Jäämeren rannikoilla pesivien valkoposkihanhien kanta on kasvanut noin 50-kertaiseksi 1960-luvun alkuun verrattuna. Maailman kanta on yli puoli miljoonaa pesivää paria, ja lisäksi roimasti runsastuneita metsä- ja tundrahanhia pesii kumpiakin samalla suunnalla noin puolitoista miljoonaa paria. Hanhilaumat alkoivat yhtäkkiä 2000-luvun alussa pysähdellä ja ruokailla Venäjän-Karjalan ja Aunuksen sijaan Järvi-Suomen pelloilla. Ylenpalttisiksi paisuneet laumat aiheuttavat miljoonien eurojen satovahingot syömällä orasta ja muita viljelykasveja. Pertti Koskimies on seurannut vuosikymmenet lokakuista hanhisirkusta Parikkalassa ja on sitä mieltä, että valkoposkihanhia pitäisi voida metsästää, jotta kanta ja satovahingot pienenisivät. Vastapainoksi rauhoitettakoon vähiin käyneet sorsat, ja samalla rahaa ja työaikaa riittäisi sellaisten lajien suojeluun, jotka ovat oikeasti uhattuina. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Poikkeuksellinen korona-aika on nostanut maaseudun vetovoiman uusille tasoille. Pitkään uutisoitiin, että maalaiskylät ovat tyhjenemässä asukkaista ja kaikki suuntaavat kaupunkeihin palvelujen äärelle. Nyt maaseudun mökkejä, taloja ja metsäpalstoja myydään yhä kiihtyvällä vauhdilla. Etätyötä on suositeltu kaikille, jotka sitä voivat tehdä ja monesti vielä tietokoneen vaatimat yhteydet on jo olemassa. Asko Hauta-aho kävi Orimattilan Kuivannolla ja tapasi siellä kiinteistönvälittäjä Petter Kulhuan. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Pyöräilyn antama vapauden tunne on astittavissa väkevästi niin asfaltilla kuin maastossakin. Maisema vaihtuu nopeasti ja tuuli humisee kypärässä harrastuksen parissa. Orimattilalainen Harri Saarinen on maastopyöräillyt jo 25 vuotta ja vapaa-aika kuluu edelleen tämän harrastuksen parissa. Polkupyöriä on myyty tänä vuonna ennätystahtiin ja uusi tekniikka on tullut helpottamaan pyöräilyä. Harri Saarisen pihalla Tuorakan-kylällä kävi Asko Hauta-aho. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Osa kurjista lähti Suomesta viime viikolla, tuhannet torstainakin ennen pahimpia myrskypuuskia. Kurjet muuttavat myötätuulella, mutta lähipäivinä luvassa on vastatuulta. Kun tuuli kääntyy seuraavan kerran pohjoisiin suuntiin, pääsemme seuraamaan yhtä komeimmista luonnonnäytelmistä, kurkien poistumista Suomesta puoleksi vuodeksi. Lintujen ihailija Pertti Koskimies on seurannut kurkien kerääntymistä ja ensijoukkojen lähtöä sekä Kirkkonummen Saltfjärdenillä että Parikkalan Siikalahdella. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Metsän vaikutuksesta terveyteen on puhuttu paljon viimeisten vuosien aikana ja lähimetsiin on nyt myös korona-aikana menty tavallista useammin. Siellä tuuli humisee rauhoittavasti puiden latvoissa ja aistit täyttyvät sammalen tuoksulla lisäksi linnut ja oravat näyttäytyvät kulkijalle. Kaikille radion luonto-ohjelmien kuuntelijoille tuttu luontoharrastaja Urpo Koponen kohtasi yllättäviä vastoinkäymisiä vajaa kaksi vuotta sitten. Hän sairastui vakavasti. Pitkän toipumisjakson aikana sairaalahoitojen ja lääkkeiden lisäksi hän haki parantavaa voimaa metsästä. Asko Hauta-aho tapasi Urpo Koposen Lahden sataman makasiinissa ja siellä hän kertoi, että kotkalaisissa metsissä on pienennetty mm. stressiä jo vuosikymmenien ajan. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Saunaseuran lämmittäjämestari Ari-Pekka Paavola kertoi Metsäradiossa millaisia luontohavaintoja on tullut tehtyä Vaskiniemessä saunaseuran rannassa Helsingin Lauttasaaressa. Hänen seurassaan merellisessä maisemassa oli toimittaja Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Kouvolassa asuva luontokuvaaja Asko Hämäläinen on seurannut hirvien elämää vuosikymmenien ajan. Hirvet ovat yleensä arkoja eläimiä ja ne pakenevat nopeasti metsän kätköihin, siksi Asko Hämäläinen on opetellut hirvien kielen. Toimittajana Haminan metsissä oli Asko Hauta-aho. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Syyskuun alku on vilkasta lintuaikaa rehevärantaisilla järvillä ja merenlahdilla. Ruovikoiden kätköissä, ihmissilmiltä piilossa hääräilee ruokokerttusia, jotka ahmivat ruokojen lehdiltä kirvoja ja muita hyönteisiä. Ylensyönti kasvattaa normaalisti kymmenestä viiteentoista grammaa painavan linnun painoa usealla grammalla ihonalaista rasvaa. Sen turvin kerttunen lentää tavallisesti tunnin tai pari yötä kohti. Kerttuset pysähtyvät tankkaamaan kosteikoille läpi Euroopan, kunnes koittaa matkan vaarallisin osuus, Välimeren ja Saharan ylitys. Osa kerttusista lentää tuon etapin lähes pysähtymättä. Pertti Koskimies seurasi ruokokerttusten lähtövalmisteluja Parikkalan Siikalahdella. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Metsäradiossa aistittiin aidon aarnimetsän tunnelmaaa, siellä missä ilta-aurinko hiipii vanhojen puiden välistä metsän ytimeen. Kotisen vanhassa metsässä Lammin Evolla löytyy järkälemäisiä puita, jotka kurkottelevat kohti taivasta ja niiden juurella sammalmaton päällä on aivan uskomaton tunnelma. Kilpikaarnat piirittävät puita niiden tyvellä ja metsien lukuisat linnut löytävät niistä paljon hyönteisravintoa. Metsäradiossa - luona vanhan petäjän olivat Pirkka-Pekka Petelius ja Asko Hauta-aho. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Metsäradiossa lähdetään vielä selvittämään erikoisen kaivauksen syntyhistoria Luumäen Salosaareen. Paikalla ovat Etelä-Karjalan Museon arkeologi Esa Hertell, Joska Laine ja Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle