Maailmanpolitiikan arkipäivää

Eri puolilla Eurooppaa kansalaisuuden saamisen ehtoja on kiristetty tai kiristetään. EU-maista noin puolessa kansalaisuuden saaminen edellyttää kansalaisuuskokeen suorittamista.

Ohjelmassa haastateltavan maahanmuuttotutkijan mukaan joissain maissa kansalaisuuskokeita käytetään työkaluna estää kansalaisuus ja maahanmuuttajan integroituminen.

Tanska on tiukentanut muutama vuosi sitten kansalaisuuskoetta. Ohjelmassa kuullaan Tanskasta, millainen testi nykyisin on.

Suomessa Orpon hallitus on kiristämässä kansalaistamisen ehtoja. Kansalaisuuden edellyttämä Suomessa asumisaika nousee lokakuun alussa viidestä kahdeksaan vuoteen. Osana lakimuutoksia Suomeenkin on tekeillä kansalaisuuskoe. Ohjelmassa kysytään suomalaisasiantuntijoilta, mitä valmistelussa tulisi ottaa huomioon ja mistä hakea mallia.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Karoliina Kantola ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Pasi Ilkka. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Southportin puukkoiskusta kehkeytyi paitsi Britanniaa järkyttänyt tragedia myös mittava disinformaation levitys sosiaalisessa mediassa. Muslimi- ja maahanmuuttovastaista viestiä tulvi eri alustoilla ja algoritmit vain vahvistivat väärän tiedon leviämistä tekijästä.

Ohjelmassa haastateltavan tutkijan mukaan äärioikeisto kaappasi Southportin veriteon oman agendansa levittämiseen. Samaan aikaan sosiaalisen median alustat eivät onnistuneet estämään väärän tiedon leviämistä, vaan tutkijoiden mukaan päinvastoin ohjasivat ihmisiä sen äärelle. Verkkovihantutkijat peräävätkin sosiaalisen median yhtiöiltä tehokkaampia toimia disinformaation leviämisen estämiseksi.

Kirjeenvaihtaja Kirsi Crowley kävi selvittämässä Southportissa, mitä siellä asukkaat ajattelevat veriteosta leimahtaneesta verkkovihasta ja mellakoinnista.

Venäjän pelikirjan tunteva asiantuntija arvioi, oliko Venäjällä mahdollisesti vihanlietsonnassa näppinsä pelissä niin kuin jotkut ovat Britanniassa väittäneet.

Lisäksi kysytään Suomen disinformaatioresilienssiä selvittäneeltä tutkijalta, miten hyvin Suomi on varautunut tämänkaltaiseen yhteiskuntarauhaa horjuttavaan, netissä leviävään disinformaatioon.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Kirsi Crowley ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Joonatan Kotila. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Droonit ovat nousseet merkittävään rooliin sodankäynnissä sekä Venäjälle että Ukrainalle. Kuluvana vuonna Ukraina arvioi tuottavansa miljoona droonia itse ja saavansa toisen miljoonan liittolaisiltaan.

Ohjelmassa käydään Latviassa, joka on yksi Ukrainan merkittävistä droonitoimittajista. Latvia on mukana myös hankkeessa, jossa puuhataan droonivalvontamuuria Venäjän rajalle yhdessä Suomen ja muiden Venäjän rajalla olevien Nato-maiden kanssa.

Lisäksi kysytään sotatekniikan ja ilmailuteknologian asiantuntijoilta, miten droonit ovat mullistamassa sodankäyntiä ja millaisia oppeja Ukrainalta kannattaisi droonien käytössä ottaa.

Ukraina on osoittanut, miten kustannustehokkaita ja ketteriä pienet ja yksinkertaiset droonit voivat taistelukentällä olla. Muutaman satasen maksavilla drooneilla pystytään tuhoamaan parin kymmenen miljoonan arvoisia venäläispanssarivaunuja.

Suomalaisasiantuntijan mukaan droonien käytössä vain mielikuvitus on rajana ja jollain tavoin ne tulevat osaksi jokaista puolustushaaraa.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Teemu Juhola ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Hjelm. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Gazan sota on poikinut Israelin poliittiselle johdolle ja äärijärjestö Hamasin terroristijohtajille sotarikossyytteet.

Tutkinnassa on sekin, onko Israel syyllistynyt Gazassa kansanmurhaan.

Maailmanpolitiikan arkipäivää pohtii tällä kertaa, mitä Israel ajattelee, kun se katsoo peiliin.

Israel rinnastuu puheissa muiden hylkiövaltioiden joukkoon. Syytökset ovat raskaita ja ne ovat muuttaneet israelilaisten omakuvaa.

Ohjelman on toimittanut Sampo Vaarakallio. Äänitarkkailija on Matias Puumala.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman toimittaa Erja Tuomaala. Tuottaja on Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Sarkkinen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Yhdysvalloissa sulatellaan viime viikonvaihteen entiseen presidenttiin Donald Trumpiin kohdistunutta salamurhayritystä.

Maailmanpolitiikan arkipäivää-ohjelmassa tarkastellaan Yhdysvaltain kuohuntaa ja poliittisen väkivallan perintöä.

Yhdysvallat on polarisoitunut, mutta ampuminen järkytti ihmisiä yli mielipide- ja vakaumusrajojen.

Paula Vilén kävi jututtamassa Washingtonin asukkaita ampumista seuraavana päivänä.

Milwaukseessa republikaanien puoluekokouksessa Donald Trump asetettiin virallisesti ehdokkaasti. Yhteenkuuluvuuden yksi, uusi merkki oii korvalla pidetty laastari. Jyri von Bonsdorff seurasi kokousväen tunnelmia Wisconsinissa.

Poliittisella väkivallalla on Yhdysvalloissa pitkät perinteet. Neljä presidenttiä on ammuttu ja murhayrityksiä on ollut vuosikymmenten mittaan useita. Yhdysvaltain tutkimuksen emeritusprofessori Markku Henriksson avaa poliittisen väkivallan yhteyttä historiaan orjuudesta alkuperäiskansojen kohtaloon, siihen kuka viime kädessä voi ja saa olla amerikkalainen. Emeritusprofessori Henrikssonin mukaan Milwaukeen ampuminen sähköisti osaltaan presidentinvaalikamppailua ja vankisti Donald Trumpin suosiota.

Venäjällä Yhdysvaltain kuohuntaa seurataan Kremlissä tarkoin, Maan johto ei kuitenkaan ota suoraan kantaa siihen, kuka olisi heidän suosikkinsa Valkoisen talon seuraavaksi asukkaaksi. Kirjeenvaihtajamme Heikki Heiskanen raportoi Moskovasta.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Juri von Bonsdorff, Heikki Heiskanen, Paula Vilén ja Erja Tuomaala. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Puolustusliitto Nato kokoontui tällä viikolla Washingtoniin juhlimaan 75-vuotista taivaltaan. Juhlapuheissa Naton sanottiin olevan vahvempi kuin koskaan.

Turvallisuuspoliittisesti epävakaat ajat ovat vauhdittaneet ennätykselliset 23 jäsenmaata 32:sta nostamaan puolustusmenonsa Naton edellyttämälle kahden prosentin tasolle bruttokansantuotteesta.

Ohjelmassa haastateltavien asiantuntijoiden mukaan osa Euroopan maista -isoistakin - alisuoriutuu puolustuspanostuksissaan edelleen. He peräävät muun muassa Saksalta lisäinvestointeja Euroopan turvallisuuteen.

Yksi selvästi alle kahden prosentin jäävistä on Portugali. Ohjelmassa kysytään portugalilaisasiantuntijalta miksi Naton perustajavaltioihin lukeutuva maa ei panosta puolustukseen enempää.

Ukrainalle Nato-jäsenyyskutsua ei herunut vieläkään, mutta sen sijaan uutta sotilasapua, kuten ilmatorjuntajärjestelmiä tulee. Lisäksi Nato linjasi Ukrainan Nato-jäsenyyden olevan väistämätön. Tosin minkäänlaista aikaa jäsenyyden toteutumiselle ei annettu.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Erja Tuomaala ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Panu Willman. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Haminaan Kaakkois-Suomeen suunnitellaan suurta akkumateriaalitehdasta. Osin kiinalaisrahoitteinen tehdas toisi Suomeen kokonaan uudenlaista teollisuutta.

Vihreän siirtymän hanke on kuitenkin ajautunut vaikeuksiin ympäristölupaprosessin takia. Huoli mereen laskettavasta sulfaatista on synnyttänyt kansanliikkeen Haminassa.

Ohjelmassa käydään tutustumassa hanketta vetävän CNGR Finlandin tehdastonttiin Haminan sataman kupeessa. Lisäksi tavataan tehtaan ympäristöluvasta valittaneen Puhtaan meren puolesta -yhdistyksen edustaja sekä kuullaan ympäristötutkijaa. Kiinan poliittiseen talouteen perehtynyt tutkija puolestaan valottaa sitä miksi Kiina haluaa siirtää akkumateriaala

Toimittaja on Sari Taussi. Äänitarkkaikkailija on Tuomas Vauhkonen.

Britanniassa järjestetään parlamenttivaalit 4. heinäkuuta.

Rishi Sunakin johtamalle konservatiivipuolueelle ennustetaan murskatappiota ja Keir Starmerin johtamalle oppositiossa olevalla työväenpuolueelle jopa historiallisen hyvää tulosta. Vaalien alla suurin nousija on kuitenkin ollut laitaoikeiston Reform UK -puolue.

Kirjeenvaihtaja Kirsi Crowleyn mukana käydään Britannian itärannikolla kalateollisuuskaupunki Grimsbyssä, jossa moni lähti viime vaaleissa konservatiivien kelkkaan mutta on nyt pettynyt pahanpäiväisesti. On  pettymystä molempiin pääpuolueisiin. Osa kannattaa laitaoikeistoa.

Ohjelmassa pohditaan poliittisen historian professorin Juhana Aunesluoman kanssa Britannian poliittisen kentän muutosta, joka näkyy hänen mukaansa ennen muuta oikeiston hajaannuksena.

Ohjelman toimittavat Kirsi Crowley ja Sari Taussi. Äänitarkkailija on Marko Vierikko.

Sodan pitkittyminen on pakottanut Ukrainan kiihdyttämään joukkojen mobilisointia. Uusi liikekannallepanolaki astui voimaan toukokuussa. Se alensi kutsuntaiän 25-vuotiaisiin ja vähensi palveluksesta vapautumisen perusteita.

Ukrainassa osa kutsuntaikäisistä pakoilee kuitenkin armeijaa. Tämä on luonut jännitteitä yhteiskuntaan, sillä rintamalla sotivilla ei ole kotiutumiselle aikataulua ja vereksiä voimia tarvittaisiin kotiutumisen mahdollistamiseksi.

Ohjelmassa kuullaan erään kutsuntoja pakoilevan miehen tarina sekä tasa-arvoisempaa sotimistaakanjakoa ajavia sotilaiden omaisia.

Lisäksi ukrainalainen sotahistorioitsija avaa taustoja Ukrainan reservin ja maanpuolustustahdon haasteille. Mukana on hänen mukaansa paljon neuvostoaikojen painolastia.

Ukrainalaiset asiantuntijat puolestaan arvioivat, miten uusi liikekannallepanolaki on toiminut tähän mennessä ja millaisia puutteita siinä on.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Simo Ortamo ja Paula Vilén. Yhteystoimittajana Ukrainassa toimi Olha Podorozhna. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.