Naakka on yleistynyt viime vuosina niin nopeasti, ettei tämä sympaattinen lintu nauti enää kaikkien arvostusta. Varsinkin monet kaupunkien ja taajamien asukkaat, jotka ovat saaneet talvehtivan naakkaparven lähipuuhunsa yöpymisvieraakseen, ovat joskus hiukan näreissään. Naakat kun saattavat olla joinain öinä melko äänekkäitä. Jupinaa syntyy monesta eri syystä, ennen kaikkea jos lintuja häiritään, mutta myös keskinäisistä kahnauksista ja kanssakäymisestä. Olisi hauska tietää, mitä linnut toisilleen yön pimeydessä selvittävät, ja millaisia tietoja yöpymispuissa vaihdetaan. Metsäradiossa lintuharrastaja Tuukka Kupiainen ja Juha Laaksonen pohtivat nyt näitä asioita. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Vaelluskalat löysivät entisaikoina tiensä etelärannikon virtavesiin, mutta ihmisen rakentamat nousuesteet ovat monin paikoin panneet vaellukselle stopin. Kirkkonummelaiseen Luomanpuroon nousi aikanaan meritaimenta Luomanlahdelta, mutta puron alajuoksulla sijaitsevasta entisestä sähkövoimalasta tuli taimenelle ylivoimainen este. Kalat eivät pääse nousemaan voimalapadon ohi. Marko Vähäkuopus rakensi talon patoaltaan viereen. Hän halusi ennallistaa taimenen kulkureitin ja päätti ryhtyä tuumasta toimeen. Kuva: Anna-Kaisa Brenner / Yle

Retkiluistelukausi on viimein avattu myös Etelä-Suomessa. Toimittaja Hannamari Vallila laittoi luistimet jalkaan ja lähti retkelle Jaakko Vallilan kanssa. Jää oli vielä aika ohuttu ja laulavaa. Kuva: Hannamari Vallila / Yle

Juukalainen Hannu Lehtoranta on tarkkaillut luontoa, erityisesti lintuja viiden vanhasta, ja tehnyt Metsäkeskuksen riveissä leipää pian täyden työuran verran. Hänellä on ollut vuosikymmeniä näköalapaikka seurata suomalaisen luonnon, ja erityisesti metsäluonnon, muutosta. Millaisia asioita hän on laittanut merkille? Entä miten muutosta havainnoi metsänomistaja, koiraharrastaja Jari Murto? Siru Päivinen tapasi miehet Pohjois-Karjalassa, Juuassa, Jarin suojellussa metsäkohteessa. Kuva: Siru Päivinen / Yle

Yle Luonto aloitti ahmaliven Ähtärin nuoren parin Julian ja Matin elämästä. Skotlannista tuotu Julia ja Matti Ranualta ovat nyt siinä iässä, jolloin poikasia odotetaan jo tosissaan. Pirjo Koskinen kävi Ähtärissä jo joulukuussa, kun livekameraa asennettiin Julian pesälaatikkoon. Hän tapasi eläintenhoitaja Tiina Sarkkisen ahma-aitauksen vierellä. Kuva: Ähtärin eläinpuisto / Timo Ahopelto

Metsäluonnon monimuotoisuus on Suomessa vähenemässä. Suomen ympäristökeskuksen suunnittelijan Ninni Mikkosen työnä on selvittää, miten jäljellä olevia lajistoltaan arvokkaita metsäalueita voidaan löytää entistä paremmin ja miten tietoa niistä saadaan jaettua esim maanomistajille. Lapsena virinnyt rakkaus metsänhoitoon ja karttoihin on siis lopulta johdattanut hänet tutkimaan karttoja työkseen. Minna Pyykkö lähti Ninni Mikkosen sateiselle retkelle Helsingin Viikkiin Hallainvuoren metsikköön. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Mikko Peltsi Peltola ja Tom Nylund auttoivat Itämerta viisiosaisessa TV-ohjelmassa, joka kuvattiin viime kesänä. Samalla he tekivät lupauksia Itämeren hyväksi. Onko lupauksista jo lipsuttu? Mikä on ollut vaikeinta tai jopa mahdotonta? Toimittaja Hannamari Vallila meni tarkistamaan asian. Kuva: Tom Nylund

Metsälain ns. kymppipykälän suojista poistui yllättäen noin Espoon pinta-alan verran, 34 000 hehtaaria, suojeltuja luontokohteita. MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkaraisen mukaan metsänomistajan oikeusturvan kannalta oli välttämätöntä ajantasaistaa metsävarantoa. Metsien monimuotoisuudesta huolestuneet puolestaan ihmettelevät, miksi luontoarvoiltaan jo kertaalleen erityisen tärkeiksi luokiteltuja alueita puretaan lain suojista motojen ulottuville. Muutos vaarantaa muunmuassa lehtokohteita ja niukkakasvuisia suoalueita. Mitä tämän hetken metsätaloudesta ja lainmuutoksista miettii metsänomistaja, vaikkapa Jari Murto Pohjois-Karjalassa? Entä millainen maisema luontokohteiden suojeluun avautuu vuosikymmeniä Metsäkeskuksen leivissä arvokkaita luontokohteita kartoittaneen Hannu Lehtorannan työssä? Siru Päivinen ajeli Juukaan, suojeltuun metsäkohteeseen. Kuva: Siru Päivinen / Yle

Yliopistonlehtori Timo Kuuluvainen on tutkinut Suomen luonnontilaisia metsiä jo vuosikymmenten ajan. Sinä aikana käsitys metsien rakenteesta ja uudistumisesta on muuttunut monella tavalla, ja sillä on yhteyksiä myös niiden lajien suojeluun. Minna Pyykkö käy Helsingin Viikissä metsätieteiden talolla juttelemassa aiheesta. Kuva: Minna Pyykkö

Yliopistonlehtori Timo Kuuluvainen on tutkinut Suomen luonnontilaisia metsiä jo vuosikymmenten ajan. Sinä aikana käsitys metsien rakenteesta ja uudistumisesta on muuttunut monella tavalla, ja sillä on yhteyksiä myös niiden lajien suojeluun. Minna Pyykkö käy Helsingin Viikissä metsätieteiden talolla juttelemassa aiheesta. Kuva: Minna Pyykkö