Maailmanpolitiikan arkipäivää

Trumpin odotetaan aloittavan toisen kautensa vauhdikkaasti vyöryttämällä liudan presidentin asetuksia. Etukäteen hän on uhannut mittavilla tuontitulleilla sekä paperittomien siirtolaisten karkotuksilla.

Mahdollisiin joukkokarkotuksiin on jo varauduttu Yhdysvaltain siirtolaisyhteisöissä ja heidän tukijoissaan. Ohjelmassa haastateltava maahanmuuttokysymyksiin erikoistunut juristi arvioi, että Trumpin maahanmuuttopolitiikan kiristykset ja mahdolliset joukkokarkotukset tullaan haastamaan usein oikeusjutuin.

Joukkokarkotussuunnitelmat herättävät huolta etenkin Kaliforniassa, jossa asuu yli kaksi miljoonaa paperitonta siirtolaista. Heistä yksi kertoo ohjelmassa oman tarinansa.

EU:ssa on asiantuntijoiden mukaan varauduttu mahdollisiin tuontitulleihin. Trump on uhannut EU:ta jopa 20 prosentin tuontitulleilla. Ohjelmassa haastateltavan komission entisen kauppaneuvottelijan mukaan EU:n pitäisi olla valmis vastaamaan yhtä kovilla vastatulleilla.

Yhdysvallat on Suomelle tärkein vientimaa. Ohjelmassa suomalaisasiantuntija antaa vinkit, miten suomalaisyritysten kannattaisi tuontitullitilanteessa toimia.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Johanna Juntunen, Hannele Muilu ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Katja Kostiainen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Yhdysvaltain presidentiksi palaava Donald Trump haluaa lopettaa Ukrainan sodan. Käytännön rauhanehdoista tiedetään kuitenkin varsin vähän.

Asiantuntijoiden keskuudessa Atlantin molemmin puolin on huolta, että Venäjään myötämielisesti ensimmäisellä kaudella suhtautunut Trump voisi pakottaa Ukrainan hyväksymään rauhanehdot, jotka ovat sille epäedulliset.

Ohjelmassa kuullaan, mitä ukrainalaiset ajattelevat Trumpin paluusta. Tuoreen mielipidekyselyn mukaan noin neljännes ukrainalaisista uskoo oikeudenmukaiseen rauhaan.

Oikeudenmukaisen rauhan yhtenä ehtona moni pitää Venäjän Ukrainalta valtaamien alueiden palauttamista. Trumpin Ukraina-edustaja on kuitenkin hahmotellut rintamalinjojen jäädyttämistä. Ohjelmassa selviää, miten julmasti Venäjä valtaamiensa alueiden asukkaita kohtelee.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Maxim Fedorov, Simo Ortamo ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Mikko Kymäläinen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Itämeren turvallisuustilanteen epävakaus on havahduttanut pohjoisen kuljetusreittien tärkeyteen. Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa maakuljetusväyliä parannetaan tie- ja rataverkkoa korjaamalla.

Ohjelmassa matkustetaan Norjan rannikolta Narvikista Ruotsin Kiirunan kautta Rovaniemelle ja selvitetään, millainen merkitys pohjoisella ratayhteydellä on alueelle ja millaisia pullonkauloja siinä on.

Sekä Suomen että Ruotsin Lapissa korostetaan kaksoiskäyttöisyyttä eli sitä, että rata- ja tieverkon kehittäminen on tärkeää paitsi turvallisuuden myös elinkeinoelämän kannalta.

Ohjelmassa haastateltavan norjalaisen sotilasasiantuntijan mukaan pohjoisen kuljetusväylien heikkous on, että Ruotsista Suomeen johtaa vain yksi rautatieväylä. Hänestä ratayhteyksiä kannattaisi lisätä.

Liikenneministeri kertoo, mitä Suomessa ollaan tekemässä yhteyksien parantamiseksi, esimerkiksi raideleveyden muuttamista eurooppalaiseksi selvitetään parhaillaan pohjoisen osalta.

Lisäksi maakuljetusasiantuntija arvioi kuljetusalan kriisinkestävyyttä.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Erja Tuomaala ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle

Yli puolitoista miljardia ihmistä äänesti tänä vuonna vaaleissa Yhdysvalloista Eurooppaan ja Intiasta Romaniaan. Samalla demokratia on ollut kovan paineen alla.

Euroopasta on tullut yhä vaikeammin hallittava laitaoikeiston menestyksen myötä. Venäjä on puuttunut vaaleihin ennennäkemättömän suoralla tavalla. Yhdysvalloissa vaalit voitti presidenttiehdokas, joka uhmaa maansa demokraattisia instituutioita.

Tässä maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman vuosikoosteessa tutkijat kertovat, miten demokratia selvisi vaalien supervuodesta ja mihin suuntaan vaalitulokset maailmaa vievät.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman on toimittanut Simo Ortamo. Äänitarkkailijana on Katri Koivula. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle

Syyriassa totutellaan uuteen aikaan ilman Assadin dynastiaa. Assadien yli 50 vuotta kestänyt valtakausi päättyi islamistisen Hayat Tahrir al-Sham -kapinallisryhmän, HTS:n, vallankumoukseen viikko sitten.

HTS:n ensipuheenvuorot ovat olleet maltillisen sovittelevia ja yhteistyötä korostavia. Lähi-idän asiantuntijan mukaan vielä on kuitenkin aikaista sanoa, minkä suunnan HTS lopulta ottaa. Se on kuitenkin selvää, että syyrialaiset eivät halua paluuta uuteen itsevaltaiseen järjestelmään.

Venäjälle Assadin hallinnon kaatuminen on arvovaltatappio. Se ei onnistunut pitämään liittolaistaan Assadia vallassa. Maa yrittää nyt sopia sotilastukikohtiensa säilyttämisestä Syyriassa.

Turkille Assadin kaatuminen oli sen sijaan myönteinen uutinen. Se toivoo Turkissa olevien miljoonien syyrialaispakolaisten pääsevän palaamaan kotiin ja kurdien kurittamisen helpottuvan.

Syyrian kemialliset aseet muodostavat edelleen riskin. Suomalaisasiantuntijan mukaan parasta olisi, jos Syyrian uudet vallanpitäjät tuhoaisivat ne ja sitoutuisivat toden teolla kemiallisten aseiden kieltosopimukseen.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Heikki Heiskanen, Erja Tuomaala ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Hjelm.

Onko Balkan päässyt vieläkään jaloilleen Jugoslavian hajoamissotien jälkeen? Maailman huomio on viime vuosina kiinnittynyt muualle ja Balkan on vähän kuin unohtunut junnaamaan paikalleen.

Alueella kytee edelleen kansanryhmien välisiä jännitteitä. Korruptio ja köyhyys ovat suuria ongelmia. Monet Länsi-Balkanin maat ovat pyrkineet tuloksetta EU:hun vuosikausien ajan ja pettyneet.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman viidennessä 60-vuotisjuhlavuoden erikoisjaksossa puhutaan Balkanista.

Ohjelman juontaa Teemu Juhola. Vieraina ovat ulkomaantoimittajat Minna Pye ja Tom Kankkonen. Äänitarkkailijoina ovat Katja Kostiainen ja Matias Puumala. Arkistotoimittajana on Sini Peura.

Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Itämeren turvallisuuspoliittisen tilanteen heikkeneminen haastaa myös Ahvenanmaan erityisasemaa. Suomessa on kansalaisaloitteessa jo vaadittu Venäjän Maarianhaminan konsulaatin lakkauttamista.

Konsulaatti valvoo Suomen ja Venäjän kahdenvälisen sopimuksen perusteella Ahvenanmaan demilitarisointia. Arvostelijoiden mukaan sopimus on vanhentunut. Ohjelmassa kuullaan asiantuntijoiden arviot, olisiko siitä irtautuminen ylipäätään kansainvälisoikeudellisesti mahdollista.

Lisäksi ohjelmassa kysytään ahvenanmaalaisilta, mitä he ajattelevat asemastaan nyt. Osaa ahvenanmaalaisnuorista vapaaehtoinen varusmiespalvelus näyttää kiinnostavan aiempaa enemmän. Asevelvollisuudesta ahvenanmaalaiset on vapautettu.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Pirjo Auvinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Panu Willman.

Suurvaltakilpailu ja geopoliittiset jännitteet ovat sysänneet ilmastotoimia monessa maassa taka-alalle.Vaikea tilanne näkyi myös tämänvuotisessa YK:n ilmastokokouksessa Bakussa.

Ohjelmassa haastateltavien asiantuntijoiden mukaan kansainvälisiä ilmastotoimia ja vihreää siirtymää hankaloittaa myös Trumpin paluu. Ensimmäisellä kaudellaan Trump veti Yhdysvallat pois Pariisin ilmastosopimuksesta.

Kansainvälisten ilmastoneuvotteluiden nihkeys tulee huonoon aikaan, sillä ilmastonmuutoksen voimistamat sään ääri-ilmiöt ovat alati näkyvämpiä ja tuhoisampia, kuten Espanjassa rankkasateiden aiheuttamat suurtulvat tänä syksynä.

Saksan Hampurissa tulviin ja muihin sään ääri-ilmiöihin varautumista pidetään esimerkillisenä. Ohjelmassa käydään Hampurissa selvittämässä, mikä on sienikaupunki, jollaiseksi Hampuri halajaa.

Lisäksi vieraillaan Väli-Amerikassa Costa Ricassa, jossa ympäristö- ja luontoarvot on yritetty yhdistää talouskasvuun.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Johanna Juntunen, Maria Tolsa ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala.

Maltillinen oikeisto taistelee elintilasta äärioikeiston ja populistipuolueiden rinnalla.

Britannian konservatiivit kärsivät kesällä rökäletappion ja äänestäjiä karkasi populistiselle Reform-puolueelle.

Ranskassa Tasavaltalaiset-puolue on kutistunut pikkupuolueeksi. Puoluekonkari Michel Barnier on vähemmistöhallituksen pääministeri, mutta joutuu hakemaan tuen äärioikeiston Kansalliselta liittoumalta.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa pohditaan maltillisen oikeiston tilaa ja kykyä uusiutua. Ohjelman on toimittanut Sampo Vaarakallio. Äänitarkkailijana on Panu Willman. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Donald Trumpin vaalivoitto herättää Euroopassa epävarmuutta. Trumpin sitoutuminen esimerkiksi Ukrainan tukemiseen ja puolustusliitto Natoon on epäselvää.

Trumpin tiedetään suhtautuvan penseästi kansainvälisiin yhteistyöelimiin ja järjestöihin, kuten EU:hun. Ensimmäisellä kaudellaan Trump väläytti Yhdysvaltain lähtöä puolustusliitto Natosta.

Ohjelmassa kuullaan yhdysvaltalaiset ja suomalaiset asiantuntija-arviot siitä, mitä Trumpin paluu merkitsee Euroopalle ja transatlanttisille suhteille. Lisäksi käydään läpi Suomen ja Euroopan valtiojohtajien reaktioita vaalitulokseen.

Ohjelman alussa kirjeenvaihtajamme raportoi Pennsylvaniasta tavallisten yhdysvaltalaisten tunnoista vaalituloksen jälkeen.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Iida Tikka, Sampo Vaarakallio ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Pasi Ilkka. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.