Ukrainan drooni-iskut Venäjälle kuun alussa aiheuttivat miljardien kalustotuhot Venäjän asevoimille. Pommi- ja tutkavalvontakoneisiin kohdistuneet iskut toteutettiin halvoilla, muutaman satasen maksavilla drooneilla.

Ukraina on noussut Venäjän hyökkäyssodan myötä merkittäväksi droonivalmistajaksi. Sen tavoitteena on valmistaa kuluvana vuonna jopa kolme miljoonaa droonia. Ohjelmassa käydään Kiovassa tutustumassa yhteen Ukrainan lukuisista droonivalmistajista.

Ohjelmassa haastateltavien asiantuntijoiden mukaan iskut osoittivat Ukrainalta kekseliäisyyttä ja kyvykkyyttä. Samalla Ukraina näytti venäläisille, että syvälläkään Venäjällä ei olla turvassa drooneilta.

Moderni sodankäynti drooneineen edellyttää ketteryyttä ja nopeaa muutoskykyä alan toimijoilta. Suomessa yli 40 yritystä ja tutkimuslaitosta tekee yhteistyötä Digital Defence ekosyysteemiksi. Suomesta löytyy jo maailman huippuosaamista droonin havaitsemis- ja torjuntajärjestelmien valmistamisessa. Sensofusion-yhtiön toimitusjohtaja arvioi ohjelmassa, mihin suuntaan droonit ovat parhaillaan kehittymässä ja kuinka tähän vastata.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Maxim Fedorov ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Pohjois-Korea on taistellut jo useita kuukausia Venäjän rinnalla Ukrainaa vastaan. Yli 10 000 pohjoiskorealaista sotilasta on sotinut rintamalla. Lisäksi maa on toimittanut Venäjälle tuhansia kontillisia sotilaskalustoa - YK-pakotteita uhmaten.

Vastineeksi Pohjois-Korea on saanut teknologiaa, ruokaa sekä arvokasta kokemusta nykyaikaisesta sodankäynnistä. Pohjois-Korea onkin vakuuttanut seisovansa Venäjän rinnalla paitsi Ukrainan suhteen myös muissa kansainvälisissä kysymyksissä.

Tavalliselle pohjoiskorealaiselle liittolaisuus Venäjän kanssa jää kuitenkin kaukaiseksi, sillä elinolot itsevaltaisessa maassa ovat yhä karut. Ohjelmassa kuullaan kahden pohjoiskorealaisen loikkarin tarinat.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Mika Mäkeläinen, Erja Tuomaala ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Pasi Ilkka. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Trumpin hallinto haluaa karkottaa Yhdysvalloista vuodessa jopa miljoona siirtolaista. Osa halutaan viedä kolmansiin maihin kuten El Salvadoriin ja Etelä-Sudaniin.

Ohjelmassa käydään El Salvadorissa kuulemassa, millaisiin oloihin Yhdysvalloista karkotetut sikäläisissä vankiloissa joutuvat. Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan useita on karkotettu riittämättömin perustein.

Tunnetuin El Salvadoriin karkotetuista, Marylandin osavaltiossa asuva Kilmar Abrego Garcia poistettiin maasta ilman rikossyytä, teknisen virheen vuoksi. Korkein oikeus on edellyttänyt Trumpin hallintoa auttamaan hänen palauttamisessaan; näin ei kuitenkaan ole tapahtunut.

Siirtolaislainsäädännön asiantuntijoiden mukaan Trumpin hallinto uhmaa monessa maahanmuuttopolitiikan kiristystoimessaan nyt Yhdysvaltain perustuslakia. Se on ennätykselliseen tahtiin antanut presidentin asetuksia siirtolais- ja maahanmuuttopolitiikan kiristämiseksi. Monet toimista ovat parhaillaan oikeuslaitoksen punnittavina.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa käydään läpi, millaisessa myllerryksessä Yhdysvaltain maahanmuutto- ja siirtolaispolitiikka nyt on. Ohjelman ovat toimittaneet Vilma Romsi ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Hjelm. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Maailmanpoliittiset jännitteet kuumentavat tilannetta myös pohjoisilla, arktisilla alueilla. Sen jälkeen kun Venäjä aloitti täysimittaisen hyökkäyssodan Ukrainassa, Norjaan kuuluvilla Huippuvuorilla on nähty useita provokatiivisia Venäjän tempauksia.

