Joka aamu toukokuussa auringon ensi säteiden myötä miljoonat linnut aloittavat laulunsa. Varhaisimmat ovat äänessä jo siinä vaiheessa, kun on vielä hämärää, ja vähitellen aamun konserttiin liittyy mukaan yhä uusia laulajia. Ja sitä mukaa kun maapallo kiertyy akselinsa ympäri, lintujen ikiaikainen konserttikin etenee maapallon pintaa pitkin yhä lännemmäs aamuauringon myötä- valtioiden rajoista piittaamatta. Yhä uudet nokat avautuvat auringon nousun aikaan kertoakseen reviirien rajoista ja omasta kelpoisuudesta puolisoina- tai mistä ne linnut nyt sitten ikinä laulavatkaan. YLE osallistui kansainväliseen Dawn chorus - luontolähetykseen ja Suomen osuus toteutettiin Lohjan Hyvelänjärven tulvapellolta. Alue on ollut aikoinaan järvi, joka on kuivattu jo 150 vuotta sitten viljelykäyttöön. Keväisin se tulvii edelleen ja on monien kahlaajien ja muuttolintujen suosima levähdyspaikka. Juha Laaksosen luontoretki suuntautui Lohjalle ja siellä suorassa lähetyksessä puhuttiin toukokuun alkupuolen äänimaailmasta. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Joka aamu toukokuussa auringon ensi säteiden myötä miljoonat linnut aloittavat laulunsa. Varhaisimmat ovat äänessä jo siinä vaiheessa, kun on vielä hämärää, ja vähitellen aamun konserttiin liittyy mukaan yhä uusia laulajia. Ja sitä mukaa kun maapallo kiertyy akselinsa ympäri, lintujen ikiaikainen konserttikin etenee maapallon pintaa pitkin yhä lännemmäs aamuauringon myötä- valtioiden rajoista piittaamatta. Yhä uudet nokat avautuvat auringon nousun aikaan kertoakseen reviirien rajoista ja omasta kelpoisuudesta puolisoina- tai mistä ne linnut nyt sitten ikinä laulavatkaan. YLE osallistui kansainväliseen Dawn chorus - luontolähetykseen ja Suomen osuus toteutettiin Lohjan Hyvelänjärven tulvapellolta. Alue on ollut aikoinaan järvi, joka on kuivattu jo 150 vuotta sitten viljelykäyttöön. Keväisin se tulvii edelleen ja on monien kahlaajien ja muuttolintujen suosima levähdyspaikka. Juha Laaksosen luontoretki suuntautui Lohjalle ja siellä suorassa lähetyksessä puhuttiin toukokuun alkupuolen äänimaailmasta. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Eläimet huiskivat jätöksiään sinne tänne. Vai onko se ihan niin? Moni koiranulkoiluttaja on huomannut että Luffe tai Musti etsivät kakkapaikkansa aika tarkasti. Onko eläimillä huussia? Luontoretkellä Juhat Laaksonen ja Roiha tarttuvat rohkeasti jännittävään teemaan: eläinten kakkaamiseen. Ilmeisesti myös lintujen oksennuspallot ja kalojen ilmavaivat kuuluvat Vappuretken aihepiiriin. Kuva: Yle

Eläimet huiskivat jätöksiään sinne tänne. Vai onko se ihan niin? Moni koiranulkoiluttaja on huomannut että Luffe tai Musti etsivät kakkapaikkansa aika tarkasti. Onko eläimillä huussia? Luontoretkellä Juhat Laaksonen ja Roiha tarttuvat rohkeasti jännittävään teemaan: eläinten kakkaamiseen. Ilmeisesti myös lintujen oksennuspallot ja kalojen ilmavaivat kuuluvat Vappuretken aihepiiriin. Kuva: Yle

Jos on hyvä lampi tai oja ja riittävästi aikuisia sammakoita niin taktiikka on selvä. Koiraat tulevat ensin ja painivat keskenään ja sitten ne pelehtivät naaraiden kanssa. Tämän jälkeen naaraat kutevat ja homma etenee seuraavasti. Ensin on muna, sitten on toukka ja lopuksi sammakko. Kuulostaa sangen yksinkertaiselta, mutta onko se näin helppoa? Luontoretkellä Helsingin yliopiston ympäristötieteiden laitoksen tutkijatohtori Jarmo Saarikivi ja Juha Laaksonen seuraavat sammakoiden kutupuuhia Vanhankaupunginlahdella. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Niitä on ruskeita, ja tumman ruskeita, harmaita ja sinertäviä. Jotkut voivat olla vaaleahkoja ja toiset jopa oranssiin vivahtavia. Joillain niistä on hieno sahalaita, toisilta se puuttuu. Osa niistä on ihan mustia. Ne luikertelevat ja elävät hajujen maailmassa. Kaikki varmaan tietävät että nyt puhutaan kyistä. Ja kyyt aiheuttavat aina suuria tunteita. Luontoretkellä ollaan Sipoossa ja Lisse Tarnanen ja Juha Laaksonen pohtivat kyiden väriominaisuuksia. Onko kyylle hyötyä siitä, että se on musta? Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Niitä on ruskeita, ja tumman ruskeita, harmaita ja sinertäviä. Jotkut voivat olla vaaleahkoja ja toiset jopa oranssiin vivahtavia. Joillain niistä on hieno sahalaita, toisilta se puuttuu. Osa niistä on ihan mustia. Ne luikertelevat ja elävät hajujen maailmassa. Kaikki varmaan tietävät että nyt puhutaan kyistä. Ja kyyt aiheuttavat aina suuria tunteita. Luontoretkellä ollaan Sipoossa ja Lisse Tarnanen ja Juha Laaksonen pohtivat kyiden väriominaisuuksia. Onko kyylle hyötyä siitä, että se on musta? Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Majakan valokiila, tähdet, linnunrata, revontulet. Niitä yhdistää lähinnä hiljaisuus, yö ja pimeys. Kun aurinko laskee mailleen, suurin osa meistä käy nukkumaan, mutta eivät kaikki: kotkalainen luontokuvaaja ja lintuharrastaja, yön velho, Pekka Vainio aktivoituu. Juha Laaksosen luotsaamalla Luontoretkellä Vainio kertoo miten hänestä tuli lintuharrastaja ja valokuvaaja. Mitenköhän aamuhetki yön kukkujille oikein sopii, ovatko maisemat mieleiset ja ilma hyvä. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Se on väriltään tummanruskea ja kooltaan melko pieni, mutta rakenteeltaan vankka ja vahvajalkainen. Sillä on vaalea rinta ja se keikkuu kivillä puron tai kosken reunalla. Ja vaikka olisi hyytävän kylmä, se pulahtaa veteen, sukeltaa ja ponnahtaa sitten taas pinnalle kun korkki. Kysessä on koskikara. Luontoretkellä tämän sympaattisen, mystisen linnun elämään meitä johdatteli Jyrki Tolvanen. Apumiehenä Inkoon Fagervikissä oli Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Juha Laaksosen luotsaamalla Luontoretkellä tutustumme helsinkiläiseen eläkeläiseen Helvi Palkosaaren. Hän on ollut kiinnostunut luonnosta, luonnossa kulkemista, marjoista, sienistä ja linnuista jo pitkään, 1940-luvun alusta lähtien. Millaisia muistoja Helvi Palkosaarella on nuoruuden vuosilta. Kuva: Juha Laaksonen / Yle