Maailmanpolitiikan arkipäivää

Putinin Venäjä on rakentanut vuosia itselleen myötämielistä joukkoa Euroopan radikaalioikeistosta. Se on tukenut miljoonilla eri maiden populistisia oikeistopuolueita, mutta tavoittelemaansa yhtenäistä rintamaa se ei Ukrainan sodan taakse niistä ole saanut. Ohjelmassa käydään läpi, miten sota Ukrainassa jakaa Euroopan radikaalioikeistoa. Lisäksi kuullaan raportit Ranskasta ja Serbiasta, joissa molemmissa äärioikeistolla on likeiset Venäjä-suhteet.

Ohjelman ovat toimittaneet Teemu Juhola, Jari Mäkinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Venäjän hyökkäyssota on pannut myös kehitysyhteistyön palikat monessa länsimaassa uuteen asentoon. Panostuksia on osassa Eurooppaa siirretty Ukrainan auttamiseen. Näin aikoo toimia myös Suomi.

Ohjelmassa pohditaan, miten käy kehitysyhteistyön ukrainalaisten hädän keskellä. Kuullaan myös, mitä kenialainen kehitysyhteistyökumppani ajattelee Suomen kehitysapuleikkaussuunnitelmista. Lisäksi käydään Meksikossa tutustumassa yhden naisen alkuun panemaan kehitysprojektiin, joka on kohentanut kyläyhteisön elinoloja.

Ohjelman ovat toimittaneet Johanna Juntunen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Nopeasti vaihtuvat sään ääri-ilmiöt ovat kurittaneet erityisesti tänä kesänä Eurooppaa.

Monissa maissa on ryhdytty toimiin sään aiheuttamien haittojen torjumiseksi.

Maailmanpolitiikan arkipäivää-ohjelmassa tarkastellaan tällä viikolla sitä, miten kaupunkeja rakennetaan turvallisemmiksi Hollannissa ja miten Alpeilla opetellaan varautumaan kuivuuteen. Vesi on myös vallan ja diplomatian väline.

Ohjelman toimittavat Jari Mäkinen ja Erja Tuomaala. Äänitarkkailija on Matias Puumala

Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Arktinen alue kiinnostaa suurvaltoja yhä enemmän nykyisessä jännityneessä maailmantilanteessa. Kiina ei ole arktinen valtio, mutta se on viime vuosina aktivoitunut pohjoisessa.

Tässä Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa tarkastellaan arktisen suurta peliä, kuten sitä, mitä Kiina pohjoisessa tavoittelee.

Ohjelman toimittaa Erja Tuomaala. Äänitarkkailijana on Pasi Ilkka.

Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Eutanasiaan ja kuolinapuun liittyvät lait ovat viime vuosina edenneet länsimaissa. Tuoreimpana Portugali laillisti eutanasian tänä keväänä. Eutanasiapolitiikassa edelläkävijänä pidetään Hollantia, joka hiljattain päätti sallia eutanasian tiukoin ehdoin myös alle 12-vuotiaille. Ohjelmassa kuullaan raportti Hollannista. Lisäksi kysytään miltä eutanasialain saamisen mahdollisuudet näyttävät nyt Suomessa, jossa kansalaisaloite eutanasian sallimiseksi kaatui eduskunnassa vuonna 2018.

Ohjelman ovat toimittaneet Sampo Vaarakallio ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Kiina dominoi vihreän siirtymän teknologioita aurinkopaneeleista akkuihin. EU:n vihreä siirtymä eli irtautuminen fossiilienergiasta nojaakin vahvasti Kiinaan. Ohjelmassa haastateltavien asiantuntijoiden mukaan EU on vähintään vuosikymmenen Kiinaa jäljessä, mutta kiveen hakattu ei Kiinan valta-asema ole, kunhan Eurooppa alkaa ripeästi kehittää omaa tuotantoaan.

Ohjelmassa käydään myös Unkarissa, jonne valmistuu parhaillaan Euroopan suurin akkutehdas, tosin kiinalaisvoimin. Lisäksi kuullaan, miten Suomi voisi parantaa omaa huoltovarmuuttaan kriittisissä raaka-aineissa.

Ohjelman ovat toimittaneet Jani Parkkari ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Nato-maat ovat sopineet puolustuksen vahvistamisesta Vilnan huippukokouksessaan. Ukrainan pettymykseksi sille ei herunut Vilnasta selvää Nato-jäsenyysaikataulua. Ruotsi sen sijaan helpottui, kun Turkki lupasi viimein hyväksyä maan Nato-jäsenyyden.

Ohjelmassa kysytään asiantuntijoilta, millaiselta näyttää Nato ja sen Ukraina-suhde Vilnan jälkeen. Lisäksi kuullaan, mitä Suomi ajattelee omasta roolistaan puolustusliitossa.

Ohjelman on toimittanut Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Maailmanpolitiikan arkipäivää osallistuu radio 1:n Juurien kesä -teemaan.

Nostalgia on poliittisena viestinä hyvin voimakas ja paljon käytetty. Erityisesti populistiset liikkeet viittaavat vanhoihin hyviin aikoihin, jotka tulee saada takaisin.

Nykymenoa pidetään rappiollisena ja mennyttä aikaa muistellaan hyveellisenä, turvallisena ja vakaana.

Maailmanpolitiikan arkipäivää pohtii nostalgiaa poliittisen viestinnän keinona.

Toimittaja on Sampo Vaarakallio. Äänitarkkailija on Tuomas Vauhkonen. Kuva: Tuula Laukkanen, Yle.

Maailmanpolitiikan arkipäivää osallistuu radio 1:n Juurien kesä -teemaan.

Norjassa julkistettiin kesäkuun alussa totuus- ja sovintokomission raportti. Siinä käsitellään saamelaisten sekä Norjaan aiemmin muuttaneiden suomalaisten pakko-norjalaistamista. Ohjelmassa kuullaan, miten norjalaistamispolitiikkaa jyrättiin läpi, sekä mitä seurauksia sillä on saamelaisten, kveenien ja metsäsuomalaisten elämään yhä tänä päivänä.

Toimittaja on Sari Taussi. Äänitarkkailija on Anders Johansson. Kuva: Tuula Laukkanen, Yle.

Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan varjossa jatkuu maan vähemmistökielien hiljainen näivettyminen. Venäjällä on valtava kirjo kieliä, mutta kaupungistuminen ja muuttoliike syövät yhä nopeammin pieniä kieliryhmiä. Ohjelmassa vieraillaan Karjalan ja Komin tasavalloissa kuulostelemassa, mitä kuuluu sukukielillemme. Sen on toimittanut Ylen Venäjän-kirjeenvaihtaja Heikki Heiskanen. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle