Miten raskas lintujen muuttomatka on? Minkälaisia vaikeuksia matkanvarrella on? Miten talven vietto sujuu siellä etelässä?

Lasse Kylänpää seurasi neljän tavallisen kotimaisen muuttolinnun, kiurun, peipon, västäräkin ja haarapääskyn matkaa etelään. Kirjassaan Linnun tie- hän kertoo kokemuksistaan. Sen verran suuren vaikutuksen pienten lintujen muuttouurastus on Lasse Kylänpäähän tehnyt, että hän kertoo, että tekisi mieli teititellä jokaista joka keväällä takaisin Suomeen palaavaa! Minna Pyykkö jututti Lasse Kylänpäätä lintujen syysmuutosta Suomenlahden rannalla. Ohjelma on uusinta syksyltä 2015. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Petolinturengastaja Anu Murto on rengastanut Kukkiajärven nuolihaukkoja jo yli 20 vuoden ajan. Miksi nuolihaukat ovat hänelle niin tärkeitä? Miltä tuntuu elää elämäänsä nuolihaukkojen mukaan? Minna Pyykkö oli soutelemassa Anu Murron kanssa Kukkiajärvellä Pälkäneellä. Kuva: Kari Saarinen

Tiesitkö että kukaan ihminen ei tunne kaikkia metsän sieniä? Että sienet voivat haista lateksimaalilta, oluelta tai hajuvedeltä? Ja että jotkut sienet voivat myös saalistaa eläimiä?

Minna Pyykkö kävi Jyväskylässä sienitutkija Panu Halmeen kanssa Sallaanjärven aarnialueella sieniretkellä juttelemassa sienten merkillisestä maailmasta. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Miten joku innostuu harrastamaan perhosia? Mistä harrastajat unelmoivat? Miten hyvin he muistavat hienot perhoshavaintonsa?

Minna Pyykkö kävi toimittaja, perhosharrastaja Tuomo A Komulaisen parvekkeella katselemassa illan hämärtymistä ja juttelemassa perhosharrastajien muistoista. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Kasvit levittävät siemeniään hämmästyttävän monin kekseliäin kostein: katapultein, laskuvarjoin, propellein, lenninsiivin. Toiset käyttävät apunaan liimaa ja tartuntaväkäsiä. Minna Pyykkö kävi kasvien siemenretkellä kasvifysiologi professori Kurt Fagerstedtin kanssa. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Minkälaista heinäsirkkojen ja hepokattien kuvaaminen on? Mitä niiden maailmasta voi selvitä sitkeälle luontokuvaajalle? Sami Karjalainen on kuvannut heinäsirkkoja ja hepokatteja jo yli kymmenen vuoden ajan. Karjalaisen valokuvissa heinäsirkat ja hepokatit kurkkivat lehden takaa, piileskelevät korren toisella puolella, heittävät varjonsa kallioon tai lehdelle, roikkuvat pää alaspäin kriittisella nahanluonnin hetkellä, tuijottavat valtavilla oudoilla silmillään. Ne ovat erisävyisiä vihreitä, ruskeita, harmaita, mutta lisäksi yllättäen myös osittain sinertäviä, violetteja, vaaleanpunaisia, oransseja! Minna Pyykkö lähti Sami Karjalaisen seurassa Kirkkonummelle etsimään niityn sirittäjiä. Ohjelma on uusinta elokuulta 2015. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Mitä on suomalainen hiljaisuus? Miten hiljaisia ääniä Suomen luonnossa voi kuulla?

Minna Pyykkö kävi juttelemassa Helsingin yliopiston dosentin tietokirjailija Outi Ampujan kanssa hiljaisuudesta.

Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Ovatko kasvit älykkäitä? Italialaisen kasvitieteen professorin, kasvineurobiologian pioneerin Stefano Mancuson mukaan ovat. Jos älykkyys määritetään kyvyksi ratkaista ongelmia, ne ovat suorastaan neroja. Kasvit voivat myös haistaa, maistaa, tuntea, nähdä, kuulla, viestiä toisilleen , tehdä yhteistyötä, oppia ja muistaa, Mancuso väittää.

Vastikään on ilmestynyt suomeksi kustannusyhtiö Aula ja kumppaneiden julkaisemana teos Loistavat kasvit, jonka ovat kirjoittaneet Stefano Mancuso ja Alessandra Viola. Minna Pyykkö tapasi italialaisen kasvitieteilijän hänen Suomen reissullaan Helsingin Kaisaniemessä Kasvitieteellisessä puutarhassa.

Miten vedenalaista luontoa kuvataan ja kuinka helppoa on käsikirjoittaa luonnon tapahtumia etukäteen? Onko totta että vesi on eri väristä Suomen eri järvissä? Mikä maailmalla tekee suomalaisjärvistä kerrottaessa suurimman vaikutuksen? Mikä eläin on tehnyt Marko Röhriin suurimman vaikutuksen? Minna Pyykkö tapaa vedenalaisten luontoelokuvien tuottajan Marko Röhrin Porissa ja juttu lähtee liikkeelle siitä, miten hauskaa hommaa snorklaaminen on.

Merkittäviä luulöytöjä tehdään edelleen Suomen maaperästä, ja eläinten luurangot, yksittäiset luut ja tuhannet pieniksi muruiksi hajonneet luunsirpaleet kertovat tutkijoille vähitellen täydentyvää tarinaa Suomen eläimistön kehityksestä. Minna pyykkö kävi tutkimassa luita paleobiologian dosentti Pirkko Ukkosen ja arkeologian dosentti Kristiina Mannermaan kanssa. Kuva: Minna Pyykkö / Yle