Maailmanpolitiikan arkipäivää

Gazan aselepo romuttui tällä viikolla Israelin aloitettua uudelleen sotatoimet. Useita satoja on kuollut Israelin iskuissa, joukossa lukuisia naisia ja lapsia.

Aselepo ei ehtinyt ensimmäistä vaihetta pidemmälle ja kesti vain pari kuukautta. Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu on perustellut sotatoimien jatkamista Hamasin ottamien panttivankien vapaaksi saamisella. Ohjelmassa haastateltavan israelilaisasiantuntijan mukaan Netanjahua motivoi kuitenkin enemmän oman poliittisen tulevaisuutensa turvaaminen.

Hamasin kynsissä on edelleen yli 50 panttivankia. Aselevon aikana Hamas ja Israel ehtivät vaihtaa vankeja. Ohjelmassa kuullaan vankeudesta vapautuneelta palestiinalaistoimittajalta, millaisissa oloissa vankeja pidetään.

Israelissa on myös niitä, joille Gazan aselevon romuttuminen on iloinen uutinen. Äärikansallismielisten joukossa Gazan katsotaan kuuluvan juutalaisille. Ohjelmassa kuullaan siirtokunta-aktiivia, joka valmistautuu jo matkailuvaunuin muuttamaan Gazaan.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on puhunut Gazasta Lähi-idän Rivierana, josta palestiinalaiset pitäisi siirtää muualle. Ohjelmassa haastateltavien yhdysvaltalaisten Lähi-itä -asiantuntijoiden mukaan Trumpin suunnitelma on toteuttamiskelvoton ja kansainvälisen oikeuden vastainen.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Vilma Romsi ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Kuuntele myös aiheeseen liittyviä aiempia MPA-jaksoja.

Holokaustiuhrista hylkiöksi: https://areena.yle.fi/podcastit/1-70869536

Hamasin panttivankien pitkittynyt piina: https://areena.yle.fi/podcastit/1-71538616

Afrikassa käydään Gazan ja Ukrainan varjossa kahta veristä sotaa. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa tarkastellaan tällä viikolla, miten Sudan ja Kongon demokraattinen tasavalta ovat ajautuneet väkivallan kierteeseen. Molempien maiden konfliktit ovat vaarassa levitä naapurimaihin.

Suurvaltoja  kiinnostavat suuret luonnonrikkaudet. Haastattelemamme hollantilaistutkija sanoo, että esimerkiksi Kongo haluaa mineraaliensa vastineeksi aseapua Yhdysvalloilta. Ulkomailla asuvat sudanilaiset seuraavat surullisina kotimaansa kaaosta. Kuulemme tuntoja Ruotsin sudanilaisyhteisöstä.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman toimittaa Erja Tuomaala ja tuottaa Paula Vilén. Äänitarkkailija on Tuomas Vauhkonen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko. Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Tasa-arvo ja naisten oikeudet ottavat maailmassa nyt takapakkia, naisten syrjinnän vastaisen Pekingin julistuksen 30-vuotisjuhlavuonna. YK:n mukaan viime vuosikymmeninä saavutettu edistys naistenoikeuksissa on jo paikoin uhattuna.

Britanniassa poliisi luonnehtii naisiin kohdistuvaa väkivaltaa jo kansalliseksi hätätilaksi. Ohjelmassa kuullaan, miten ruuhkautunut lontoolainen raiskauskriisikeskus on. Keskuksen johtajan mukaan nuorimmat uhrit ovat 5-vuotiaita.

Naisiin kohdistuvan vihan, väkivallan ja alistamisen kasvualusta on ajassamme entistä useammin sosiaalinen media. Siellä leviää avoimen naisvihamielisen materiaalin ohella myös hienovaraisempaa sisältöä, jossa korostetaan perinteistä naisroolia. Ohjelmassa haastateltavien tutkijoiden mukaan niiden taustalla on myös poliittista ideologiaa.

Lisäksi kuullaan, miten naisasia on joutunut vastatuuleen myös YK:ssa sekä jäänyt pandemian, sotien ja kriisien keskellä myös poliittisen päätöksenteon taka-alalle.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Kirsi Crowley, Satu Helin ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Katri Koivula. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Presidentti Donald Trump myllää myös Yhdysvaltain ulkopolitiikkaa.

YK:ssa USA asettui Venäjän tueksi Ukrainaa ja länsiliittolaisiaan vastaan.

Takinkääntö on herättänyt kysymyksiä, voiko Trumpin Yhdysvaltojen

tukeen enää luottaa ja kestääkö Nato Trumpin toiminnan. Etenkin Baltiassa on

huolta jättääkö Yhdysvallat Itä-Euroopan oman onnensa nojaan. Ohjelmassa

kuullaan, mitä Viron puolustusvoimien entinen komentaja tilanteesta ajattelee.

