Kuikka kuuluu monen suomalaisen kesätunnelmaan. Harva on kuitenkaan seurannut kuikkia niin tiiviisti kuin Leo Lehtonen seurasi- jopa öisin. Leo Lehtosen pojat Hannu ja Pekka Lehtonen muistelevat tässä ohjelmassa, miten he olivat isänsä apureina mökillä kesäisin seuraamassa kuikkien elämää. Leo Lehtonen oli lumoutunut linnuista jo lapsena, ja teki lintututkimuksia myös rintamalla asemasodan aikaan Vienan Karjalassa. Ohjelma on osa Legendaariset lintututkijat- sarjaa.

Ari Heinilä kuvaa itseään Ite- merentutkijaksi. Hän touhuaa Itämerellä jatkuvasti, enimmäkseen Hangon edustalla. Hän kuvaa merta, tekee siitä ohjelmia, on mukana suojeluprojekteissa ja liikkuu myös meritutkijoiden matkassa. Lisäksi hän on kehittänyt hyvin erikoisia omia tutkimusvälineitä, joilla voi tarkkailla meren elämää. Minna Pyykkö lähti Ari Heinilän kanssa meriretkelle Hangon edustan kallioluodolle.

Biologi Hanna Tuovila innostui runsas vuosi sitten tutkimaan oman kotipihansa monimuotoisuutta. Hän päätti selvittää lajin päivässä, ja julkaisee ne instagramissa "Kanervakummun lajiprojekti"-nimellä. Minna Pyykkö kävi Hausjärvellä Kanervakummun pihalla juttelemassa projektista, jonka lajimäärä on nyt jo yli 430. MIltä on tuntunut? Mikä on ollut vaikeinta? Entä yllättävintä?

Yrjö Kokko vaikutti vahvasti siihen, että laulujoutsen pelastui sukupuuton partaalta, ja siitä tuli myöhemmin Suomen kansallislintu. Minkälainen lintuharrastaja ja lintujen suojelija hän oli? Kokon elämästä kertoivat dosentti Timo Vuorisalo ja kirjailija Jukka Parkkinen. Asko Hauta-aho luki lisäksi otteita Kokon kirjasta "Ne tulevat takaisin". (ohjelma on osa Legendaariset lintututkijat- audiosarjaa)

Onko linnunmuna täydellisin asia maailmassa? Miten usein lintuemo munii? Miten munaan tulevat värit? Miten valmis poikanen on kuoriutuessaan? Minna Pyykkö on Espoon Suomenojalla linturetkellä ja juttelee oululaisen eläinfysiologian emeritusprofessori Esa Hohtolan kanssa linnunpoikasten jännittävästä matkasta munasta maailmalle.

Alkavana kesänä kannattaa viettää aikaa luonnossa, metsissä, rannoilla, järvillä, soilla, puutarhoissa, toteaa emeritusprofessori lääkäri Tari Haahtela. Hän on ollut pitkään kiinnostunut luontoyhteyden merkityksestä ihmisten terveydelle. Se on lisääntyvän kiinnostuksen kohteena meillä ja maailmalla. Minna Pyykkö juttelee hänen kanssaan lmyös kansallisen allergiaohjelman juuri julkaistuista hämmästyttävistä tuloksista.

Miten puut ovat tulleet Suomeen? Minkälaista porukkaa ovat puuharrastajat? Kuinka korkea on Suomen suurin puu? Entä kuinka vanha vanhin? Miten paljon Suomen puulajisto on muuttunut viimeisen 30 vuoden aikana? Minna Pyykkö oli keväisellä puuretkellä Helsingisssä Kumpulan kasvitieteellisessä puutarhassa Luonnontieteellisen keskusmuseon yli-intendentti Henry Väreen kanssa.

Parhaillaan eletään taas arktisten lintujen muuttoaikaa. Johan Axel Palmenille ne olivat erityisen tärkeitä. Minkälainen mies Palmen oli? Miksi häntä pidetään suomalaisen lintutieteen isänä? Minna Pyykkö kävi Turussa Kupittaan puistossa juttelemassa dosentti TImo Vuorisalon kanssa Palmenista, joka käytti usein nukkavieruja vaatteita ja reikäistä olkihattua, ja oli tarinoiden mukaan legendaarisen mukava! Palmenista onkin säilynyt paljon tarinoita, jotka elävät edelleen, yli sata vuotta hänen kuolemansa jälkeen.

Minna Pyykkö lähti äitienpäivän kasviretkelle Muolaansuolle Espooseen. Suo on niin pieni, että harva on siitä kuullut. Pieniä ovat kyllä monet suokasvitkin. Oppaana kasviretkellä oli kasvitieteen professori Jouko Rikkinen. Kevät on hienoa suoretkiaikaa, mutta Jouko Rikkinen vihtyy soilla myös keskikesällä, kun hyttysiä on eniten- ja paljain jaloin!

Lintuasiantuntija Jan Södersved Birdlife Suomesta ja luontotoimittajat Asko Hauta-aho ja Minna Pyykkö viettivät keväisen yön Lohjalla lintuja kuunnellen. Minna Pyykön maailma- ohjelma tehtiin suorana paikanpäältä Hyvelänjärven rantapenkalta. Äänisuunnittelusta vastasi Mikko Kuokka.