Viime päivinä eri puolilla Suomea on nähty upeita revontulia yötaivaalla. Kuvia on jaettu netissä ja facebookissa ja niiden kauneutta on kokoonnuttu ihastelemaan joukolla. Itse asiassa revontulet ovat kiehtoneet ihmisiä kautta aikojen. Niihin on liitetty paljon myyttisiä uskomuksia: ne ovat tuliketun hännän leiskauksia, loitsutulia, heijastusta jättiläisvalaan kyljestä, tanssivia vainajia, pohjoisen portteja jne. Samasta ihmetyksestä on myös revontulitutkimus alkuaan lähtenyt liikkeelle. Kulttuurihistorian tutkija Päivi Maria Pihlaja on selvitellyt revontulitutkimuksia 1800- luvulla, jolloin tutkijoilla ei vielä ollut itse asiassa mahdollisuutta selvittää niiden syntymekanismia, mutta tutkimusinto oli kova. Revontulista puhuttiin ihmiskunnan viimeisenä suurena mysteerinä! Ohjelma on uusinta keväältä 2014. Kuva: Juha Blomberg / Yle

Yhteistä on lähinnä vain sisäinen palo tutkimukseen, kuvailee oppihistorian emeritusprofessori Anto Leikola luonnontutkijoiden kirjavaa joukkoa eri vuosisadoilta. Hänellä on poikkeuksellinen taito tuoda tutkijat eläviksi ja inhimillisiksi. Mihin tutkijoihin hän olisi halunnut tutustua?

Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Sulkia hattuun.

Valamon luostarissa Heinävedellä on parhaillaan esillä suomalaisten luontokuvaajien näyttely- Alla taivaan päällä maan. Minna Pyykkö kävi paikan päällä jututtamassa kuvaajajoukkoa, joka kutsuu itseään arvostavasti - vanhoiksi kääkiksi. Osalla porukasta onkin kuvauskokemusta jo 60 vuoden ajalta! Heiltä voi siis hyvin kysellä mm.siitä, miten luontokuvaaminen on muuttunut vuosikymmenten mittaan? Minkälainen on hyvä luontokuva? Ja miten luontokuvat sopivat ortodoksiseen luostariin?

Kuva: Kirsti Hissa

Minna Pyykön maailma- ohjelmassa puhuttiin lumesta, lumikiteiden muodoista, lumitutkimuksen vaikeudesta ja hiihtämisen historiasta geofysiikan professori Matti Leppärannan kanssa. 6-vuotias Kalle Laaksonen kertoi myös omia lumihavaintojaan. Ohjelma oli uusinta vuodelta 2014.

Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Maitovalaita kutsutaan merten kanarialinnuiksi. Mutta minkälaista niiden kieli on? Mihin ne ääntään käyttävät? Ja onko niiden kanssa mahdollista yrittää kommunikoida jollain tavalla?

Minna Pyykkö kävi tutkija Rauno Lauhakankaan työhuoneella kuuntelemassa valaiden ääniä ja tarinoita niiden äänitutkimuksen maailmasta, joka on vienyt valasmiehen välillä hyvinkin erikoisille poluille. Kuva: Katja Schröder

Tänä päivänä meidän on vaikea tajuta miten paljon käveleminen on Suomessa muuttunut vuosikymmenten tai satojen mittaan, ja miten tavallista ja arkista käveleminen entisaikaan oli.

Metsä- ja uittotyöntekijät ovat muistelleet Suomalaisen kirjallisuuden seuran aineistoissa 1900- luvun alun kävelymatkojaan Lappiin. Kansatieteen professori Hanna Snellman ja tutkija Anna Kajander ovat käyneet läpi näitä kävelykuvauksia. Minna Pyykkö kävi heidän kanssaan kävelemässä ja juttelemassa kävelystä. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Markus Varesvuo on tunnetuimpia ja kansainvälisesti menestyneimpiä suomalaisia luontokuvaajia. Hän on kuvannut lintuja Suomessa ja maailmalla vuosikymmenten ajan. Tämän vuoden Varesvuo aloitti arktisissa oloissa kuvaamalla riekkoja ja teeriä Kiilonpään rinteillä Saariselän kaamoksessa. Minna Pyykkö kävi katselemassa minkälaisia kuvista tuli ja juttelemassa talvikuvauksen iloista ja vaikeuksista. Kuva: Markus Varesvuo

Lepakkoluolassa.

Minkälaisessa maisemassa mammutit ovat aikanaan vaeltaneet? Mitkä ovat vaikeimmat kohdat taustamaalauksessa? Millä kaikilla tavoilla katsojia hämätään uskomaan dioraamojen maailmoihin? Minna Pyykkö kävi Luonnontieteellisessä keskusmuseossa seuraamassa taiteilija Seppo Polameren työskentelyä mammuttinäyttelyn taustamaalausten parissa. Samalla he puhuivat luontomaalauksista yleensä, talvisten lumimaisemien maalaamisen vaikeudesta ja Afrikan punaisesta hiekasta.