Venäjä on pitänyt Huippuvuorilla esimerkiksi Voitonpäivän paraateja, vaikka historiallisia perusteita tälle ei ole. Ohjelmassa kuullaan kirjeenvaihtajan raportti Huippuvuorilta tämänvuotisen paraatin keskeltä ja kysytään paikallisilta, miten jännitteet arjessa näkyvät.

Ohjelmassa haastateltavien asiantuntijoiden mukaan Venäjä provosoi tarkoituksellisesti Norjaa ja levittää omaa narratiiviaan Huippuvuorista. Toisin kuin Venäjä toisinaan antaa ymmärtää, saariryhmä kuuluu yksiselitteisesti Norjalle, eikä ole demilitarisoitu.

Norjalaistutkijan mukaan Norjan hallituksen pitäisi avoimemmin puhua turvallisuushuolistaan Huippuvuoriin liittyen. Yksi huoli on, että Venäjä masinoisi alueelle matalan intensiteetin konfliktin, joka kärjistyisi.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Jenny Matikainen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Katri Koivula. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Romanialaiset äänestävät tänä viikonloppuna itselleen uuden presidentin, katsannoltaan joko äärinationalistisen Trump-fanin tai Eurooppa-mielisen pormestarin. Asiantuntijoiden mukaan vaaleissa äänestetäänkin paitsi presidentistä, myös koko Romanian suunnasta.

Hienoisena ennakkosuosikkina vaaleihin lähtee äärinationalistinen George Simion, joka voitti ensimmäisen kierroksen selvästi. Hänet haastaa Bukarestin pormestari Nicușor Dan. Ohjelmassa kuullaan romanialaisilta vaalinalustuntoja ja selviää, mikä EU:hun penseästi suhtautuvassa Simionissa kansaan vetoaa.

Romanialaistaustainen palkittu korruptiontorjunnan asiantuntija arvioi ohjelmassa, että Romanian populistinen äärioikeisto ratsastaa korruption vastaisuudella, vaikka käytännön näytöt korruptiontorjuntatyössä ovat vähäiset. Puolueen ensimmäinen ehdokas ja koko vaalien ensimmäinen kierros viime vuoden lopussa hylättiin Venäjän vaalisekaantumisen vuoksi.

EU:hun penseästi suhtautuva Simion kerää kannatusta siitä huolimatta, että Romania on vaurastunut EU-jäsenenä selvästi. Romaniaa pitkään seurannut toimittaja arvioi, että EU on epäonnistunut saamaan viestiä läpi siitä, miten paljon Romaniaa EU-jäsenyys on auttanut maan talouskasvussa ja kehityksessä.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa pohditaan, millaisessa tienhaarassa Romania vaaleissa nyt on. Sen ovat toimittaneet Teemu Juhola ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Katri Koivula. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Tällä viikolla on juhlittu toisen maailmansodan päättymistä 80 vuotta sitten. Voitonpäivän juhlallisuuksia varjosti Euroopassa maailmantilanteen epävakaus ja huoli transatlanttisten liittolaissuhteiden tulevaisuudesta.

Ohjelmassa kuullaan kirjeenvaihtajan raportti Britannian voitonjuhlista. Siinä selviää, mikä brittejä ajassamme nyt huolettaa. Brittiläinen sotakirjailija näkee ajassamme yhtäläisyyksiä toiseen maailmansotaan.

Yhdysvalloissa nimekäs ulkopolitiikan asiantuntijoiden joukko varoittaa avoimessa kirjeessään maansa epädemokraattisesta suunnasta. Yksi allekirjoittajista, korkea-arvoinen yhdysvaltalaisdiplomaatti arvioi ohjelmassa, että Donald Trump uhkaa tehdä Yhdysvalloista maailman epävakauden lisääjän.

Ulkopoliittisen instituutin tuoreessa raportissa annetaan EU:lle selviytymisohjeita menossa olevaan maailmanpoliittiseen myllerrykseen. EU:ta patistetaan pitämään kiinni sääntöperustaisesta maailmanjärjestyksestä ja vahvistamaan omia kyvykkyyksiään sekä yhteyksiä samanmielisten maiden kanssa globaalissa etelässä ja muualla.