Britannialle on soviteltu muuttuvassa turvallisuusarkkitehtuurissa

suurempaa vastuuta Euroopan puolustuksesta. Ohjelmassa haastateltavan

brittiasiantuntijan mukaan Euroopassa pitäisi kyetä nyt käymään

tabu-keskusteluja Euroopan pitkäaikaisista turvallisuusrakenteista, kuten yli

70-vuotiaasta Natosta ja olla valmiutta muuttaa niitä tai jopa luoda uusia

samanmielisten liittoumia.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Kirsi

Crowley, Rain Kooli ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko.

Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Presidentti Donald Trump on lähtenyt miljardööri Elon Muskin kanssa karsimaan kovalla kädellä Yhdysvaltain julkishallintoa. Tuhansia liittovaltion työntekijöitä on irtisanottu. Arvostelijoiden mukaan Trump koettelee toiminnallaan presidentin vallan rajoja.

Epävarmuus tulevasta on mullistanut tuhansien liittovaltion työntekijöiden elämän. Ohjelmassa kuullaan erään Yhdysvaltain kehitysyhteistyöviraston, USAIDin työntekijän kokemuksia irtisanomispelon keskellä.

Lisäksi kysytään oikeusoppineen ja demokratiatutkijan arviot siitä, onko Yhdysvallat matkalla kohti perustuslaillista kriisiä. Tutkijoiden mukaan Trumpin toiminnassa huolettaa erityisesti kongressin yli käveleminen. Yhdysvaltain perustuslain mukaan ”rahapussivalta” eli päätösvalta, mihin liittovaltio rahojaan käyttää, kuuluu kongressille.

Asiantuntijoita huolestuttaa myös vaaleilla valitsemattoman, miljardööri Elon Muskin pääsy Yhdysvaltain vallan ytimeen. Musk joukkoineen on päässyt käsiksi yhdysvaltalaisten arkaluontoisiin tietoihin, kuten henkilötunnuksiin ja sosiaalimaksuihin.

Yhdysvaltain historiassa vallan rajojen koettelua on kuitenkin tapahtunut aiemminkin. Yhdysvaltain tutkimuksen professori kertoo ohjelmassa, miten esimerkiksi Thomas Jefferson käveli kongressin yli 1800-luvulla.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Juri von Bonsdorff ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Katri Koivula. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Saksassa vallan uskotaan vaihtuvan ensi viikon liittopäivävaaleissa. Mielipidekyselyiden mukaan suurimmaksi puolueeksi nousee kristillisdemokraattien CDU.

CDU:n johtaja Friedrich Merz haluaa vahvistaa Saksan roolia Euroopassa. Hän on luvannut ensimmäisenä päivänään liittokanslerina matkustaa sekä Varsovaan että Pariisiin.

Osin äärioikeistolainen Vaihtoehto Saksalle -puolue, AfD voi jopa kaksinkertaistaa kannatuksensa edellisvaaleista ja nousta Saksan toiseksi suurimmaksi puolueeksi.

AfD haluaa Saksan ulos EU:sta ja sulkea Saksan rajat. Puoluetta pidetään myös Venäjä-mielisenä. Ohjelmassa kuullaan AfD:n kannattajilta, mikä puolueessa vetoaa.

Saksan hallitusneuvotteluista ennakoidaan jälleen pitkiä. Ohjelmassa kysytään asiantuntijoilta, voiko AfD päästä myös hallitukseen vai pitääkö palomuuri, jolla on tähän asti estetty äärioikeiston hallitusvaltaanpääsyä.

Politiikan tutkijoiden mukaan merkkejä palomuurin heikentymisestä Saksassa jo on, sillä Merz on sanonut CDU:n voivan äänestää esimerkiksi maahanmuuttokysymyksissä samoin kuin AfD.

Maahanmuuton rajoittaminen on noussut Saksan päävaaliteemaksi useiden maahanmuuttajataustaisten tekemien hyökkäysten vuoksi. Viimeksi tällä viikolla afganistanilaismies ajoi auton väkijoukkoon Münchenissä.

Ohjelmassa pohditaan myös, ryhtyykö Saksa Merzin johdolla vahvistamaan asevoimiaan ja nostamaan puolustusmenoja. Merz kannattaa Ukrainan tukemista, mahdollisesti järeämminkin asein.

Suomalaistutkija arvioi ohjelman lopuksi, millaisilta Suomen ja Saksan suhteiden näkymät vaikuttavat, jos CDU voittaa. CDU:n sisarpuolue Suomessa on Kokoomus.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Katarina Baer ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Laura Koso. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Nousevien talouksien BRICS laajentui vuoden alussa jo kymmenen jäsenmaan ryhmäksi. Samalla ryhmä hakee rooliaan muuttuvassa maailmanjärjestyksessä.

BRICSin perustajiin lukeutuva Venäjä toivoo ryhmittymästä vastavoimaa lännelle. Tosiasiassa löyhä maaryhmä ei ole yksiniittisesti tukemassa Venäjää Ukrainan sodassa eikä halua BRICSille omaa valuuttaa.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on uhannut BRICS-maita 100 prosentin tuontitulleilla, jos maat etenevät osan ajamissa suunnitelmissa irtautua dollarista reservivaluuttana.

Ohjelmassa haastateltavan asiantuntijan mukaan Argentiinan ja Saudi-Arabian pakittaminen täysjäsenyydestä saattoi vauhdittua sen vuoksi, että ryhmän suunnasta ja mainevaikutuksesta on epävarmuutta.

Thaimaasta tuli tammikuussa BRICS-ryhmän kumppanimaa. Arvostelijoiden mukaan se on riskialtista, sillä BRICS voi kehittyä Thaimaan kannalta epäedulliseen suuntaan. Ohjelmassa haastateltavaa thaimaalaisprofessoria huolettaa, että BRICS vetää Thaimaan mukaan konflikteihin ja jännitteisiin, jotka eivät sille kuulu.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Heikki Heiskanen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Pasi Ilkka. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Onko maailma kuin holtiton vuoristorata? Yhteiset kansainväliset pelisäännöt murenevat. Moni asia askarruttaa, jopa pelottaa. Kuinka Suomi pärjää?

Tätä kysytään suorassa lähetyksessä Suomen ulkopolitiikkaa johtavalta tasavallan presidentti Alexander Stubbilta.

Studiossa myös Ulkopoliittisen instituutin uusi johtaja Hiski Haukkala, London School of Economicsin tutkija Helja Ossa, professori Hanna Tuominen, kirjailija-ohjaaja Juha Hurme ja filosofi Maija-Riitta Ollila. Lisäksi illan aikana kuullaan ihmisten tuntoja Suomesta ja maailmalta.

Kaksituntista suoraa keskustelua johdattelevat ulkomaantoimittajat Erja Tuomaala ja Sampo Vaarakallio. Ohjelman tuottaa Paula Vilén.

Kaakkoisaasialaisen Myanmarin sisällissota on jäänyt kansainvälisesti melko vähälle huomiolle.

Uusimmassa sotilasvallankaappauksesta on tasan neljä vuotta. Siviilijohtaja Aung San Suu Kyi tiimeineen passitettiin takaisin vankeuteen helmikuussa 2021. Kymmenen vuoden ajan virinnyt demokraattinen kehitys pysähtyi.

Vallankaappaus kiihdytti vuosikymmeniä jatkuneita sisäisiä sotia, ja syntyi myös uusi aseellinen ryhmä pääosin kaupunkilaisnuorista. Etniset armeijat ja oppositio ovat viime kuukausina saaneet valattua jo 40 prosenttia maasta.

Ohjelmassa kuullaan muun muassa Suomen Yangonin edustuston päällikön arvio maan tilanteesta. Lisäksi kysytään miten naapurimaat ovat yrittäneet vaikuttaa kehitykseen, joka uhkaa alueellista rauhaa.

Ohjelman on toimittanut Sari Taussi. Äänitarkkailija on Panu Willman ja tuottaja Paula Vilén.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump haluaa Kiinan kanssa diilin, joka tasaisi maiden keskinäistä kauppaa. Kiina on kauppasuhteissa selvästi niskan päällä. Trumpin mukaan Kiina käyttää Yhdysvaltoja hyväkseen.

Tästä huolimatta Trump on kehunut suhteitaan Kiinan presidenttiin Xi Jinpingiin hyviksi. Trump kutsui myös Xin virkaanastujaisiinsa. Ohjelmassa kuultavien asiantuntijoiden mukaan maiden suhteissa on menossa kuherruskuukausi, joka voi kuitenkin jäädä lyhyeksi.

Kiina on varautunut Trumpiin ja mahdollisiin tuontitulleihin huomattavasti paremmin kuin Trumpin ensimmäisellä kaudella. Työkalupakissa on esimerkiksi vastatulleja ja mahdollisesti kriittisten mineraalien myyntirajoituksia.

Kiinan vastatoimista tuoretta kokemusta on Liettualla. Se joutui Kiinan hampaisiin sallittuaan Taiwanin edustuston Vilnaan muutama vuosi sitten. Ohjelmassa käydään selvittämässä Liettuassa, millaisten Kiinan kostotoimien keskelle se joutui.

Taiwan-kysymys luo jännitettä myös Yhdysvaltain ja Kiinan suhteisiin. Trump ei halua Kiinan uhittelevan Taiwania sodalla, eikä joutua vedetyksi mukaan uuteen sotilaalliseen konfliktiin.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa selvitellään, mihin suuntaan maailman kahden suurimman talouden suhteet ovat Trumpin myötä kehittymässä.

Ohjelman ovat toimittaneet Jani Parkkari ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Sarkkinen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle