Mistä alkaa lohen tarina Itämeressä? mitä vaiheita lohen elämään kuuluu? Mitä tapahtuu lohien elämässä juuri nyt? Mihin lohivanhukset menevät? Ja mistä ihmeestä johtuu että lohien on havaittu nykyään nousevan kudulle entistä nuorempina? Minna Pyykkö kävi jututtamassa Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Marja- Liisa Koljosta lohitutkimuksen vaiheista. Kuva: Hannu Harjunpää

Jussi Ristonmaa on ollut kiinnostunut ilveksistä jo parinkymmenen vuoden ajan. Kiinnostus on vienyt hänet seuraamaan ilveksen lumijälkiä talvisin, kertoilemaan kouluille ja vanhainkoteihin niiden elämästä, perustamaan ilvestietoa jakavan ilveskeskuksen ja tutkimaan tarhaan joutuneiden ilvesten käyttäytymistä videoimalla, valokuvaamalla ja äänittämällä niitä. Minna Pyykkö kävi Vaajakoskella ilvesretkellä Jussi Ristonmaan kanssa.

Kuva: Jussi Ristonmaa / Ilveskeskus

Tämän vuoden saimaannorppien pesintätulos ei ole vielä selvillä. Laskennat käynnistyvät ensi viikolla ja tuloksia saadaan huhtikuun lopulla. Siihen asti pitää jännittää sitäkin, miten hyvin tänä vuonna tehdyt kuutisenkymmentä tekopesää ovat toimineet.

Norppien rauhoittamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi jo 60 vuotta. Vuosien varrella lukuisat ihmiset ovat tehneet työtä norppien selviämisen puolesta. Eräs heistä on emeritusprofessori Heikki Hyvärinen, joka on ensimmäisiä saimaanorppatutkijoitamme. Ja erityisesti häntä ovat kiinnostaneet norppien viiksikarvat!

Minna Pyykkö kävi tapaamassa häntä Joensuun yliopistolla. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Viime päivinä eri puolilla Suomea on nähty upeita revontulia yötaivaalla. Kuvia on jaettu netissä ja facebookissa ja niiden kauneutta on kokoonnuttu ihastelemaan joukolla. Itse asiassa revontulet ovat kiehtoneet ihmisiä kautta aikojen. Niihin on liitetty paljon myyttisiä uskomuksia: ne ovat tuliketun hännän leiskauksia, loitsutulia, heijastusta jättiläisvalaan kyljestä, tanssivia vainajia, pohjoisen portteja jne. Samasta ihmetyksestä on myös revontulitutkimus alkuaan lähtenyt liikkeelle. Kulttuurihistorian tutkija Päivi Maria Pihlaja on selvitellyt revontulitutkimuksia 1800- luvulla, jolloin tutkijoilla ei vielä ollut itse asiassa mahdollisuutta selvittää niiden syntymekanismia, mutta tutkimusinto oli kova. Revontulista puhuttiin ihmiskunnan viimeisenä suurena mysteerinä! Ohjelma on uusinta keväältä 2014. Kuva: Juha Blomberg / Yle

Yhteistä on lähinnä vain sisäinen palo tutkimukseen, kuvailee oppihistorian emeritusprofessori Anto Leikola luonnontutkijoiden kirjavaa joukkoa eri vuosisadoilta. Hänellä on poikkeuksellinen taito tuoda tutkijat eläviksi ja inhimillisiksi. Mihin tutkijoihin hän olisi halunnut tutustua?

Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Sulkia hattuun.

Valamon luostarissa Heinävedellä on parhaillaan esillä suomalaisten luontokuvaajien näyttely- Alla taivaan päällä maan. Minna Pyykkö kävi paikan päällä jututtamassa kuvaajajoukkoa, joka kutsuu itseään arvostavasti - vanhoiksi kääkiksi. Osalla porukasta onkin kuvauskokemusta jo 60 vuoden ajalta! Heiltä voi siis hyvin kysellä mm.siitä, miten luontokuvaaminen on muuttunut vuosikymmenten mittaan? Minkälainen on hyvä luontokuva? Ja miten luontokuvat sopivat ortodoksiseen luostariin?

Kuva: Kirsti Hissa

Minna Pyykön maailma- ohjelmassa puhuttiin lumesta, lumikiteiden muodoista, lumitutkimuksen vaikeudesta ja hiihtämisen historiasta geofysiikan professori Matti Leppärannan kanssa. 6-vuotias Kalle Laaksonen kertoi myös omia lumihavaintojaan. Ohjelma oli uusinta vuodelta 2014.

Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Maitovalaita kutsutaan merten kanarialinnuiksi. Mutta minkälaista niiden kieli on? Mihin ne ääntään käyttävät? Ja onko niiden kanssa mahdollista yrittää kommunikoida jollain tavalla?

Minna Pyykkö kävi tutkija Rauno Lauhakankaan työhuoneella kuuntelemassa valaiden ääniä ja tarinoita niiden äänitutkimuksen maailmasta, joka on vienyt valasmiehen välillä hyvinkin erikoisille poluille. Kuva: Katja Schröder

Tänä päivänä meidän on vaikea tajuta miten paljon käveleminen on Suomessa muuttunut vuosikymmenten tai satojen mittaan, ja miten tavallista ja arkista käveleminen entisaikaan oli.

Metsä- ja uittotyöntekijät ovat muistelleet Suomalaisen kirjallisuuden seuran aineistoissa 1900- luvun alun kävelymatkojaan Lappiin. Kansatieteen professori Hanna Snellman ja tutkija Anna Kajander ovat käyneet läpi näitä kävelykuvauksia. Minna Pyykkö kävi heidän kanssaan kävelemässä ja juttelemassa kävelystä. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle