Kalojen käyttäytymistä on tutkittu tosissaan vasta viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Siksi viime aikoina onkin selvinnyt hämmästyttäviä tietoja siitä, miten kalat oppivat ja muistavat. Minna Pyykkö jutteli kalojen käyttäytymisestä Helsingin yliopiston dosentti Heikki Hirvosen kanssa Helsingissä Vanhankaupunginkosken rannalla. Ohjelma on uusinta vuodelta 2019. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Kesällä riiippumatossa pötkötellessä on hyvää aikaa katsella pilviä ja niiden liikkeitä. Kuinka korkealla pilvet liikkuvat? Voiko niiden syntymisen nähdä? Miten niitä nimetään? Minna Pyykkö kävi meteorologi Ari- Juhani Punkan kanssa Ilmatieteen laitoksen pihalla katselemassa pilviä. ohjelma oli uusinta kesältä 2020. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Jarkko Santaharju on rengastanut lintuja jo parikymmentä vuotta. Rengastuksia on kertynyt yli 23 000 ja rengastettuja lintulajeja 203. Minna Pyykkö lähti hänen mukaansa seuraamaan kirjosiepon poikasten rengastusta Mäntyharjulla. Samalla he juttelivat lintujen rengastuksesta Suomessa ja Jarkon mieleenpainuneista rengastusmuistoista. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Lämpimänä kesäpäivänä sudenkorennot ovat liikkeellä, ja sudenkorentotutkijat myös. Minna Pyykkö kävi Kaarinassa Littoistenjärven rannassa seuraamassa korentotutkija Kari Kauniston puuhia. Samalla he juttelivat korentojen erikoisesta elämästä vedessä ja ilmassa ja siitä, miksi Kari Kaunisto tutkii nimenomaan korentojen kakkaa! Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Kotkansiivet, sananjalat, metsäkortteet, alvejuuret... - Saniaiset ja sanikkaiset luovat metsään sadunomaista tunnelmaa. Entisajan suomalaiset ovat arvostaneet niitä kovasti, ja erityisesti juhannusaikaan niihin on liitetty paljon uskomuksia. Minna Pyykkö oli juhannustunnelmissa saniaisretkellä kasvitieteen professori Jouko Rikkisen kanssa. Retki tehtiin Helsingin Lauttasaaren rantametsässä, mutta se vei kauas historiaan. Ohjelma on uusinta viime kesältä.

Pentti Linkola teki vuonna 1974 legendaarisen souturetken Ahvenanmaan ympäri. Retken pituudeksi tuli lähes 1000 km ja sen aikana hän havainnoi lintuja lähes tuhannelta paikalta. Panu ja Sanna- Mari Kunttu tekevät tämän saman retken nyt tänä kesänä meloen. Samalla he havainnoivat saariston ja sen linnuston muutoksia. Minna Pyykkö tapasi heidät lähtötunnelmissa Kemiönsaarella. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Nyt eletään upeinta lintujen laulukautta, kun myös hyönteissyöjät ovat saapuneet suureen osaan Suomea. Tuukka Kupiainen on harrastanut lintuja vuosikymmenten ajan. Minna Pyykkö jutteli hänen kanssaan alkukesän laulajista ja siitä, miten ne oppii tunnistamaan. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Juuri nyt eletään Itämeren hylkeiden karvanvaihtoaikaa, ja ne kerääntyvät kallioluodoille. Näin ne ovat luultavasti tehneet jo viimeiset 10 000 vuotta, sillä Itämeressä on elänyt hylkeitä jo viime jääkaudesta lähtien. Norppa ja harmaahylje eli halli ovat monin tavoin erilaisia lajeja, ja nämä erot vaikuttavat myös niiden selviämiseen tulevaisuudessa, kertoo hyljetutkija Antti Halkka. Minna Pyykkö tapasi hänet Helsingissä kimmeltävän Suomenlahden rannalla. He juttelivat myös siitä, mitä kaikkea hylkeiden elämästä ei vieläkään tiedetä. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Näihin aikoihin sinitiaisen poikaset kuoriutuvat eri puolilla Suomea. Ainakin pari miljoonaa höyhenetöntä poikasta aloittaa nyt parhaillaan elämäänsä pesän lämmössä! Pesällä onkin iso merkitys tiaisenpoikasten pärjäämisessä, kertoo aiheesta väitellyt tutkija Pauliina Järvinen. Minna Pyykkö jututti häntä Turussa. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Tänä vuonna vietetään maapallon monimuotoisuuden juhlavuotta ja laaditaan uusia suunnitelmia lajikadon pysäyttämiseksi. Kukaan ei kuitenkaan tiedä paljonko maapallolla on lajeja. Tällä hetkellä niitä tunnetaan pari miljoonaa, mutta todellinen lukumäärä voi olla moninkertainen. Ja siitä joukosta jopa puolet voi olla hyönteisiä! Millaista on olla löytämässä tieteelle uusia hyönteislajeja? Ja miltä monimuotoisuus tuntuu sademetsissä, joissa lajeja on valtavasti? Minna Pyykkö jutteli aiheesta professori Ilari Sääksjärven kanssa Turun Ruissalossa. Kuva: Minna Pyykkö / Yle