Niitä on erivärisiä ja -kokoisia. Monilla on komea lakki, ja sen muoto voi vaihdella. Tämä lakki on eliön näkyvä osa eli itiöemä ja sen perusteella useimmat lajit voi tunnistaa toisistaan. Lakki voi olla yksi- tai monivuotinen. Jotkut niistä tuoksuvat. Näiden hajottajien varsinainen sienirihmasto elää puun sisällä. Suomessa niitä on yli 200 lajia. Joko olet jyvällä, mistä on kyse? Luontoretkellä puhutaan käävistä. Erityisesti yhdestä avainlajista, kantokäävästä. Juha Laaksosen retkikaverina Kirkkonummen Porkkalassa on WWF:n metsäasiantuntija Panu Kunttu. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Aukokki, ristikki, riipukki, hypykki. Onko tuttuja kavereita? Annetaan lisää vinkkejä. Osa näistä kutoo verkkoja ja pyydystää niillä saaliinsa, toiset juoksevat tai hyppäävät saaliinsa kiinni. Suomessa niitä on yli 600 lajia. Kaikki meistä ovat joskus joutuneet tämän eliöryhmän kanssa tekemisiin, ja vaikka niistä ei pitäisi, ne ovat ihmisille kuitenkin hyödyllisiä. Luontoretkellä tutustutaan Reino Pajarteen johdolla hämähäkkeihin. Retkikaverina Helsingin Lauttasaaren eteläkärjessä, Särkiniemessä, on Juha Laaksonen. Kuva: Reino Pajarre

Susiluola sijaitsee Kristiinankaupungissa, pääosin Karijoen kunnan omistamalla alueella. Luolaksi kutsuttu kallionrako on saanut nimensä Susivuoren mukaan. Susiluola on aiheuttanut monenlaista keskustelua. Sen iästä, alkuperästä ja varsinkin asukkaista on väitelty tutkijoiden ja historian harrastajien piirissä. Luolan on näet ajateltu olleen asuinpaikkana jo ennen viimeistä jääkautta. Jotkut uskovat, että Neanderthalin ihmiset mahdollisesti asuivat luolassa noin 100 000 vuotta sitten. Toiset pitävät ajatusta mahdottomana, eikä asutuksesta varsinaisesti ole suoria todisteita. Luontoretkellä Juha Laaksonen seikkailee Kariniemen susiluolalla. Varsinainen opas ei päässyt paikalle, joten Laaksonen joutuu yllättäen itse aikamoiselle mielikuvitusmatkalle historiallisiin pyörteisiin. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Noin kymmenen kilometriä Vaasan eteläpuolella sijaitseva Söderfjärden sai alkunsa meteoriitin iskeytyessä maahan noin 520 miljoonaa vuotta sitten. Vaikka kraateri on vuosimiljoonien aikana ollut meren pinnan alla ja täyttynyt sedimenteistä, se on edelleen yksi maailman parhaiten säilyneistä meteoriittikraattereista. Ilmasta katsottuna Söderfjärdenin liki kuusi kilometriä halkaisijaltaan olevan peltoaukean pyöreä muoto näkyy erityisen selvästi. Luontoretkellä palataan ajassa kauas menneisyyteen. Millaisia vaiheita tämä monille lintuharrastajille syksyisistä kurjista tuttu alue on käynyt läpi. Oppaana on Helena Nygård ja retkikaverina Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Miksi Merenkurkun alueella ei esiinny sinilevää? Vai pitääkö se edes paikkaansa? Miten Merenkurkun kivisessä saaristossa voi liikkua ajamatta joskus karille? Onko kiviä edes mahdollista välttää? Vaasan eteläpuolella sijaitseva Maalahden Bergön saaristo on mielenkiintoinen paikka. Luontoretkellä valokuvaaja Pertti Hissa opastaa meidät saariston saloihin. Retkikaverina rantalaiturilla on Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Luontoretkellä närpiöläinen Håkan Södergård kertoi Pjelaxfjärdenin historiasta, kaloista ja linnuista. Retkikaverina matalahkon merenlahden äärellä oli Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Mikä kanalinnuista on parhaan makuinen, miten teeri kannattaa valmistaa? Entä, hirvi, poro tai kauris, miten niitä pitäisi käsitellä? Kannattaako muikku ja ahven savustaa, hauki paistaa ja siika suolata? Luontoretkellä Lieksasta kotoisin oleva keittiömestari Jarmo Martiskaisen kertoo vinkkejään riistaruoan valmistamiseen. Koillismaalla herkkuateriaa odotellessaan huuliaan nuoleskelee Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Miten turkulainen pärjää Koillismaalla? Voisiko turkulaisesta tulla kuusamolainen? Luontoretkellä tutustumme lintuopas Mikko Oivukkaan, joka muutti perheineen Kuusamoon vuosi sitten. Millaista elämä koillismaalla on ollut, mitä vuodesta on jäänyt mieleen? Retkikaverina Vuotungissa on Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Tervapääsky on nykyään yksi tunnetuimmista kaupunkilinnuista, mutta aina ei ole ollut niin. Missä tervapääskyt asuivat ennen kuin ne muuttivat kaupunkeihin ja taajamiin rakennusten kattojen alle? Uskotteko että tervapääskyt olivat ja ovat edelleen suuressa osassa Suomea myös metsien lintuja. Luontoretkellä Kuusamossa Purnujärven rannalla tervapääskyjen elämää ja elinehtoja pohtivat Hannu Hautala ja Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Se on kolo- ja onkalopesijä, joka asettuu mielellään myös ihmisen asettamaan pönttöön, jos pöntössä on vain tarpeeksi suuri lentoaukko. Tämän lajin koiras on paljon värikkäämpi kuin naaras, mutta kummankin pyrstö on voimakkaan punaruskea ja kiinnittää helposti katsojan huomion. Joko tulee mieleen, mistä lajista on kyse? Luontoretkellä tutustutaan leppälintuun. Markku Hukkanen ja Juha Laaksonen ovat retkellä Kuusamon Junganharjun komeissa maisemissa. Kuva: Juha Laaksonen / Yle