Minna Pyykön maailma

Tarhamehiläisten elämän seuraaminen on kiehtovaa. Samalla voi oppia havainnoimaan myös muuta ympäröivää luontoa, säiden vaihteluita ja kasvien kukinta-aikoja. Nyt tuoreessa Euroopan laajuisessa Insignia-bee- hankkeessa mehiläiset valjastettiin toimimaan ympäristön tutkijoiden apureina.

Minna Pyykkö käy Juupajoella juttelemassa tarhamehiläisten elämästä ja tuoreesta tutkimuksesta

Suomen mehiläishoitajaliiton mehiläishoidon neuvoja Maritta Martikkalan ja mehiläistarhaaja Seija Halmeen kanssa.

Millaista oli sukeltaa oravien maailmaan vuosiksi? Minkälainen on mäyränpentujen ensimmäinen kesä? Miltä hirvikärpänen näyttää lähikuvissa?

Jari Salonen on kuvannut Suomen luonnon erikokoisia eläimiä vuosikymmenten ajan. Minna Pyykkö kävi hänen kanssaan Tampereen kupeessa Kaupin metsässä juttelemassa Suomen luonnosta ja erityisesti parhaillaan käynnissä olevasta syksyn jemmaussesongista.

Miksi yöperhoset tulevat valolle? Miten niiden määrät ovat Suomessa muuttuneet viimeisen 30 vuoden aikana ja mitä se kertoo luonnon muutoksista?

Minna Pyykkö kävi Nuuksiossa perhosretkellä suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Juha Pöyryn kanssa.

Hämeenlinnan taidemuseossa on ainutlaatuinen maalaus "Ilta metsässä". Sen on maalannut yli 130 vuotta sitten taiteilija Berndt Lindholm. Minna Pyykkö kävi museossa katselemassa maalausta taidehistorioitsija Teppo Jokisen ja amanuenssi Tanja Pääskysen kanssa. He juttelivat siitä, miksi taiteilija maalasi niin usein metsiä, joihin johtaa pieni polku, ja miksi aikanaan kuuluisan taiteilijan nimi ei välttämättä sano mitään nykyilmiselle. Tämä on samalla vähän salapoliisitarina.

Miten luonto vaikuttaa ihmismieleen? Voiko luonnosta olla apua terapiatyössä? Entä miten voidaan huomioida samalla myös luonnon hyvinvointi? Minna Pyykkö jutteli tästä kaikesta ja Luonnostaan toimiva- hankkeesta Tampereella sorsapuistossa tutkijatohtori, psykoterapeutti Kirsi Salosen kanssa.

Tuusulanjärven rannalla sijaitseva Suviranta on ollut Eero Järnefeltin taiteilijakoti. Minna Pyykkö tapasi siellä taiteilijan lapsenlapsen Juhani Kolehmaisen, joka on nykyään talon isäntä. Hän on asunut talossa koko ikänsä ja ollut myös koko ikänsä kiinnostunut luonnosta. He juttelivat järvestä,sammakoista, rentukoista, silkkiuikuista, vanhoista puista, luontoaiheista Järnefeltin maalauksissa ja Juhani Kolehmaisen omista luontomuistoista Tuusulanjärven rannassa.

Kansanperinteen tutkija ja retkeilijä Mikko Europaeus on ollut jo vuosikymmeniä kiinnostunut Hiitolanjoen muinaisesta asutuksesta ja jokireittien merkityksestä entisaikojen ihmisille. Minna Pyykkö jutteli hänen kanssaan joen historiasta Kangaskosken alajuoksulla aivan Venäjän rajan tuntumassa.

Lentävien päiväperhosten valokuvaaminen on melko hankalaa. Siipien asento, sää, valot ja varjot- kaikki vaikuttavat onnistuneeseen lopputulokseen. Jyväskyläläinen luontokuvaaja Jussi Murtosaari on kuvannut perhosia jo pitkään ja oppinut kantapään kautta monenlaista. Minna Pyykkö jutteli Jussi Murtosaaren kanssa hänen perhoskuvausnikseistään ja uudesta päiväperhoskirjastaan.

Jokihelmisimpukka eli raakku on uhanalainen, pitkäikäinen ja ainutlaatuinen eläin. Sen eteläisin esiintymä Suomessa löytyy Mustionjoesta Uudeltamaalta. Joen raakkumäärät ovat kuitenkin vähenemässä, ja siksi niiden suojelutoimilla on kiire. Minna Pyykkö oli seuraamassa raakkujen kartoitusta Mustionjoella ja pääsi näkemään, miten raakkuja palautettiin kotijokeen kahden vuoden hoitojakson jälkeen. Ohjelmassa jututettavina olivat Anu Suonpää- Espinola, Joonas Tammivuori, Jari Ilmonen ja Jouni Taskinen.

Merten ja järvien elämän perusta on ihmissilmin näkymätön. Se koostuu mikroskooppisen pienistä kasvi- ja eläinplanktoneista. Niitä ei tule useinmiten ajatelleeksi muulloin kuin kesäisten sinileväkukintojen aikaan. Sonja Repettikään ei ollut ajatellut kasviplanktonia ennenkuin kurkisti mikroskooppiin ja lumoutui näkemästään. Minna Pyykkö jutteli hänen kanssaan hänen kasviplanktontutkimuksistaan ja ensi viikolla Suomenlinnassa avautuvasta planktonien elämää esittelevästä näyttelystään.