kärkiin. Sellaisille alueille, missä on vanhaa metsää ja ennen kaikkea ravintoa. Joulupäivän kunniaksi lähdetään tikkaretkelle Espooseen Villa Elfvikin ympäristöön. Juha Laaksosen oppaana on tikkoja moneen kertaan katsomassa käynyt Jussi Salokorpi. Onkohan liikaa luvattu, jos sanotaan, että nyt on luvassa luonto-ohjelmien historian iloisin ja innokkain tikkahetki, kaikkien aikojen tikkaretki. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Lintujen ruokintapaikalla näkee ja kuulee kaikenlaista. Helsingissä Meilahden arboretumin ruokinnalla käy säännöllisesti useita eri lintulajeja. Ruokinnalla liikkuu tiklejä, viher- ja pikkuvarpusia, närhiä, käpytikkoja, punatulkkuja ja viherpeippoja. Ruokintapaikalla on helppo tutustua talvilintuihin ja lisäksi on mahdollisuus tutustua myös toisiin lintuharrastajiin. Millainen keskustelu syntyy kun Juha Laaksonen alkaa kysellä Rauno Nokelaisen lintu- ja luontohavaintoja. Tikleistä ja pikkuvarpusista siirrytään yllättävän sujuvasti kanahaukkojen ja kuukkeleiden maailmaan. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Lintulevyillä kuulemme usein kauniisti laulavia lintuja. Monet harrastelijaäänittäjät keskittyvät enimmäkseen tallentamaan hyvin kuuluvia ja melodisia ääniä, vaikkapa mustarastaan huiluja, punarinnan liverrystä, kuikan huutoja tai satakielen säkeitä. Lintujen äänittäminen ei kuitenkaan ole ihan helppoa työtä, varsinakaan ammattilaisten. He haluavat äänittää myös vaikeita ääniä ja kokeilla niiden tallentamista erilaisissa ympäristöissä, myös kaupungeissa. Lintuharrastaja Hannu Jännes lienee tällä hetkellä kuuluisin suomalainen luontoäänittäjä. Hannu on äänittänyt laulujen lisäksi paljon lintujen kutsu- ja varoitusääniä Suomessa ja maailmalla. Hänen tekemiensä levyjen avulla monet lintuharrastajat ovat opetelleet harvinaisten lintujen kutsuäänet. Luontoretkellä Juha Laaksonen vierailee Jänneksen luona, eikä tänäkään aamuna soitella mitään kauniita laulajia, vaan haasteita on tiedossa. Asuttu ympäristö tarjoaa myös huminaa ja kohinaa, äänittäjän työ on vaativaa ja vaatii pitkää pinnaa. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Luontoharrastuksen moniottelija Gustaf Nordenswan on perhos- ja lintuharrastuksen ohella myös kova kalamies. Gustaf on kalastanut verkoilla Sipoon Gumbostrandissa kymmeniä vuosia ja tuntee hyvin alueen kalavedet ja kalat. Millainen syksy ja alkutalvi ovat olleet tänä vuonna Sipoossa noin kalastusmielessä. Onko siis saalista tullut? Retkikaverina Gumbostrandissa on Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Laulujoutsen on Suomen kansallislintu, mutta mikä siivekäs voisi olla Suomen itsenäisyyspäivän lintu? Ja millä perusteella se valittaisiin? Pitääkö olla yleinen, kaunis, hyvä munimaan, esiintyä koko Suomessa ja olla hyvin sopeutunut talveen? Itsenäisyyspäivän Luontoretkellä Tuukka Kupiainen ja Juha Laaksonen yrittävät keksiä juhlapäivälle sopivaa lintulajia. Kuva: Juha Laaksonen / Yle