Viimeaikoina tilhiä ja rastaita on näkynyt runsaasti Etelä- Suomessa syömässä pihlajanmarjoja, Nekin ovat puista riippuvaisia. Suurin osa puiden asukkaista on kuitenkin pienempiä ja näkymättömämpiä- ja niitä on paljon. Nyt suurista ja pienistä puiden asukkaista on tehty kirja - ensimmäinen Suomessa ja luultavasti koko maailmassa. Siinä on selvitetty mitä asukkaita eri puulajeilla ja eri ikäisillä puilla elää. Minna Pyykkö tapasi kirjan tekijät Tampereen ammattikorkeakoulun metsäekologian lehtori Petri Keto-tokoin ja Luonnonvarakeskuksen tutkija Juha Siitosen.

Lauri Hallikainen on äänittänyt Suomen luontoa jo vuosikymmeniä. Minna Pyykkö kävi Kuopiossa hänen studiollaan juttelemassa talvisen luonnon äänistä ja siitä, miten hänestä tuli luontoäänittäjä. "Korvani aukesivat kunnolla vasta kun tulin sokeaksi", hän itse totesi.

Hän jää Suomen lintutieteen historiaan yhtenä sen kirkkaimmista johtotähdistä, totesi prof Pertti Saurola ystävästään Pentti Linkolasta. Linkola oli tuhansien tarinoiden lintumies. Nyt joulukuussa Linkolan syntymäpäivien aiikaan tässä ohjelmassa kuultiin niistä muutamia.

Miekkavalaat muistuttavat ihmisiä monin tavoin: ne voivat elää yhtä pitkään, ovat sosiaalisia, tekevät yhteistyötä, niillä on oma kieli ja murteita- ja ne ovat ihmisen lisäksi laajimmalle levittäytynyt nisäkäslaji.

Pirjo Mäkeläisen väitöskirja miekkavalaiden vaihtelevista värikuvioista valmistui viime vuonna. Minna Pyykkö jutteli hänen kanssaan valastutkimuksesta ja miekkavalaiden elämästä, josta paljastuu jatkuvasti uusia jännittäviä tietoja!

Näin itsenäisyyspäivän kynnyksellä muistellaan usein itsenäisyyden kannalta merkittäviä aikoja- kuten talvisotaa. Siihen liittyy myös legendaarisen lintututkijan Päiviö Kuusiston tarina.

Hän innostui Suomen yleisimmästä linnusta pajulinnusta jo lapsena, ja ehti saada merkittävän pajulintuväitöskirjansa lähes valmiiksi, ennen kuin kaatui 33 -vuotiaana talvisodassa – muutamaa päivää ennen lomille pääsyä. Ohjelmassa Päiviö Kuusiston elämästä juttelivat dosentti Timo Vuorisalo ja Päiviön poika Otso Kuusisto. Toimittajana Minna Pyykkö.

Nyt marraskuussa Suomen vanhin tieteellinen seura Societas pro fauna et flora fennica täyttää 200 vuotta. Minna Pyykkö kävi Helsingissä Ritarihuoneella järjestetyissä juhlissa juttelemassa puheenjohtaja Mikael von Numersin, Henry Väreen ja Maria Hällforsin kanssa. Pitkät tutkimusaikasarjat kiinnostavat nyt laajemminkin. Pari viikkoa myöhemmin Helsingin yliopistolla järjestettiin aiheesta seminaari, ja päivän päätteeksi hyönteistieteen professori Tomas Roslin kertoi näiden tutkimusten merkityksestä muuttuvassa maailmassa.

Moni kuvittelee, että Itämeressä ei ole mitään nähtävää valtamerten ihmeisiin verrattuna. Päinvastoin, toteaa sukeltaja Ari Kapanen. Itämeri on esimerkiksi maailman upein meri hylkysukeltajille.

Ari Kapanen on ollut kiinnostunut vedenalaisesta luonnosta jo vuosikymmenten ajan, ja tehnyt yli tuhat sukellusta Suomenlahden hylyille. Minna Pyykkö lähti hänen ja Ilona Orasen kanssa veneretkelle Hangon itäpuolelle Lappohjaan, jossa on tarkoitus käydä kuvaamassa ainutlaatuisia vedenalaisia lähteitä.

Luontokuvaaja Eija Kujansuu on kuvannut Inarin Lapissa metsäjäniksiä jo kuuden vuoden ajan. Tänä aikana hän on oppinut niiden elämästä paljon- ja varsin yllättäviä asioita. Minna Pyykkö kävi metsäretkellä Kirkkonummella Eija Kujansuun kanssa juttelemassa metsäjäniksistä, ja siitä, miksi marraskuu on niille erityisen tärkeää aikaa.

Liito- oravia löytyy myös kaupungeista! Mitä ne tarvitsevat viihtyäkseen, millaisia uhkia niillä on, miten laajalla alueella ne liikkuvat- ja miten niitä voi nähdä?

Minna Pyykkö seisoi Kuopiossa hämärtyvässä illassa odottamassa liito-oravien liikkeelle lähtöä Kuopion luonnontieteellisen museon luontopedagogi Mari Wikholmin ja Kuopion kaupungin liito-orava-life- hankkeen projektikoordinaattorin Anu Ruohomäen kanssa. Ohjelmassa kuultiin myös liito-oravatutkija Sanna Mäkeläisen tutkimusmuistoja.

Kuluneella viikolla Ykn luontokokouksessa on puhuttu luonnon monimuotoisuudesta ja sen säilyttämisen tärkeydestä. Maailman lintulajien monimuotoisuus on myös hämmästyttävä. Noin 10 000 lajia, ja niillä eri muotoisia, värisiä ja kokoisia linnunmunia. Suuri osa tästä erilaisten linnunmunien kauneudesta on talletettu teollisuusneuvos Ragnar Kreugerin (Kryyger) munakokoelmaan, joka on maailmankuulu.

Munien keruuta ei enää nykyään pidetä hyväksyttävänä, eikä kokoelma enää kartu, mutta kerättyjen munien arvo säilyy ja kasvaa. Dosentti Torsten Stjernberg toimi pitkään munamuseon hoitajana ja muistaa hyvin legendaarisen Kreugerin ja tämän ainutlaatuisen kokoelman.