Minna Pyykön maailma

Miten ne saapuvat, kuinka korkealla, missä laulavat ensimmäistä kertaa? Kaikki tämä on tärkeää lintujen kevätmuutosta kertovassa kansanperinteessä. Minna Pyykkö jututti perinteentutkija Irma-Riitta Järvistä ja biologi Timo Vuorisaloa.

Miten korkealla linnut muuttavat? Voivatko ne muuttaa myös yöllä? Millaiset tuulet ovat muuttajien kannalta parhaita? Miten tutkien käytö on muuttanut käsitystämme lintujen kevätmuutosta? Tästä kaikesta Minna Pyykkö jutteli meteorologi, lintuharrastaja Jarmo Koistisen kanssa Espoon Suomenojalla.

Kirjallisuudesta löytyy hienoja kuvauksia näsiän lumoavasta tuoksusta. Minna Pyykkö ja kasvitieteilijä Henry Väre huomasivat, että eivät ole koskaan tunteneet näsiän tuoksua. He lähtivät haistelemaan näsiää Helsingin Kumpulan kasvitieteelliseen puutarhaan, ja juttelivat myös muista kevään kukkijoista.

Näihin aikoihin Etelä- Suomessa ensimmäiset kimalaiskuningattaret heräävät talvihorroksesta ja lähtevät liikkeelle, usein kukkiville pajuille. Kevään, pajujen ja heräävien kimalaiskuningattarien kunniaksi Minna Pyykön maailma- ohjelmassa jutellaan nyt kimalaisista.

Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet kimalaisten olevan luultua älykkäämpiä. Oulun yliopiston dosentti Olli Loukola kertoi ihmeellisestä tutkimusmatkastaan kimalaisten älyn ja ongelmanratkaisutehtävien maailmaan.

Voiko taiteen avulla päästä sisään nenetsien maailmaan? Miksi varis on heille niin tärkeä lintu?

Minna Pyykkö jutteli elokuvaohjaaja Markku Lehmuskallion ja Anastasia Lapsuin kanssa nenetsien elämästä Jamalin niemimaalla Pohjois- Siperiassa.

Hanna Rosti tutkii Itä- Afrikan metsissä yöllä liikkuvia nisäkkäitä: pikkugalagoja ja puutamaaneja. Niiden elämää tunnetaan huonosti, ne saattavat olla jopa tieteelle uusia lajeja, ja niiden suojelulla on kiire. Minna Pyykkö tapasi vastikään Tansaniasta palanneen Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Hanna Rostin.

Tutkimusmatkailija Pehr Kalm vietti 1700- luvulla aikaa Turussa Aurajoen rannassa -samalla paikalla kuin ekologi Pekka Niemelä ja toimittaja Minna Pyykkö nyt lähes 300 vuotta myöhemmin. Pehr Kalm oli aikanaan maailmankuulu tutkimusmatkailija, pappi ja kasvitieteilijä. Amerikan matkallaan hän kirjoitti ensimmäiset tieteelliset kuvaukset Niagaran putouksista, tulokaslajeista ja sittemmin sukupuuttoon kuolleesta muuttokyyhkystä. Hän vaikutti myös siihen, että monilla suomalaispihoilla kasvaa yhä hedelmäpuita.

Linnuille näyttävät maistuvat monenlaiset ruuat kastelieroista männyn neulasiin ja simpukoista siemeniin. Onko jäisen ruuan syöminen hankalaa? Ovatko nakkikioskien antimet niille huonoa ruokaa? Onko pelkän lihan syöminen terveellistä? Päihtyvätkö tilhet joskus käyneistä pihlajanmarjoista? Ja miksi jotkut linnut syövät myös kiviä?

Minna Pyykkö jutteli aiheesta Oulun yliopiston emeritusprofessori Esa Hohtolan kanssa.

Luonto on monille suomalaisille tärkeä retkeilykohde, ja innokkaimmat puutarhaihmiset suunnittelevat nyt jo tulevia istutuspuuhia. Tuoreet tutkimukset todistavat, että ulkona touhuaminen onkin terveellistä monilla sellaisillakin tavoilla, joita emme ole tulleet toistaiseksi ajatelleeksi. Siksi luontoyhteyden olisi tärkeää säilyä läpi elämän- vanhanakin. Minna Pyykkö kävi Ikäinstituutin tutkija Erja Rappen kanssa Keravalla puistoretkellä.

Kumpulan kartanossa on huone täynnä sukupuuttoon kuolleen luolakarhun luita, jotka on löydetty Odessan luolista. Ne toi tänne 1800- luvun puolivälissä suomalainen Alexander von Nordman. Minkälainen mies Nordman oli? Mikä on luiden tarina? Minna Pyykkö kävi juttelemassa aiheesta Luonnontieteellisen keskusmuseon tiloissa tutkija Henry Pihlströmin ja intendentti Björn Krögerin kanssa. ,