Minna Pyykön maailma

Maisemamaalauksella on pitkät perinteet. Ihmiset ovat vuosisatojen ajan halunneet katsella kuvia kauniista kukkanityistä, jylhistä vuoristoista, lumen peittämistä rinteistä, puista ja järvenselistä. Eikä ihme: nykytutkimuksen mukaan luontokuvat lisäävät ihmisten hyvinvointia, vaikka luontoon ei itse pääsisikään.

Kuvataiteilija Petri Ala- Maunus on myös ollut kiinnostunut maisemamaalauksesta jo vuosikymmenien ajan. Hänen tuore näyttelynsä La-la land on kevään ajan esillä Jyväskylän taidemuseossa. Minna Pyykkö kävi hänen työhuoneellaan juttelemassa menneistä ja nykyisistä maisemamaalareista - ja myös paratiisien, painajaisten ja unelmien maisemista.

Wrightin taiteilijaveljekset ovat maalanneet ikimuistoisia teoksia Haminanlahden ja Kuopion luonnosta. Minna Pyykkö käy näissä maisemissa Kuopiossa retkellä suvun nykyisen päämiehen Atte von Wrightin kanssa. He juttelevat siitä, miltä on tuntunut leikkiä lapsena samoilla paikoilla kuin kuuluisat taiteilijasukulaiset yli sata vuotta aiemmin. Miten samat maisemat vaikuttavat ihmisiin sukupolvesta toiseen? Atte von Wright kertoo että hänelle on käynyt samoin kuin Ferdinandille aikanaan- että vasta iän myötä on alkanut todella katsella maisemia.

Miten ihmiset ovat ryhtyneet keräämään tuoksuja luonnosta? Ovatko samanlaiset tuoksut miellyttäneet neniämme aina? Minna Pyykkö jutteli aiheesta tietokirjailija Ari Turusen kanssa Helsingin kasvitieteellisen puutarhan palmusalissa. Ohjelman lopulla piipahdettiin viime syksyn Ihme- Helsinki tapahtumassa haistelemassa suitsuketeosta maailman ensimmäisestä ja viimeisestä metsästä ja kuultiin teoksen tekijän skotlantilaisen Katie Patersonin ajatuksia.

Osasiko stellerinmerilehmä sukeltaa? Kuinka pitkäksi se kasvoi? Montako niskanikamaa sillä oli? ja mihin sen sormet ovat hävinneet? Minna Pyykkö kävi Helsingissä Luonnontieteellisen keskusmuseon luusalissa stellerinmerilehmän luurangon äärellä tutkija Henry Pihlströmin kanssa. He juttelivat siitä, mitä sukupuuttoon kuolleen merilehmän luut kertovat sen elämästä.

Viimeaikoina tilhiä ja rastaita on näkynyt runsaasti Etelä- Suomessa syömässä pihlajanmarjoja, Nekin ovat puista riippuvaisia. Suurin osa puiden asukkaista on kuitenkin pienempiä ja näkymättömämpiä- ja niitä on paljon. Nyt suurista ja pienistä puiden asukkaista on tehty kirja - ensimmäinen Suomessa ja luultavasti koko maailmassa. Siinä on selvitetty mitä asukkaita eri puulajeilla ja eri ikäisillä puilla elää. Minna Pyykkö tapasi kirjan tekijät Tampereen ammattikorkeakoulun metsäekologian lehtori Petri Keto-tokoin ja Luonnonvarakeskuksen tutkija Juha Siitosen.

Lauri Hallikainen on äänittänyt Suomen luontoa jo vuosikymmeniä. Minna Pyykkö kävi Kuopiossa hänen studiollaan juttelemassa talvisen luonnon äänistä ja siitä, miten hänestä tuli luontoäänittäjä. "Korvani aukesivat kunnolla vasta kun tulin sokeaksi", hän itse totesi.

Hän jää Suomen lintutieteen historiaan yhtenä sen kirkkaimmista johtotähdistä, totesi prof Pertti Saurola ystävästään Pentti Linkolasta. Linkola oli tuhansien tarinoiden lintumies. Nyt joulukuussa Linkolan syntymäpäivien aiikaan tässä ohjelmassa kuultiin niistä muutamia.

Miekkavalaat muistuttavat ihmisiä monin tavoin: ne voivat elää yhtä pitkään, ovat sosiaalisia, tekevät yhteistyötä, niillä on oma kieli ja murteita- ja ne ovat ihmisen lisäksi laajimmalle levittäytynyt nisäkäslaji.

Pirjo Mäkeläisen väitöskirja miekkavalaiden vaihtelevista värikuvioista valmistui viime vuonna. Minna Pyykkö jutteli hänen kanssaan valastutkimuksesta ja miekkavalaiden elämästä, josta paljastuu jatkuvasti uusia jännittäviä tietoja!

Näin itsenäisyyspäivän kynnyksellä muistellaan usein itsenäisyyden kannalta merkittäviä aikoja- kuten talvisotaa. Siihen liittyy myös legendaarisen lintututkijan Päiviö Kuusiston tarina.

Hän innostui Suomen yleisimmästä linnusta pajulinnusta jo lapsena, ja ehti saada merkittävän pajulintuväitöskirjansa lähes valmiiksi, ennen kuin kaatui 33 -vuotiaana talvisodassa – muutamaa päivää ennen lomille pääsyä. Ohjelmassa Päiviö Kuusiston elämästä juttelivat dosentti Timo Vuorisalo ja Päiviön poika Otso Kuusisto. Toimittajana Minna Pyykkö.

Nyt marraskuussa Suomen vanhin tieteellinen seura Societas pro fauna et flora fennica täyttää 200 vuotta. Minna Pyykkö kävi Helsingissä Ritarihuoneella järjestetyissä juhlissa juttelemassa puheenjohtaja Mikael von Numersin, Henry Väreen ja Maria Hällforsin kanssa. Pitkät tutkimusaikasarjat kiinnostavat nyt laajemminkin. Pari viikkoa myöhemmin Helsingin yliopistolla järjestettiin aiheesta seminaari, ja päivän päätteeksi hyönteistieteen professori Tomas Roslin kertoi näiden tutkimusten merkityksestä muuttuvassa maailmassa.