Uuden vuoden ensimmäisenä päivänä on hyvä hetki kaivaa tuoreet kalenterit esiin ja suunnata tulevaan. Mutta harva tulee ajatelleeksi, että myös puissa on kalentereita. Ja kuluvat vuodet jäävät niiihin talteen kertomaan muuttuvista ajoista. Ja jos näihin kalentereihin ryhtyy perehtymään. niin se voi viedä mennessään. Niin kävi ainakin Itä- Suomen yliopiston Pentti Zetterbergille, joka on toiminut vuosikymmenten ajan dendrokronologina ja päätynyt osaksi hyvin erikoisia tarinoita- tutkimaan hylkyjä, linnoja, puuesineitä, soittimia, kansantarinoita ja Lapin järvien sedimentteihin hautautuneita ikivanhoja mäntyjä. Minna Pyykkö oli Ilomantsissa Koivusuon luonnonpuistossa puuretkellä Pentti Zetterbergin kanssa.

Englantilainen luontoelokuvien tekijä, biologi Tom Mustill vietti 4 vuotta perehtyen valaiden ääniin, niiden tutkijoihin ja uusiin tekoälyä käyttäviin hankkeisiin, joissa yritetään selvittää valaiden kieltä. Minna Pyykkö jutteli hänen kanssaan aiheesta.

Tunturipöllöt ovat Suomessa äärimmäisen uhanalaisia, eivätkä ne pesi täällä enää kuin satunnaisesti hyvien sopulihuippujen aikaan. Luontokuvaajat Jorma Luhta ja Markus Varesvuo pääsivät seuraamaan kymmenisen vuotta sitten tällaista ainutlaatuista pesimäkesää. Minna Pyykkö jutteli heidän kanssaan siitä, millaista tunturipöllön kuvaaminen on ja mitä he oppivat tästä vuodesta valkoisten pöllöjen jäljillä.

Montrealissa Kanadassa käynnistyy 7.12. YK:n biodiversiteettikokous, jonka tavoitteena on päättää uusista kansainvälisistä tavoitteista luontokadon pysäyttämiseksi. Nyt kokouksen alla Minna Pyykkö tapasi professori Ilari Sääksjärven, joka on Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön johtaja ja Suomen luontopaneelin jäsen. Hän on myös loispistäistutkija ja löytänyt Amazonian sademetsistä satoja tieteelle uusia lajeja. Miltä sademetsien monimuotoisuus tuntuu? Entä miltä tuntuu löytää uusia lajeja? Ja miten tähän juttuun liittyvät Darwin, peikot ja Naantalin koululaiset?

Miten pitkään Suomen kaupungeissa on ruokittu lintuja ja miksi ihmiset haluavat panostaa lintujen talviruokintaan? Minna Pyykkö oli Helsingin yliopiston tutkija Heta Lähdesmäen kanssa Helsingin Tööönlahden rannassa juttelemassa lintujen ruokinnan historiasta Suomessa ja nyt parhaillaan käynnissä olevasta lintujen piharuokintatutkimuksesta.

Miten mäyrät valmistautuvat talveen? Kuinka kesällä syntyneet pennut saavat unen päästä kiinni? Miten hyvin mäyrien elämää tunnetaan Suomessa? Ja minkälainen peto mäyrä oikein on? Minna Pyykkö oli syksyisellä mäyräretkellä Helsingin Viikissä Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Katja Holmalan kanssa.

Marraskuinenkin metsä on kaunis ja täynnä elämää. Ja töyhtötiainen on metsän sielu- on luontokuvaaja Heikki Willamo todennut. Hän on metsien mies ja erityisesti kotiseutumetsien, joita on kuvannut jo vuosikymmenten ajan. Minna Pyykkö jutteli Heikki Willamon kanssa hänen kuvaajauransa tärkeimmistä eläimistä- lempilajeista, jotka ovat johdattaneet hänet metsään.

Nyt parhaillaan eletään lintujen syysmuuton aikaa, ja lintuasemilla monet rengastajat ovat myös työn touhussa. Miten he jaksavat panostaa lintujen rengastukseen niin paljon aikaa ja vaivaa? Ja voisimmeko me muutkin löytää elämäämme samaa iloa ja innostusta kuin he?

Näitä kysymyksiä psykologi Mari Kukkamäki lähti tutkimaan vastikään julkaistussa väitöskirjassaan. Minna Pyykkö kävi hänen kanssaan Lempäälän Lokkisaarella juttelemassa siitä, mitä tutkimuksissa selvisi.- ja siitä, miten luonto vaikuttaa meihin kaikkiin lapsesta lähtien.

Aleksis Kiven päivän kunniaksi Minna Pyykön maailma- ohjelmassa vierailtiin Aleksis Kiven syntymäkodissa Nurmijärvellä ja juteltiin hänen luontoretkistään. Haastateltavina professorit Pekka Laaksonen ja Anto Leikola sekä museonjohtaja Leena Koskela ja viestintäpäällikkö Teemu Siltanen

Joskus erikoisimmat asiat ovat aivan lähellä, pieniä- ja tässä tapauksessa läpinäkyviä.

Suomen ympäristökeskuksen tutkimusprofessori Maiju Lehtiniemi on tutkinut Itämeren eläinplanktonia ja kerännyt kansalaisten meduusahavaintoja. Dosentti Magnus Lindström on perehtynyt eläinplanktonin näkökykyyn, erityisesti "spektraaliherkkyyteen" eli siihen, miten ne näkevät värejä ja valoja vedessä. Ja se onkin aika tarkkaa puuhaa!