Luonto on läsnä kaikessa Tove Janssonin taiteessa- väittää taidehistorioitsija ja tietokirjailija Tuula Karjalainen. Minna Pyykkö juttelee Helsingin taidemuseossa Tuula Karjalaisen kanssa Tove Janssonin luontokokemuksista ja erityisesti lapsuuden kesien merkityksestä.Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Miten perhoset lähtevät keväällä liikkeelle? Miten kylmässä ne voivat lentää? Missä ne ovat piileskelleet talviajan? Entä minkälainen perhonen olisi sopiva kansallisperhoseksi Suomelle? Ja miksi Suomi tarvitsee oman kansallisperhosensa?

Minna Pyykkö oli etsimässä keväisiä kansallisperhosehdokkaita Vantaalla Westerkullan kartanon lähistöllä hyönteisasiantuntija Jaakko Kullbergin ja Vuokon luonnonsuojelusäätiön puheenjohtajan Pertti Nupposen kanssa.

Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Minkälainen on pöllönpoikasten lapsuus pesäpöntössä? Miten tärkeä syntymäjärjestys on? Miksi nokka ja kynnet kasvavat jykeviksi jo siinä vaiheessa kun muu lintu muistuttaa vielä pöyhenpalloa? Miksi poikaset lähtevät pesästä vaikka eivät vielä osaa lentää? Näitä aiheita pohditaan Minna Pyykön maailma- ohjelmassa, jossa ollaan rengastamassa lehtopöllön poikasia Lohjalla Esa Aaltosen kanssa. Ja sekin selviää, että pöllönpöntössä haisee aika väkevästi. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Mitä lepakoiden kevääseen Suomessa kuuluu? Mitä siitä tiedetään ja mitä kaikkea ei vielä tiedetä? Lepakkotutkija Eeva- Maria Kyheröinen ja Minna Pyykkö olivat lepakkoretkellä Kirkkonummella ja yrittivät saada lepakoita kiinni rengastusta varten. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Voiko lintu laulaa nokka kiinni? Miten se hengittää laulaessaan? Miksi juuri pienet ja mitättömän ruskeat linnut ovat laulumestareita? Miksi monet linnut laulavat aamuisin? Ovatko jo lintujen esi-isät, dinosaurukset laulaneet?

Minna Pyykkö kävi Liminganlahdella jututtamassa Oulun yliopiston eläinfysiologian professori Esa Hohtolaa linnunlaulun ihmeistä. Ohjelma on uusinta viime kesäkuulta. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Miten kanahaukat ovat löytäneet tiensä pääkaupunkiseudulle? Miten ihmeessä vanhojen metsien arka petolintu pystyy pesimään keskikaupungin hälinässä? Minna Pyykkö lähtee haukkatutkija Tapio Solosen kanssa kanahaukkaretkelle Helsingin uimastadionille. Kuva: Tapio Salonen

Muurahaistutkija Heikki Helanterä on parhaillaan käynnistämässä tämän vuoden muurahaistutkimuksiaan Tvärminnessä, niinkuin on tehnyt jo 20 vuoden ajan. Minna Pyykkö tutkijan kanssa retkellä Helsingin keskuspuistossa ennen tätä maastokauden alkua. Kysymyksiä oli paljon: miten muurahaiset tietävät milloin on kevät? Miten ne suunnistavat? Mitä ne muistavat talven jälkeen edelliskesästä? Kuka keossa päättää asioista?

Alleilla ja allin äänellä on suuri merkitys suomalaisessa kansanperinteessä ja entisajan sielunmaisemassa. Allien saapuminen on merkinnyt ravinnon lisäksi varmastikin kevättä, iloa ja valoa mutta siinä on myös haikeutta mukana. Näin Pääsiäisenä on hyvä hetki lähteä retkelle seuraamaan kevään etenemistä ja nykyään Suomenlahdella saattaa myös nähdä alleja kevätasuissaan. Minna Pyykkö kävi juttelemassa allien laulusta professori Antero Järvisen kanssa. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Liminganlahden kevät alkaa näihin aikoihin, kun tuhannet hanhet saapuvat alueelle muuttomatkallaan. Ne tunnistavat varmaankin tutut maisemat, mutta ehkä eivät Liminganlahden luontokeskuksen hoitajaa Ulla Matturia, joka kuitenkin on paikalla vuodesta toiseen vastaanottamassa niitä. Minna Pyykkö käy luontokeskuksessa juttelemassa Liminganlahden linnuista ja alueen kahdeksasta vuodenajasta. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Mitä suomalainen mytologia kertoo metsistämme, joistamme, vesistämme, kallioistamme tähtitaivaistamme? Miten samanlaisin silmin menneet sukupolvet ovat katselleet ja ihmetelleet tätä maailmaa? Miten hienolta kevään saapuminen nähin aikoihin on tuntunut?

Minna Pyykkö jututti aiheesta Seppo Knuuttilaa. Hän on Itä- Suomen yliopiston perinnetutkimuksen emeritusprofessori ja sai vastikään suuren Kalevalaseuran palkinnon työstään Kalevalan, kansanperinteen ja kulttuurin tutkimuksen alalla. Kuva: Visa Knuuttila