Metsäradio

Ingarskilanjoki Inkoossa on yksi niistä harvoista suomalaisista joista, joihin edelleen nousee luonnonvarainen meritaimenkanta. Ingarskilanjoen kantaa on myös käytetty istutuksissa eri puolilla Suomea. Alkuperäisen kannan tila on heikko, ja siksi sitä yritetään vahvistaa luomalla taimenille parempia kutualueita. Toimittaja Simo Tuomen kanssa keskustelee kunnostusten johtaja Seppo Kolehmainen.

Repoveden kansallispuisto tarjoaa etelä-suomalaisille upeat maisemat kallioineen ja korkeuseroineen. Havumetsien välissä välkkyy kymenlaaksolaiset vesistöt ja niiden rannoilla kaikuu kuikkien ja kaakkureiden äänet. Toimittaja Asko Hauta-aho tapasi luontomatkailun asiantuntijan Petri Kulhan Repoveden kansallispuistossa, jonka toimintaa kehitetään erillisen hankkeen avulla. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Seppo Kolehmainen on työskennellyt biologina muun muassa Yhdysvalloissa ja Puerto Ricossa. Nykyisin Seppo johtaa Ingarskilanjoen kunnostuksia Inkoossa, jossa autetaan joen erittäin uhanalaista alkuperäistä taimenkantaa. Kunnostusten yhteydessä Seppo ehti kertoa kokemuksiaan vuosien varrelta. Toimittajana oli Simo Tuomi.

Metsäsopuli on yksi Suomen luonnon kauneimmista nisäkkäistä. Aika harva sen on valitettavasti päässyt näkemään. Metsäsopuli on myös Hannu Hautalan lempilajeja. Voiko metsäsopulin näkemiseen olla joitain keinoja. Tätä Juha Laaksonen yrittää kysyä pitkän linjan luontovalokuvaaja Hautalalta. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Kuusamon talviset koskikarat ovat monille talvi matkailijoille tuttuja. Mutta koskikaroja pesii myös Kuusamossa. Kuinka paljon niitä on ja missä, minkälainen on koskikaran pesä? Juha Laaksosen ja meidän kaikkien oppaana on Jyrki Tolvanen, joka on rengastanut Kuusamossa ja Sallassa jo vuosia koskikaroja. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Luontomatkailu on merkittävä elinkeino Koillismaalla. Oivangin lomakartanon vanha isäntä Heikki Kilpelänaho kertoi miten korona vaikutti heidän kevätsesonkiinsa. Oivangissa juttukaverina oli Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Kuusamossa asuva Jouni Pilli muisteli yhteisiä metsästysretkiä Rita-koiran kanssa. Retkikaverina Kallunkijärven rannalla oli Juha Laaksonen. Kuva: Jouni Pilli

Joku väittää, että viisipiikki on Suomen harvinaisin kalalaji. Ja ihan komeakin. Joku on sitä mieltä, ettei sillä ole niin väliä, kun se on vieraslaji. Oli miten oli, viisipiikki on varsin eksoottinen laji ja elää vain Lohjalla Porlan alueella. Ani harva meistä on siis päässyt sen näkemään. Juha Laaksonen pääsi tutustumaan viisipiikkiin sukeltaja Pekka Tuurin ja tutkija Ari Sauran kanssa. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Luonto on kaikkien käytettävissä oleva monimuotoinen ja laaja palvelualusta. Siellä tapahtuu kaiken aikaa mielenkiintoisia asioita, mutta me sisätiloissa enimmäkseen aikaamme viettävät jäämme monista ihmeellisistä tapahtumista paitsi. Lisse Tarnaselle heräsi ajatus kertoa nuoremmille ja vanhemmille ihmisille luontotarinoita, joissa keskitytään kerrallaan yhteen teemaan. Lapset kiinnostuvat luonnosta, kun heille kerrotaan siitä tai heidät viedään luontoretkille. Lasten luontokoulun avulla heille voi avautua elinikäinen kiinnostus luonnon palapeliin. Luontokoulu tarjoaa uutta tietoa myös aikuisille ja antaa opettajille hyvän pohjan erilaisiin retkiin ja tehtäviin.

Lissen luontotarinaoita löytyy youtubesta, facebookista ja Instagrammista hakusanalla luontotarinoita. Juha Laaksonen tapasi Tarnasen käärmeretkellä Inkoossa. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Menneillä vuosikymmenillä tahko oli tuttu teroitusväline monille työkaluille, kuten puukoille, kirveille ja viikatteille. Vanhanajan tahkoa pyöritettiin tietysti käsivoimin ja maineikkaan työtapahtuman ympärillä hääri vähintään kaksi ihmistä. Nykyään tahkoa pyöritetään koneellisesti, mutta se oikea äänimaailma syntyi kyllä perinteisin menetelmin. Tahko on nyt nostettu pihamaalle Puumalassa Terho Pelkosen kesäpaikalla Viljakansaaressa. Toimivaa laitetta ihailivat myös Esko Kasanen ja Asko Hauta-aho. Samalla terottuivat myös viikate ja kirves ja molemmissa oli oma sointinsa. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle