Miten vedenalainen maailma mahtuu postimerkkiin? Ovatko sukelluspostimerkit yleensä sinisiä? Kertovatko ne todellisesta sukellushistoriasta vai sankareista ja sankaritaruista? Sukelluskouluttaja Jouko Moisala on kerännyt sukellusaiheisia postimerkkejä jo vuosikymmeniä ja kirjoittanut niistä kirjan. Minna Pyykkö juttelee hänen kanssa Utössä meren rannalla sukelluspostimerkeistä ja sukeltamisen historiasta yleensä. Mitkä ovat ne kolme kysymystä, jotka Jouko Moisalalta kysytään, kun selviää, että hän sukeltaa? Kuva: Juha Laaksonen

Arktisen käsivarren luonto ja suurtunturit ovat kiinnostaneet tutkijoita jo vuosisatojen ajan. Minkälaisia ihmisiä pohjoisen luonnon tutkijat ovat olleet ja minkälaiset aiheet ovat kiinnostaneet heitä. Minna Pyykkö kävi Kilpisjärven tutkimusasemalla jututtamassa asemanjohtaja professori Antero Järvistä. Kuka esimerkiksi oli se herra, joka eteni maastossa kontaten? Ja miten kalatutkija selvitti huijauksen? Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Monet entisaikojen luontoharrastajat olivat tutkimusmatkailijoita ja laaja-alaisesti kiinnostuneita kasveista, hyönteisistä, linnuista ja nisäkkäistä. Luontoharrastaja Gustav Nordensvanissa on tällaista vanhanajan luontoharrastajaa jäljellä. Talvisin hän retkeilee ulkomailla, kuten Kiinassa, ja keväisin ja kesäisin Suomessa. Linnut ohjaavat miehen retkiä. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Mistä tulee kielon nimi? Entä nokkosen? Mitä kasveja ovat itkulehti, mukuliainen tai enkelinkengännauha?

Kasvien nimet kantavat mukanaan tariniota entisaikojen ihmisten elämästä, haaveista ja peloista.

Kotimaisten kielten sanastoasiantuntija Kirsti Aapalaa kasvien nimet ovat kiehtoneet jo lapsesta lähtien. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Miten raskas lintujen muuttomatka on? Minkälaisia vaikeuksia matkanvarrella on? Miten talven vietto sujuu siellä etelässä?

Lasse Kylänpää seurasi neljän tavallisen kotimaisen muuttolinnun, kiurun, peipon, västäräkin ja haarapääskyn matkaa etelään. Kirjassaan Linnun tie- hän kertoo kokemuksistaan. Sen verran suuren vaikutuksen pienten lintujen muuttouurastus on Lasse Kylänpäähän tehnyt, että hän kertoo, että tekisi mieli teititellä jokaista joka keväällä takaisin Suomeen palaavaa! Minna Pyykkö jututti Lasse Kujanpäätä lintujen syysmuutosta Suomenlahden rannalla. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Miten kasvit tietävät että syksy tulee? Kuinka paljon pakkasta ne kestävät? Milloin talveen valmistautuminen alkaa? Mistä tulevat ruskan värit?

Kasvit eivät voi paeta edessä olevaa talvea mihinkään. Vuosimiljoonien myötä niille on kuitenkin kehittynyt ihmeellisiä keinoja talven yli selviämiseen. Niistä kertoili kasvifysiologian professori Kurt Fagerstedt ruskaretkellä Minna Pyykön kanssa. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Jorma Luhta on moninkertaisesti palkittu luontokuvaaja. Hänen teoksensa, esim . Metson kuolema, Metsola, Tähtiyöt, ovat olleet tärkeitä kirjoja monille luontoharrastajille vuosikymmenten ajan. Jorma Luhdan uusin teos Vaeltajat kertoo pitkistä vaelluksista Pohjois- Lapin karuimmilla tunturiylängöillä naalien, sopulien ja tunturipöllöjen seurassa. Minna Pyykkö jutteli Jorma Luhdan kanssa hänen luontokuvaajan matkastaan, joka alkoi siitä että hän ei lapsena nähnyt juuri mitään! Ohjelma oli uusinta viime syksyltä. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Miltä sienitutkijasta tuntuu mennä maahan jonka sienet ovat outoja ennestään? Alueelle, jossa on pisin mahdollinen historia sienten käytöstä? Miten ihmeellistä oli nähdä ensimmäistä kertaa maailman suurilakkisin sieni luonnossa? Miten samanlaisia sienet ovat Suomessa ja Sambiassa? Miksi ihmeessä sienet kasvavat niin nopeasti? Marja Härkönen on tutkinut sieniä ja limasieniä Suomessa jo 50 vuoden ajan. Nyt hän on jo eläkkeellä, mutta ollut mukana kehitysyhteistyössä selvittämässä monien Afrikan maiden sienilajeja. Tänä vuonna ilmestyi teos Sambian sienistä.

Kuva: Marja Härkönen

Minkälaista on opastaa luontomatkailijoita Suomessa ja maailmalla? Mitkä lajit kiinnostavat? Entä miten opas onnistuu hillitsemään itsensä kun mitään ei löydy kolmeen päivään? Voiko luontoturismin avulla suojella luontoa? Onko niin, että ulkomailla käytyä näkee Suomen luonnon kauneuden entistä selvemmin? Minna Pyykkö tapasi Finnaturen luonto- oppaan Jari Peltomäen Norjan rannikolla Andenesissa valassafaripäivän päätteeksi. Kuva: Iida Laaksonen

Kuinka eläimet hahmottavat maailmaa? Miten erilaiselta maisema näyttää ketun tai tuulihaukan silmin? Mitä puunrunkoa kiipeävä muurahainen ja orava haistavat ilmassa? Miltä tuntuu liikkua sähkö- tai magneettiaistin varassa?

Minna Pyykkö kävi Hämeenkyrössä dosentti Jussi Viitalan luona juttelemassa eläinten aistien maailmasta. Jussi Viitala on kirjoittanut aiheesta monissa kirjoissaan ja Konneveden tutkimusaseman johtajana ollessaan hän selvitti ryhmineen tuulihaukkojen ultraviolettinäköä, joka osoittautuikin aika erikoiseksi! Kuva: Juha Laaksonen / Yle