Maailmanpolitiikan arkipäivää

Israelissa enemmistö kansasta syyttää pääministeri Benjamin Netanjahua siitä, että Hamas onnistui verisessä terrori-iskussaan. Gazan sodan keskelläkin Israelissa vaaditaan nyt vastauksia tiedustelun epäonnistumiseen, ja osa haluaa pääministerin eroavan.

Ohjelmassa kuullaan israelilaisilta, millaisella vedenjakajalla he katsovat maansa nyt olevan, ja miten sota näkyy israelilaisia ja palestiinalaisia yhdistävässä perinteikkäässä rauhankoulussa.

Lisäksi selviää, kuinka luja tuki Israelille herättää Yhdysvalloissa jo arvostelua, myös amerikanjuutalaisissa.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Sampo Vaarakallio ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Hyökkäyssota Ukrainaan horjuttaa Venäjän asemaa Keski-Aasiassa. Alueen entiset neuvostotasavallat eivät ole asettuneet tukemaan sodassa Venäjää eivätkä ole tunnustaneet Ukrainalta vallattuja alueita Venäjän osiksi. Ohjelmassa haastateltavien asiantuntijoiden mukaan sota onkin etäännyttänyt Keski-Aasian maita Venäjästä. Esimerkiksi Kazakstanissa osa kansalaisista kyseenalaistaa jo Venäjän vaikutusvallan alueella.

Ohjelmassa kuullaan raportit sekä Kazakstanista että Venäjältä, jossa miljoonat keskiaasialaiset siirtotyöläiset ovat merkittävä työvoima. Lisäksi selviää, miten voi Venäjän ympärilleen kokoama kollektiivisen turvallisuussopimuksen järjestö Ukrainan sodan keskellä.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Heikki Heiskanen, Simo Ortamo ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Pasi Ilkka. Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Slovakia sai tällä viikolla hallituksen, jota johtaa Venäjä-myönteinen Robert Fico. Hän haluaa lopettaa Slovakian aseavun Ukrainalle ja patistaisi Ukrainan rauhanneuvotteluihin Venäjän kanssa pikimiten. EU:ssa hänen Venäjä-mielinen hengenheimolaisensa on Unkarin Victor Orbán.

Ohjelmassa pohditaan, kuinka käy EU:n yhteiselle Ukrainan tukirintamalle. Lisäksi kysytään Kremlin vaikutuspyrkimyksiä tutkineelta, miten Venäjä yrittää vaikuttaa ensi vuoden europarlamenttivaaleihin nyt, kun pakotteet vaikeuttavat poliitikkojen suoraa rahallista tukemista.

Ohjelmassa kuullaan myös, kuinka Latviassa on padottu Kreml-mielisen, korruptiosta tuomitun oligarkin valtaa. Hänen puolueensa istuu Latvian hallituksessa, vaikka miestä on sanottu Latvian turvallisuusuhaksi.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Markus Kuokkanen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Pasi Ilkka. Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Palestiinalaisten äärijärjestö Hamasin raaka yllätyshyökkäys Israeliin syöksi Lähi-idän taas sotaan. Israel on tehnyt Gazaan viikon ajan tuhoisia ilmaiskuja, ja sadat tuhannet ihmiset ovat jättäneet kotinsa. Ohjelmassa haastateltavien asiantuntijoiden mukaan Israel syyllistyy nyt kansainvälisen oikeuden vastaisesti siviilien kollektiiviseen rankaisemiseen.

Siviileistä ei välitä Hamaskaan, sillä äärijärjestö pitää panttivankinaan yli sataa Israelista sieppaamaansa ihmistä. Ohjelmassa kuullaan millaisen painajaisen keskellä siepattujen omaiset nyt ovat.

Lisäksi kysytään asiantuntijoilta, miksi Israelin kyvykkäinä pidetyt turvallisuusorganisaatiot eivät pystyneet estämään terrori-iskua ja hävisikö Hamasin hyökkäyksen myötä viimeinenkin toive itsenäisestä Palestiinan valtiosta.

Ohjelman ovat toimittaneet Antti Kuronen, Vilma Romsi ja Paula Vilén. Äänitarkailijana on Marko Vierikko. Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Valko-Venäjä on Ukrainan sodan myötä ajautunut entistä tiukemmin Venäjän syliin. Putin käyttää Valko-Venäjän aluetta hyökkäyssotansa tukena. Putinille itsevaltainen johtaja Aljaksandr Lukashenka onkin hyödyllinen liittolainen, joka tekee niin kuin Putin käskee. Oppositio on nujerrettu ja elää valtaosin maanpaossa Liettuassa. Siellä heihin on alettu suhtautua aiempaa epäilevämmin, mahdollisena turvallisuusuhkana.

Ohjelmassa tavataan Vilnassa asuvia, Valko-Venäjän hirmuhallintoa paenneita sekä kuullaan asiantuntijoilta, millaiset ovat demokraattisen muutoksen mahdollisuudet Valko-Venäjällä.

Ohjelman ovat toimittaneet Teemu Juhola, Saana Uosukainen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Hjelm. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Vieraslajit ovat maailmanlaajuinen ja kasvava ongelma. YK:n tuoreen raportin mukaan ne aiheuttavat vuodessa jo yli 400 miljardin euron kustannukset. Ohjelmassa haastateltavien YK-raportin laatijoiden mukaan vieraslajien pysäyttäminen vaatii paljon nykyistä enemmän kansainvälistä yhteistyötä.

Ohjelmassa selviää, kuinka vieraslajit edesauttoivat Havaijin kesän tuhoisaa maastopaloa ja miten Italiassa yritetään taklata vieraslajiravun ongelmia kalastamalla sitä ruoaksi. Lisäksi kysytään suomalaisasiantuntijalta, kuinka iso vieraslajiongelma meillä on.

Ohjelman ovat toimittaneet Johanna Juntunen, Jenna Vehviläinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Pasi Ilkka. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Venäjällä on kulunut jo vuosi siitä, kun presidentti Vladimir Putin julisti osittaisen liikekannallepanon. Lisäsotilaiden saaminen rintamalle ei kuitenkaan ole ratkaissut sotaa. Sodan pitkittyessä Putinin arvioidaan laskevan myös sen varaan, että länsi väsyy Ukrainan tukemiseen.

Ohjelmassa pohditaan, millainen on Putinin pitkä peli Ukrainassa, joka ulottuu kauas Ukrainan rajojen ulkopuolellekin. Lisäksi kysytään asiantuntijoilta, kuinka vakaa on Putinin itsensä asema sodan venyessä.

Ohjelman ovat toimittaneet Heikki Heiskanen, Simo Ortamo ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Pasi Ilkka. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Ukrainan kesän alussa alkanut vastahyökkäys on edennyt hitaammin kuin moni toivoi. Asiantuntijoiden mukaan Venäjä ehti tehdä puolustuslinjoista laajoine miinoituksineen niin vahvat, ettei nopea eteneminen ole ollut mahdollista.

Ohjelmassa pohditaan, miten käy vastahyökkäykselle nyt, kun syksy ja talvi jo kolkuttelevat ovella. Lisäksi kysytään, kuinka sitoutunut länsi on Ukrainan tukemiseen. Ohjelmassa kuullaan myös raportti ukrainalaisten tunnoista pitkittyvän sodan keskellä.

Ohjelman ovat toimittaneet Antti Kuronen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Mikko Kymäläinen. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Ranskassa tuli tällä viikolla voimaan musliminaisten käyttämän abaya-asun kielto julkisissa kouluissa. Ranskan hallitus sanoo haluavansa vaalia maan sekulaarisuutta; arvostelijoiden mukaan musliminaisilta viedään mahdollisuus itse valita vaatetuksensa. Myös Tanskassa on pohdittu hiljattain huivikieltoa peruskouluihin.

Ohjelmassa kuullaan raportit Ranskasta ja Tanskasta sekä kysytään asiantuntijoilta, miksi musliminaisten pukeutuminen herättää niin paljon intohimoja Euroopassa.

Ohjelman ovat toimittaneet Annastiina Heikkilä, Karoliina Kantola, Jari Mäkinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Joonatan Kotila. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Ruotsi on joutunut islamistiterroristien silmätikuksi maassa tehtyjen useiden Koraanin polttamisten vuoksi. Ruotsi onkin nostanut terroriuhkatasoaan korkeimmilleen vuosikausiin.

Ohjelmassa haastateltava terrorisimitutkija Magnus Ranstorp pitää Ruotsin turvallisuustilannetta vaikeimpana koko monikymmenvuotisella urallaan. Asiantuntijoiden mukaan Koraanin polttamisilla halutaan vaikuttaa myös Ruotsin Nato-prosessiin.

Ohjelmassa pohditaan, miltä näyttävät Ruotsin turvallisuustilanne ja Nato-tie Koraanin polttamistempausten keskellä. Lisäksi kuullaan, miten Tanska yrittää ratkaista Koraanin polttamisongelman.

Ohjelman ovat toimittaneet Pirjo Auvinen, Karoliina Kantola ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Laura Koso. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle