Voiko taiteen avulla päästä sisään nenetsien maailmaan? Miksi varis on heille niin tärkeä lintu?

Minna Pyykkö jutteli elokuvaohjaaja Markku Lehmuskallion ja Anastasia Lapsuin kanssa nenetsien elämästä Jamalin niemimaalla Pohjois- Siperiassa.

Hanna Rosti tutkii Itä- Afrikan metsissä yöllä liikkuvia nisäkkäitä: pikkugalagoja ja puutamaaneja. Niiden elämää tunnetaan huonosti, ne saattavat olla jopa tieteelle uusia lajeja, ja niiden suojelulla on kiire. Minna Pyykkö tapasi vastikään Tansaniasta palanneen Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Hanna Rostin.

Tutkimusmatkailija Pehr Kalm vietti 1700- luvulla aikaa Turussa Aurajoen rannassa -samalla paikalla kuin ekologi Pekka Niemelä ja toimittaja Minna Pyykkö nyt lähes 300 vuotta myöhemmin. Pehr Kalm oli aikanaan maailmankuulu tutkimusmatkailija, pappi ja kasvitieteilijä. Amerikan matkallaan hän kirjoitti ensimmäiset tieteelliset kuvaukset Niagaran putouksista, tulokaslajeista ja sittemmin sukupuuttoon kuolleesta muuttokyyhkystä. Hän vaikutti myös siihen, että monilla suomalaispihoilla kasvaa yhä hedelmäpuita.

Linnuille näyttävät maistuvat monenlaiset ruuat kastelieroista männyn neulasiin ja simpukoista siemeniin. Onko jäisen ruuan syöminen hankalaa? Ovatko nakkikioskien antimet niille huonoa ruokaa? Onko pelkän lihan syöminen terveellistä? Päihtyvätkö tilhet joskus käyneistä pihlajanmarjoista? Ja miksi jotkut linnut syövät myös kiviä?

Minna Pyykkö jutteli aiheesta Oulun yliopiston emeritusprofessori Esa Hohtolan kanssa.

Luonto on monille suomalaisille tärkeä retkeilykohde, ja innokkaimmat puutarhaihmiset suunnittelevat nyt jo tulevia istutuspuuhia. Tuoreet tutkimukset todistavat, että ulkona touhuaminen onkin terveellistä monilla sellaisillakin tavoilla, joita emme ole tulleet toistaiseksi ajatelleeksi. Siksi luontoyhteyden olisi tärkeää säilyä läpi elämän- vanhanakin. Minna Pyykkö kävi Ikäinstituutin tutkija Erja Rappen kanssa Keravalla puistoretkellä.

Kumpulan kartanossa on huone täynnä sukupuuttoon kuolleen luolakarhun luita, jotka on löydetty Odessan luolista. Ne toi tänne 1800- luvun puolivälissä suomalainen Alexander von Nordman. Minkälainen mies Nordman oli? Mikä on luiden tarina? Minna Pyykkö kävi juttelemassa aiheesta Luonnontieteellisen keskusmuseon tiloissa tutkija Henry Pihlströmin ja intendentti Björn Krögerin kanssa. ,

Lintujen muuttoparvet ja ruska jäävät harvoilta huomaamatta, mutta ihmiset ehkä harvemmin miettivät sitä, että mihin kärpäset,kovakuoriaiset tai perhoset katoavat syksyn tullen ja mistä niitä tulee uudestaan sitten seuraavana keväänä? Ja miten ne osaavatkin ilmestyä samanaikaisesti sankoin joukoin!

Minna Pyykkö oli Helsingissä Viikissä retkellä Suomen ympäristökeskuksen erikoissuunnittelija Aapo Kahilaisen kanssa juttelemassa hyönteisten talviaikatauluista ja muista hämmstyttävistä rytmeistä.

Vuosituhansien ajan ihmiset ovat liikkuneet merillä puualuksilla. Silloin myös laivamadot ovat olleet merenkulkijoille ja rannikoiden asukkaille niin tuttu riesa, että runoilijatkin ovat voineet käyttää niitä teksteissään. Mutta onko niiden merkitys unohtunut nyt, kun puulaivojen aikakausi on ohitse? Millaisia eläimiä laivamadot ovat? Ja miksi niitä ei elä Itämerellä?

Minna Pyykkö kävi Turussa juttelemassa aiheesta biologi emeritusprofessori Pekka Niemelän kanssa.

Kaamosaika on päättymässä ja taas mennään valoa kohti. Pimeää aikaa on kuitenkin vielä paljon, etenkin pilvisinä ja lumettomina öinä. Siksi juuri nyt on hyvä hetki lähteä pimeäretkille, koska pimeä on paljon muutakin kuin valon puutetta. Minna Pyykkö oli hämäräretkellä Salossa Vuohensaaressa luontokuvaaja Lasse Kylänpään kanssa.

Naali on Suomen uhanalaisin nisäkäs, mutta minkälainen on naalien tarina täällä meillä? Minna Pyykkö oli naaliretkellä Helsingissä Luonnontieteellisessä keskusmuseossa museomestari Hanna Laakkosen ja tietokirjailija Mari Pihlajaniemen kanssa.

(Naaleista kiinnostuneille vinkkinä Kimmo Ohtosen Naalin paluu- dokumentti Yle areenassa)