Yksi raportin laatijoista sanoo ohjelmassa, että ensimmäisenä on syytä ymmärtää, että transatlanttisissa suhteissa muutos on pysyvä, eikä Yhdysvallat Trumpinkaan jälkeen tule sitoutumaan entiseen tapaan Euroopan turvallisuuteen.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa pohditaan, millaiseen aikaan maailma on nyt siirtymässä ja millaisia yhtäläisyyksiä ajassamme on toiseen maailmansotaan. Ohjelman ovat toimittaneet Kirsi Crowley ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Sarkkinen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Yhdysvalloissa Trumpin hallinto on ryhtynyt leikkaamaan yliopistojen rahoitusta. Leikkauksia ja rahoitusjäädytyksiä on perusteltu juutalaisvastaisuuden kitkemisellä.

Arvostelijoiden mukaan se on kuitenkin vain tekosyy yliopistojen rankaisemiseen, sillä perimmäinen motiivi olisi yrittää saada yliopisto-opetus hallinnon ideologiaa tukevaksi.

Ohjelmassa haastatellaan lukuisia yhdysvaltalaisprofessoreita, miten Trumpin hallinnon leikkaukset heidän yliopistoissaan näkyvät. Lisäksi kaksi Suomessa toimivaa professoria arvioi, kuinka Yhdysvaltain yliopistojen kuristamisella on myös rajat ylittäviä vaikutuksia.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa pohditaan, mitä yliopistojen leikkaukset ovat Yhdysvalloille tekemässä. Ohjelman ovat toimittaneet Juri von Bonsdorff ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Panu Willman.

Presidentti Donald Trump on toistuvasti puhunut Kanadasta mahdollisena Yhdysvaltain 51. osavaltiona. Trumpin uhmakkaat laajentumispuheet ja tuontitullit ovat mullistaneet Kanadan vaaliasetelmat.

Kanadalaiset ovat kannatuskyselyiden mukaan äänestämässä vaalivoittoon nykyisen pääministeripuolueen, liberaalit, jotka ovat tiukasti nousseet puolustamaan Kanadan valtiosuvereniteettia. Ohjelmassa kuullaan kanadalaisäänestäjien tuntoja vaalien alla.

Ohjelmassa haastateltavien kanadalaisasiantuntijoiden mukaan konservatiivit ovat epäonnistuneet vastaamaan Trumpin mullistamaan poliittiseen tilanteeseen. Vielä vuoden alussa, ennen Trumpin virkaanastumista näytti, että oppositiossa olevat konservatiivit purjehtivat vaaleissa selvään voittoon.

Lopuksi kysytään kanadalaiselta arktisen alueen tutkijalta, miten jännitteisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa Suomi ja Kanada voisivat paremmin tehdä yhteistyötä arktisella.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Ilmari Reunamäki ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Katri Koivula. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Katolisen kirkon johtaja paavi Franciscus on kritisoinut presidentti Donald Trumpin hallinnon maahanmuuttopolitiikkaa massakarkotuksineen. Samalla myös osa yhdysvaltalaisista katolilaisista arvostelee paavia liian vapaamieliseksi.

Ohjelmassa kuullaan paavia arvostelevan yhdysvaltalaisjärjestön edustajalta, miksi järjestö katsoo paavin epäonnistuneen kirkkoisänä. Järjestö on avoimesti Trumpin politiikan puolella.

Yhdysvaltalaistutkijan mukaan viime vaaleissa katoliset tukivat sankoin joukoin Trumpia. Tutkimusnäyttöä on myös siitä, että Yhdysvalloissa nuoremmat sukupolvet, etenkin miehet, ovat palaamassa perinteisempään ja konservatiivisempaan katolilaisuuteen.

Ohjelmassa käydään Vatikaanissa Pietarinkirkon aukiolla kysymässä katolilaisten ajatuksia paavistaan. Lisäksi kuullaan katolilaisuuden asiantuntijoilta Italiasta ja Suomesta, mihin suuntaan paavi Franciscus on kirkkoa vienyt.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Jenna Vehviläinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Mikko Kymäläinen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Grönlanti on joutunut keskelle Trumpin Yhdysvaltain laajentumispyrintöjä. Trumpin uhittelujen keskellä Grönlanti ja Tanska ovat tiivistämässä yhteistyötään.

Ohjelmassa kuullaan, mitä Trump Grönlannista oikein haluaa. Lisäksi selvitetään, mitä Tanskassa ja Grönlannissa ajatellaan Trumpin puheista.

Asiantuntijoiden mukaan Trump ei uhkaa valloituspuheillaan vain Grönlantia ja Tanskaa, vaan koko kansainvälistä järjestystä.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Karoliina Kantola ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Mikko Kymäläinen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.