Minna Pyykön maailma

Säveltäjä, kapellimestari Jaakko Kuusisto ja Lahden kaupunginorkesterin viulisti Lotta Nykäsenoja ovat viettäneet perheineen vuoden Utön saarella. Onko saaren luonto vaikuttanut heihin? Tuleeko meren pauhu mukaan musiikkiin? Voiko saarella kävellessä säveltää? Minna Pyykkö kävi jututtamassa heitä heidän kokemuksistaan ja luonnon vaikutuksesta musiikkiin.

Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Varmaan suurin osa suomalaisista on nähnyt joskus sammakon. Se on myös tuttu hahmo saduissa ja tarinoissa. Mutta yllättäen Suomessa on tehty hyvin vähän sammakkotutkimusta ja monet perusasiatkin niiden elämästä ovat edelleen hämärän peitossa.

Minna Pyykkö kävi sammakkotutkija Juha Merilän kanssa seuraamassa sammakoiden kutupuuhia Viikissä Helsingissä. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Teerien soidinpaikat voivat olla hyvin vanhoja. Sukupolvesta toiseen teerikoiraat kokoontuvat keväisin pulputtamaan ja mittelöimään voimiaan keskenään hyville perinteisille teerisoille.

Minna Pyykkö käy Petäjävedellä Matti Kervisen kanssa seuraamassa teerien soidinpuuhia. Aamussa on jotain taianomaista, juhlavaa ja liikuttavaa. Ja on siinä jotain humorististakin, miten koiraat pullistelevat tuntikausia samoilla paikoillaan samojen mättäiden vierellä aamusta toiseen- eikä yhtään aamua voi jättää väliin!

Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Dosentti Erja Rappe on tutkinut kasvien ja luonnon vaikutusta vanhusten, mielenterveyspotilaiden ja vankien elämään. Ohjelmassa hän kertoi mm. Japanissa tehdystä tutkimuksesta, jonka mukaan vanhusten eliniän odote oli suhteessa siihen miten lähellä heitä oli puisto jossa voi kävellä!

Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Mistä alkaa lohen tarina Itämeressä? mitä vaiheita lohen elämään kuuluu? Mitä tapahtuu lohien elämässä juuri nyt? Mihin lohivanhukset menevät? Ja mistä ihmeestä johtuu että lohien on havaittu nykyään nousevan kudulle entistä nuorempina? Minna Pyykkö kävi jututtamassa Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Marja- Liisa Koljosta lohitutkimuksen vaiheista. Kuva: Hannu Harjunpää

Jussi Ristonmaa on ollut kiinnostunut ilveksistä jo parinkymmenen vuoden ajan. Kiinnostus on vienyt hänet seuraamaan ilveksen lumijälkiä talvisin, kertoilemaan kouluille ja vanhainkoteihin niiden elämästä, perustamaan ilvestietoa jakavan ilveskeskuksen ja tutkimaan tarhaan joutuneiden ilvesten käyttäytymistä videoimalla, valokuvaamalla ja äänittämällä niitä. Minna Pyykkö kävi Vaajakoskella ilvesretkellä Jussi Ristonmaan kanssa.

Kuva: Jussi Ristonmaa / Ilveskeskus

Tämän vuoden saimaannorppien pesintätulos ei ole vielä selvillä. Laskennat käynnistyvät ensi viikolla ja tuloksia saadaan huhtikuun lopulla. Siihen asti pitää jännittää sitäkin, miten hyvin tänä vuonna tehdyt kuutisenkymmentä tekopesää ovat toimineet.

Norppien rauhoittamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi jo 60 vuotta. Vuosien varrella lukuisat ihmiset ovat tehneet työtä norppien selviämisen puolesta. Eräs heistä on emeritusprofessori Heikki Hyvärinen, joka on ensimmäisiä saimaanorppatutkijoitamme. Ja erityisesti häntä ovat kiinnostaneet norppien viiksikarvat!

Minna Pyykkö kävi tapaamassa häntä Joensuun yliopistolla. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Viime päivinä eri puolilla Suomea on nähty upeita revontulia yötaivaalla. Kuvia on jaettu netissä ja facebookissa ja niiden kauneutta on kokoonnuttu ihastelemaan joukolla. Itse asiassa revontulet ovat kiehtoneet ihmisiä kautta aikojen. Niihin on liitetty paljon myyttisiä uskomuksia: ne ovat tuliketun hännän leiskauksia, loitsutulia, heijastusta jättiläisvalaan kyljestä, tanssivia vainajia, pohjoisen portteja jne. Samasta ihmetyksestä on myös revontulitutkimus alkuaan lähtenyt liikkeelle. Kulttuurihistorian tutkija Päivi Maria Pihlaja on selvitellyt revontulitutkimuksia 1800- luvulla, jolloin tutkijoilla ei vielä ollut itse asiassa mahdollisuutta selvittää niiden syntymekanismia, mutta tutkimusinto oli kova. Revontulista puhuttiin ihmiskunnan viimeisenä suurena mysteerinä! Ohjelma on uusinta keväältä 2014. Kuva: Juha Blomberg / Yle

Yhteistä on lähinnä vain sisäinen palo tutkimukseen, kuvailee oppihistorian emeritusprofessori Anto Leikola luonnontutkijoiden kirjavaa joukkoa eri vuosisadoilta. Hänellä on poikkeuksellinen taito tuoda tutkijat eläviksi ja inhimillisiksi. Mihin tutkijoihin hän olisi halunnut tutustua?

Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Sulkia hattuun.