Maailmanpolitiikan arkipäivää

Maailmanpolitiikan arkipäivää

By Yle AreenaNews
Download on the App Store

Maailmanpolitiikan arkipäivää episodes

  • Palestiinalaissiviilien kohtelu koettelee jo osaa israelilaissotilaistakin
    Israelin armeijan toiminta Gazassa herättää arvostelua jo israelilaissotilaidenkin joukossa. Sotilaiden
    ilmiantoja keräävän israelilaisjärjestön mukaan siviiliuhrien määrästä ja tarkoituksellisista julmuuksista on raportoitu.
    Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa kuullaan kahta entistä israelilaissotilasta palestiinalaisten
    kohtelusta. He työskentelevät nykyään Breaking the Silence -järjestössä, joka vuodesta 2004 alkaen
    on kerännyt sotilaiden lausuntoja Israelin asevoimien toiminnasta palestiinalaisalueilla.
    Kaksikko vieraili Suomessa toukokuussa Kirkon Ulkomaanavun vieraana puhumassa suomalaisille
    Gazan tilanteesta ja Israelin asevoimien toiminnasta.
    Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman on toimittanut Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.
    22 min
  • Kohti eurovaaleja 4: Maanviljelijöiden ja muiden EU-kansalaisten kriisiahdistus koettelee uskoa unioniin
    EU-kansalaiset menevät vaaliuurnille monien kriisien koettelemina. Samalla monen usko unionin kriisinratkaisukykyyn on koetuksella. Maanviljelijät ovat olleet tyytymättömien etujoukoissa.
    EU:hun penseästi suhtautuva populistinen radikaalioikeisto on yrittänyt valjastaa maataloustuottajien suuttumuksen poliittiseksi edukseen.
    Ohjelmassa kysytään, miten poliitikkojen kannattaisi EU-kansalaisten tyytymättömyyteen vastata. Asiantuntijoiden mukaan nykykriisit ilmastonmuutoksesta Ukrainan sotaan ovat niin suuret, että niistä selviämiseksi vaadittaisiin vahvaa EU:ta ja toimivaa monenkeskistä yhteistyötä.
    Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Sampo Vaarakallio ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.
    23 min
  • Kohti eurovaaleja 3: Venäjä yrittää ystäviensä kautta hajottaa EU:ta
    Venäjästä on vaarassa tulla yksi eurovaalien voittajista. Sille suopeiden puolueiden kannatus on kasvamassa eri puolilla EU:ta. Venäjä-mielisiä löytyy erityisesti äärioikeistosta ja parlamentissa Identiteetti ja demokratia -ryhmästä, ID:stä.
    Esimerkiksi Itävallassa vaalivoittoa ennakoidaan äärioikeistolaiselle, Venäjään myönteisesti suhtautuvalle vapauspuolueelle. Ohjelmassa käydään Itävallassa selvittämässä miksi.
    Lisäksi kuullaan, kuinka EU-parlamentti on terästänyt toimiaan Venäjän disinformaatiota vastaan. Ohjelmassa haastateltavien disinformaatioasiantuntijoiden mukaan Venäjä pyrkii hajottamaan EU:ta monin kepulikonstein muun muassa ruokkimalla epäluuloa instituutioihin ja jopa suoraan lahjomalla europarlamentaarikkoja.
    Venäjä propagoi myös Ukrainan sodasta itselleen edullista narratiivia. Joissain piireissä Euroopassa leviävät puheet rauhasta ja rauhanneuvotteluista hyödyttävät asiantuntijoiden mukaan tässä vaiheessa Venäjää, koska rauhanneuvottelut antaisivat Venäjälle mahdollisuuden sementoida aluevaltauksiaan ja vahvistaa joukkojaan.
    Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Hannele Muilu, Justas Stasevskij ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.
    24 min
  • Kohti eurovaaleja 2: Kiristyykö EU:n turvapaikka- ja maahanmuuttolinja Hollannin vedolla?
    Useassa EU-maassa maahanmuuttoon ja turvapaikanhakijoihin penseästi suhtautuvat puolueet ovat lisänneet kannatustaan. Hollannin uusi hallitus haluaa vaikeuttaa kaikin tavoin turvapaikanhakua.
    Hallitus on koottu vaalit voittaneen oikeistopopulistisen Vapauspuolueen ympärille.
    Ohjelmassa käydään Hollannissa ja kuullaan hollantilaisilta, mihin Geert Wildersin johtaman Vapauspuolueen suosio rakentuu. Osa kokee Hollannin olevan jo täynnä.
    Ohjelmassa haastateltavien EU-tutkijoiden mukaan EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikka on eurovaalien jälkeen todennäköisesti kiristymässä. Maahanmuuton tiukentamisvaatimukset ovat valtavirtaistuneet äärioikealta myös valtapuolueiden suuntaan esimerkiksi Tanskassa ja Ruotsissa.
    Mallia turvapaikkaprosessin muuttamiseen voidaan tutkijan mukaan hakea esimerkiksi Italian ja Albanian sopimuksesta, jossa turvapaikkahakemuksen käsittelyn ajan hakijat ovat EU:n ulkopuolella ns. kolmannessa maassa.
    Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Leonard Wilhelmus ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.
    23 min
  • Kohti eurovaaleja 1: EU:n vahvistuva itäinen laita haluaa vähemmän Eurooppaa
    EU:n tähän asti suurimmasta itälaajentumisesta on kulunut 20 vuotta. Huimasta talouskehityksestä huolimatta penseys EU:hun on näissä entisissä itäblokin maissa lisääntynyt.
    Ohjelmassa käydään Tšekissä kuulostelemassa EU-tuntoja. Edellisissä eurovaaleissa tšekit äänestivät lähes laiskimmin koko unionissa.
    Ohjelmassa haastateltavien ekonomistien mukaan talouskehityksen epätasainen jakautuminen itäisen Keski-Euroopan maissa voi ruokkia pettymystä EU:hun. Näin siitä huolimatta, että bruttokansantuote on kaikissa maissa kasvanut roimasti jäsenyyden ansiosta.
    Alueen tutkijat selittävät viileää suhtautumista unioniin myös historialla: käskyjen ottaminen Brysselistä kommunismin ikeen alta vapautuneissa maissa ei innosta. Itä-Euroopan tutkijan mukaan maat haluavatkin säilyttää omaa päätäntävaltaa ja vähemmän Eurooppaa.
    Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Jani Parkkari ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Laura Koso. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.
    24 min
  • Miten käy journalismin, kun toimittajista tulee maalitaulu?
    Median vapaus on koetuksella eri puolilla maailmaa. Vaikein ja vaarallisin tilanne on tällä hetkellä Gazassa, jossa toimittajia on kuollut meneillään olevan sodan aikana jo yli sata.
    Ohjelmassa haastateltavan Committee to Protect Journalists -järjestön johtajan mukaan Israel on myös tarkoituksellisesti iskenyt toimittajiin. Palestiinalainen, Al Jazeera -kanavan toimittaja sanoo Israelin myös tuhonneen median rakennuksia ja autoja, vaikka ne on pressikylteillä merkitty. Toimittajia vastaa iskeminen on kansainvälisen oikeuden mukaan sotarikos.
    ETYJ:n mediavaltuutettu arvioi riippumattoman median toimintaedellytyksiä Venäjällä olemattomiksi. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan vaikeuttaa myös Venäjällä toimivien ulkomaisten toimittajien työtä. Kirjeenvaihtaja Heikki Heiskanen juttuttaa ohjelmassa kanadalaistoimittajaa, joka on työskennellyt Venäjällä jo 1980-luvulta alkaen.
    Ohjelman lopuksi tv-kuvaaja Ivar Heinmaa arvioi, miten työ konflikti- ja sota-alueilla on neljän viime vuosikymmenen aikana muuttunut.
    Median toimintaedellytyksiä nykykonflikteissa pohtivan Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Heikki Heiskanen, Karoliina Kantola ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala.
    Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.
    25 min
  • MPA 60v: Aina on pimeintä ennen auringonnousua
    Meneillään oleva Gazan sota on kestänyt yli 200 päivää. Hamasin terrori-iskujen ja Israelin sotaoperaation inhimillisten uhrien määrä on valtava.
    Onko suhteiden pohjakosketus pimeys ennen auringonnousua?
    Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman 60 -vuotisjuhlajakso tarkastelee tällä kertaa Israelin ja palestiinalaisten koston kierrettä.
    Asiaa pohtivat Lähi-idän hyvin tuntevat toimittajat Leena Reikko ja Hannu Reime.
    Ohjelman toimittaa Sampo Vaarakallio. Äänitarkkailija on Matias Puumala.
    Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.
    25 min
  • Mihin kaikkeen Eurooppa on valmis Ukrainan auttamisessa?
    Ukraina kaipaa länneltä pikaisesti lisää aseapua. Pulaa on tykistöammuksista ja ilmatorjuntajärjestelmistä. Ranskan presidentti on väläyttänyt jopa länsijoukkojen lähettämistä Ukrainan tueksi. Ohjelmassa haastateltavan ranskalaisasiantuntijan mukaan joukkopuheiden tarkoitus on samentaa sitä, mihin kaikkeen Eurooppa on valmis, jotta ei autettaisi Venäjää vetämällä etukäteen avulle rajoja. Tanska on noussut Ukrainan auttajien kärkijoukkoon.
    Ohjelmassa selviää, mitä kaikkea Tanska nyt Ukrainan hyväksi tekee ja miksi. Aseavun lisäksi Ukraina tarvitsee myös mittavaa talous- ja siviiliapua. Suomi lukeutuu Ukrainan siviiliavun antajissa EU-maiden kärkikolmikkoon. EU-maat sopivat helmikuussa 50 miljardin euron tukipaketista, josta rahoitetaan Ukrainan jälleenrakennusta ja valtion toimintaa vuoteen 2027 asti. Venäjän aloittaman hyökkäyssodan aiheuttamat tuhot ovat arvioiden mukaan satoja miljardeja. Ohjelmassa haastateltava yhdysvaltalainen suursijoittaja haluaisi sotatuhoja korjattavan Venäjältä jäädytetyillä varoilla.
    Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Kirsi Crowley, Karoliina Kantola ja Paula Vilén. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.
    25 min
  • Eurooppa kiihdyttää laahaavaa asetuotantoaan
    Sota Ukrainassa on paljastanut EU:n puolustustarviketuotannon heikkoudet ja riittämättömyydet. Esimerkiksi tykistöammuksia ei saada tuotettua Euroopassa lähellekään tarpeeksi. Valtaosa Euroopan asehankinnoista tehdään edelleen EU:n ulkopuolelta, etenkin Yhdysvalloista.
    Asetuotannon alisuoriutumisesta on syytetty etunenässä Saksaa. Ohjelmassa kuultavan saksalaisasiantuntijan mukaan päättäjät Saksassa ovat vitkutelleet hankintapäätösten tekemisessä.
    EU:n oman tuotannon vauhdittamiseksi EU-komissio julkisti tänä keväänä unionin historian ensimmäisen puolustusteollisuusstrategian. Komissio haluaa, että vuoteen 2030 mennessä EU-maat tekisivät 40 prosenttia kalusto- ja materiaalihankinnoista yhdessä. Tämän lisäksi puolet puolustushankinnoista tehtäisiin Euroopasta. Ohjelmassa kaksi puolustusteollisuusasiantuntijaa arvioi Euroopan asetuotannon tilaa.
    Lisäksi käydään suomalaisnorjalaisen puolustustarvikeyhtiö Nammon tehtaalla Sastamalassa ja kuullaan miten kiireistä tykistöammusten kuorten valmistuksessa nyt on.
    Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Anna Saraste ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Mikko Kymäläinen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.
    25 min
  • Tuliko sotarikoksista uusi normaali?
    Useassa meneillään olevassa sodassa ja konfliktissa sodan oikeussäännöistä ei piitata. Venäjä iskee Ukrainassa toistuvasti siviilikohteisiin, Israelia syytetään kansanmurhasta Gazassa.
    Ohjelmassa kuullaan, kuinka ukrainalaiset dokumentoivat Venäjän sotarikoksia. Niitä on hyökkäyssodan alettua koottu jo useita tuhansia.
    Myös Kansainvälinen rikostuomioistuin on antanut pidätysmääräyksiä Ukrainassa tehdyistä sotarikoksista. Ohjelmassa kysytään ICC:n sopijavaltioiden kokouksen suomalaiselta puheenjohtajalta, millaiset mahdollisuudet Putinia ja muita etsintäkuulutettuja on saada Haagiin.
    Syyrian johto puolestaan näyttää päässeen kuin koira veräjästä kansannousun julmasta tukahduttamisesta. Syyrialainen ihmisoikeusjuristi kertoo, miten he hakevat nyt oikeutta yli kymmenen vuoden takaisiin raakuuksiin.
    Lopuksi kansainvälisen oikeuden asiantuntija arvioi, millaiset edellytykset kansainvälisoikeudellisilla ylikansallisilla instituutioilla on ylipäätään puuttua sotarikoksiin.
    Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Maxim Fedorov, Tom Kankkonen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Tuomas Vauhkonen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.
    25 min

About Maailmanpolitiikan arkipäivää

From the publisher's feed

MPA vie sinut äänimatkalle maailman tapahtumiin ja niiden taustoihin. Ohjelmassa äänessä ovat ihmiset myllerrysten keskellä.

Best of Maailmanpolitiikan arkipäivää

Ranked by our users in the last 21 days