Luonnonsuojelija Pentti Linkola kuoli huhtikuun alussa kaksi vuotta sitten. Anneli Jussila tunsi hänet yli 30 vuoden ajan, ja he ehtivät retkeillä monenlaisissa metsissä ja jakoivat huolen metsien tilasta. Minna Pyykkö kävi Hämeenlinnassa Aulangon metsässä juttelemassa Anneli Jussilan kanssa heidän yhteisistä metsäretkistään.

Kaikki hämähäkit eivät viritä pyydystysverkkoja, vaan osa saalistaa vaanimalla kissaeläinten tapaan. Kun kumartuu seuraamaan suurennuslasilla näiden hyppyhämähäkkien pienoismaailmaa, saattaa hämmästyä, kun hämähäkki tuijottaa valtavilla silmillään takaisin. Minna Pyykkö jutteli tietokirjailija Sami Karjalaisen kanssa tämän uudesta Suomen hyppyhämähäkit- kirjasta ja matkasta hypykkien maailmaan.

Muusikko Jonne von Hertzen on ollut kiinnostunut linnuista aina siitä lähtien, kun sai lintukurssin 16- vuotislahjaksi. Hän on viettänyt pitkiä aikoja Hangon lintusemalla ja innostunut viime vuosina myös kuvaamaan luontoa. Minna Pyykkö kävi hänen kanssaan linturetkellä kevätaamuna juttelemassa lintujen kevätmuutosta ja Hertzenin veljesten käynnistämästä metsänsuojeluhankkeesta.

Joskus metsäretkellä kannattaa pysähtyä katselemaan puita. Vaikeina, levottomina aikoina puiden elämän seuraaminen voi rauhoittaa ja tuoda elämäniloa. Minna Pyykkö oli retkellä kirjailija Olli Sinivaaran kanssa, joka on kirjoittanut viime vuonna ilmestyneen runokirjan puista. Vanhat männyt ovat hänelle erityisen tärkeitä.

Huomisen Kalevalanpäivän kunniaksi nyt sukelletaan kansanperinteen metsärunoihin. Löytyykö sieltä suomalaisten metsäsuhteen pohja? Voiko vanhojen runojen perusteella päätellä, olemmeko me metsäkansaa? Miten erilainen on ollut naisten ja miesten metsä?

Minna Pyykkö oli Joensuussa metsäretkellä perinnetutkimuksen dosentin Tiina Sepän kanssa.

Miten pöllöemojen Maarian ja Sirpan kevät käynnistyy? Saapuuko tuttu kurki taas Pohjois- Karjalaan pesimään? Löytääkö valkoselkätikkakoiras uuden puolison? Lintuharrastaja Janne Leppänen on rengastanut lintuja Pohjois-Karjalassa jo pitkään, tutustunut moniin yksilöihin ja päässyt seuraamaan jopa eräiden lintusukujen vaiheita. Tähän aikaan vuodesta on odotusta ilmassa! Minna Pyykkö oli Janne Leppäsen kanssa linturetkellä Joensuun Kuhasalossa.

Maisemamaalauksella on pitkät perinteet. Ihmiset ovat vuosisatojen ajan halunneet katsella kuvia kauniista kukkanityistä, jylhistä vuoristoista, lumen peittämistä rinteistä, puista ja järvenselistä. Eikä ihme: nykytutkimuksen mukaan luontokuvat lisäävät ihmisten hyvinvointia, vaikka luontoon ei itse pääsisikään.

Kuvataiteilija Petri Ala- Maunus on myös ollut kiinnostunut maisemamaalauksesta jo vuosikymmenien ajan. Hänen tuore näyttelynsä La-la land on kevään ajan esillä Jyväskylän taidemuseossa. Minna Pyykkö kävi hänen työhuoneellaan juttelemassa menneistä ja nykyisistä maisemamaalareista - ja myös paratiisien, painajaisten ja unelmien maisemista.

Wrightin taiteilijaveljekset ovat maalanneet ikimuistoisia teoksia Haminanlahden ja Kuopion luonnosta. Minna Pyykkö käy näissä maisemissa Kuopiossa retkellä suvun nykyisen päämiehen Atte von Wrightin kanssa. He juttelevat siitä, miltä on tuntunut leikkiä lapsena samoilla paikoilla kuin kuuluisat taiteilijasukulaiset yli sata vuotta aiemmin. Miten samat maisemat vaikuttavat ihmisiin sukupolvesta toiseen? Atte von Wright kertoo että hänelle on käynyt samoin kuin Ferdinandille aikanaan- että vasta iän myötä on alkanut todella katsella maisemia.

Miten ihmiset ovat ryhtyneet keräämään tuoksuja luonnosta? Ovatko samanlaiset tuoksut miellyttäneet neniämme aina? Minna Pyykkö jutteli aiheesta tietokirjailija Ari Turusen kanssa Helsingin kasvitieteellisen puutarhan palmusalissa. Ohjelman lopulla piipahdettiin viime syksyn Ihme- Helsinki tapahtumassa haistelemassa suitsuketeosta maailman ensimmäisestä ja viimeisestä metsästä ja kuultiin teoksen tekijän skotlantilaisen Katie Patersonin ajatuksia.

Osasiko stellerinmerilehmä sukeltaa? Kuinka pitkäksi se kasvoi? Montako niskanikamaa sillä oli? ja mihin sen sormet ovat hävinneet? Minna Pyykkö kävi Helsingissä Luonnontieteellisen keskusmuseon luusalissa stellerinmerilehmän luurangon äärellä tutkija Henry Pihlströmin kanssa. He juttelivat siitä, mitä sukupuuttoon kuolleen merilehmän luut kertovat sen elämästä.