Metsäradio

Moottorikelkkailu on suosittu harrastus, mutta sitäkään ei kannata aloittaa ihan kylmiltään. Kelkan ja varusteiden lisäksi kannattaa tarkistaa myös oma asenne ennen metsään tai jäälle menoa. Joensuulainen Petri Mononen antaa seuraavaksi muutaman hyvän vinkin aloittelijoille. Kokeneella kelkkailijalla on useita moottorikelkkoja, joihin oli tutustumassa Lea Joutsensaari.

Oikea talvi lumipyryineen ja paukkupakkasineen on jatkunut etelärannikolla seitsemättä viikkoa. Kun lämpötila sunnuntaina kipusi ensi kertaa yli kuukauteen plusasteille, kuului pihapiiristä ensi kertaa kunnon kevätsoittoa. Kuusi-, tali- ja sinitiaiset helkyttivät, käpytikat tappelivat reviiriensä rajoista, punatulkut ja viherpeipot hyrisivät uusin äänin. Keväänodotuksen kaunein soitto on sittenkin mustarastaan hento, vain vierestä kuuluva hyväntuulinen jokeltelu. Muutaman viikon päästä se kasvaa kuulaaksi huilukonsertiksi, josta totisesti kannatti maksaa läpi talven satoja euroja siementen, pähkinöiden ja muiden linnunruokien muodossa. Pertti Koskimies kuunteli ja äänitti sunnuntaina kevään ensisoittoa kotipihallaan.

Pakkanen paukkuu nyt nurkissa ja järvien jäälakeudet ovat auki kalastajille. Monet kalastajat pitävät verkkoja jään alla pyytämässä saalista ja näiden pyyntivälineiden kokemisesta syntyy mukavaa puuhastelua talvipäiville. Kauden alussa talviverkot uitetaan jään alle mitä erilaisin keikoin, yksi niistä on uittolauta joka loikkii jään alla jousen avulla kuin jättiläissammakko - puoli meriä kerralla eteenpäin. Jousi viritetään lähtöavannon reunalta useita kertoja muovinarun avulla, jotta uittolauta saadaan tarpeeksi kauas. Saimaalla on tunnetusti paljon tarinoita ja rannassa niitä tarjoaa lisää kohti taivasta kurkottava järkälemäinen kuusi. Mutta ensin jäälle virittelemään uittolautatarinoita. Paikalla olivat Risto Eronen ja Asko Hauta-aho.

Lahden Kariniemi on upea luontokeidas lähellä kaupungin keskustaa. Talvellakin siellä kannattaa retkeillä, koska näkemistä riittää monella tasolla. Helmikuussa oli aika tutkia puiden runkoja ja etsiä todellinen elämän pesä - raita. Professori Heikki Setälä ja toimittaja Juha Laaksonen miettivät seuraavaa siirtoa Lahden Kariniemessä.

Kauan sitten puusukset tehtiin itse oman metsän haavoista. Näitä taideteoksia tulee vielä eteen harvakseltaan ja aina niistä huokuu mennyt aikakausi. Vanhat puusukset haetaan nyt Metsäradioon pienen ladon orsilta, jossa ne ovat olleet koskemattomina vuosikymmenien ajan. Harmaiden suksien pinnassa ei ole koskaan ollut maalia ja pohjasta on terva kulunut pois jo aikoja sitten. Pitkästä aikaa sukset saavat kosketuksen valkoiseen lumeen Nastolan Järvistenkylällä, näin niistä kertoi Erkki Salonen.

Metsäradiossa palataan tammikuisen lumimyrskyn tunnelmiin jossa pääkaupunkiseudun asukkaita pyydettiin välttämään liikkumista ulkosalla. Juha Laaksonen kuitenkin lähti selvittämään millaisesta tuiskusta oli kyse. Lumipiiskan menoa kannattaa aluksi katsella meren rannalta, pienen pukukopin suojasta.

Väitetään, että Suomen kansa on ulkonaliikkujakansaa. Kuluneen vuoden aikana väitteeseen on ollut helppo uskoa: kansallispuistot pullistelevat väkeä, ja perheisiin on hankittu ennennäkemättömän innokkaasti koiria lemmikeiksi, joita sitten ulkoilutetaan erityisesti lähimetsissä. Korona on pakottanut monet neljän seinän sisälle, joten virkistystä haetaan luonnosta.

Suomen ympäristökeskuksessa työskentelevä ja Metsäradion kuuntelijoillekin tuttu biodiversiteettiasiantuntija Riku Lumiaro esittääkin, että jokaiseen lähiöön pitäisi saada oma luontopolku. Miltäs sellainen kuulostaisi?

Lappeenrannassa, noin viiden kilometrin päässä kaupungin keskustasta on poikkeuksellisen mielenkiintoinen lähde. Lähteen vesi on hyvin rautapitoista. Lisäksi siitä pulpuuaa epämiellyttävän hajuista rikkivetyä. Lähde löytyi vuonna 1802 eli 219 vuotta sitten. Veden uskottiin olevan terveysvettä, joka parantaisi monet vaivat luulotaudista peräpukamiin. Vuosien aikana lähde unohtui metsään, kunnes viime keväänä Lappeenrannan kaupunki kunnosti lähteen ympäristö. Pikkalan lähteelle lähti vettä maistamaan toimittajamme Petri Kivimäki.

Juuri nyt talven parhaissa hetkissä uudet liukulumikengät ovat niin halutut, että sitä verrataan retkikaupoissa pitopohjasuksien tuloon reilut 10 vuotta sitten. Liukulumikengistä kiinnostuneille ostajille sekä kivijalka että verkkokauppa myyvät ei-oota. Helppous, hauskuus ja kätevä kuljetettavuus lienevät syitä tämän metsäsuksen ja lumikengän välimuodon suosioon. Ja kun erillisiä monoja ei tarvita, vaan yleissiteisiin käyvät lumikenkien tapaan kengät kuin kengät. Liikkuminen metsässä on enemmän hiihtoa kuin kävelyä, nimensä mukaisesti liukulumikenkiä liu'utetaan eteenpäin ja sauvoilla annetaan lisävauhtia. Alamäissä pääsee laskemaan ja ylämäissä voi nousukarvoista huolimatta turvautua myös haarakäyntiin. Pohjois-Karjalassa toimittajana oli Tanja Perkkiö.

Tammikuun puolivälissä pakkanen kiristyi etelärannikollakin kahteenkymmeneen asteeseen. Siihen asti laajasti avoimena ollut Suomenlahti alkoi jäätyä. Tuhannet pääkaupunkiseudun asukkaat pääsivät ihailemaan höyryävää merta. Juha Laaksonen kävi myös ihmettelemässä merisavua.