Minna Pyykön maailma

Minna Pyykkö oli Kirkkonummella metsäretkellä biologi Christina Elgertin kanssa. He juttelivat pimeässä hohtavista kiiltomadoista, kiiltomatotutkimuksesta ja siitä, miten liika valo voi haitata niiden elämää.

Näihin aikoihin kirjosiepot valmistautuvat lähtemään taas syysmuutolle etelään. Lähtijöitä on tänä vuonna runsaasti. Aurinkoinen kesä on ollut kirjosieppojen pesinnän kannalta hyvä, ja emot ovat löytäneet ruokaa poikasille.

Kirjosieppojen elämästä ja pärjäämisestä tiedetään varsin paljon. Itse asiassa kirjosieppo on eräs maailman ja Suomen tutkituimpia lintulajeja. Ja se taas johtuu suurelta osin siitä, että kartanonherra, kirjailija, akvarellimaalari ja kansainvälinen lintututkija Lars von Haartman keksi aikanaan vuonna 1941 laittaa kirjosiepon pönttöjä kartanonsa pihapuihin. Legendaarisesta kirjosieppotutkijasta Haartmanista kertoilevat tässä ohjelmassa dosentti Timo Vuorisalo, professori Pertti Saurola ja dosentti Torsten Stjernberg. (Ohjelma on osa Legendaariset lintututkijat audiosarjaa.)

Itämeren vedenalainen luonto on upea- ja sen monimuotoisuudesta ja elämästä pinnan alla on saatu viime vuosina paljon uutta tietoa vedenalaisen luonnon kartoitusprojektin Velmun avulla. Nyt näitä tietoja voidaan hyödyntää myös meren suojelussa. Minna Pyykkö kävi kesäisellä retkellä Paraisten Gullkronan saarella, jonka vesialueelle ollaan perustamassa alueen maanomistajien aloitteesta merkittävää suojelualuetta. Miksi vedenalaista luontoa pitää suojella? Miten sitä voidaan tutkia? ja miten täysikuu liittyy rakkolevien eli nykynimeltään rakkohaurujen elämään? Haastateltavina luonnonsuojelupäällikkö Anu Riihimäki, tutkimusprofessori Markku Viitasalo, neuvotteleva virkamies Penina Blankett ja Gullkronan suojeluhankkeen käynnistäjä Saara Kankaanrinta.

Sulkia, munankuoria, rypypaikkoja, tassunjälkiä, seittejä, oksennuspalloja, kakkakasoja- luonto on täynnä eläinten jälkiä. Ne ovat eräänlaisia johtolankoja, joiden avulla voi päätellä mitä eläimiä lähistöllä on ja mitä ne puuhaavat. Minna Pyykkö oli kesäisellä jälkiretkellä kahden tietokirjailijan, Iiris Kalliolan ja Matti Nummelinin, kanssa.

Kuikka kuuluu monen suomalaisen kesätunnelmaan. Harva on kuitenkaan seurannut kuikkia niin tiiviisti kuin Leo Lehtonen seurasi- jopa öisin. Leo Lehtosen pojat Hannu ja Pekka Lehtonen muistelevat tässä ohjelmassa, miten he olivat isänsä apureina mökillä kesäisin seuraamassa kuikkien elämää. Leo Lehtonen oli lumoutunut linnuista jo lapsena, ja teki lintututkimuksia myös rintamalla asemasodan aikaan Vienan Karjalassa. Ohjelma on osa Legendaariset lintututkijat- sarjaa.

Ari Heinilä kuvaa itseään Ite- merentutkijaksi. Hän touhuaa Itämerellä jatkuvasti, enimmäkseen Hangon edustalla. Hän kuvaa merta, tekee siitä ohjelmia, on mukana suojeluprojekteissa ja liikkuu myös meritutkijoiden matkassa. Lisäksi hän on kehittänyt hyvin erikoisia omia tutkimusvälineitä, joilla voi tarkkailla meren elämää. Minna Pyykkö lähti Ari Heinilän kanssa meriretkelle Hangon edustan kallioluodolle.

Biologi Hanna Tuovila innostui runsas vuosi sitten tutkimaan oman kotipihansa monimuotoisuutta. Hän päätti selvittää lajin päivässä, ja julkaisee ne instagramissa "Kanervakummun lajiprojekti"-nimellä. Minna Pyykkö kävi Hausjärvellä Kanervakummun pihalla juttelemassa projektista, jonka lajimäärä on nyt jo yli 430. MIltä on tuntunut? Mikä on ollut vaikeinta? Entä yllättävintä?

Yrjö Kokko vaikutti vahvasti siihen, että laulujoutsen pelastui sukupuuton partaalta, ja siitä tuli myöhemmin Suomen kansallislintu. Minkälainen lintuharrastaja ja lintujen suojelija hän oli? Kokon elämästä kertoivat dosentti Timo Vuorisalo ja kirjailija Jukka Parkkinen. Asko Hauta-aho luki lisäksi otteita Kokon kirjasta "Ne tulevat takaisin". (ohjelma on osa Legendaariset lintututkijat- audiosarjaa)

Onko linnunmuna täydellisin asia maailmassa? Miten usein lintuemo munii? Miten munaan tulevat värit? Miten valmis poikanen on kuoriutuessaan? Minna Pyykkö on Espoon Suomenojalla linturetkellä ja juttelee oululaisen eläinfysiologian emeritusprofessori Esa Hohtolan kanssa linnunpoikasten jännittävästä matkasta munasta maailmalle.

Alkavana kesänä kannattaa viettää aikaa luonnossa, metsissä, rannoilla, järvillä, soilla, puutarhoissa, toteaa emeritusprofessori lääkäri Tari Haahtela. Hän on ollut pitkään kiinnostunut luontoyhteyden merkityksestä ihmisten terveydelle. Se on lisääntyvän kiinnostuksen kohteena meillä ja maailmalla. Minna Pyykkö juttelee hänen kanssaan lmyös kansallisen allergiaohjelman juuri julkaistuista hämmästyttävistä tuloksista.